13 / 02 / 19

Jännittäväksi menee

  • 0

Maakunta- ja sote-uudistuksen etenemisen kannalta keskeistä perustuslakivaliokunnan lausuntoa on odoteltu viime päivinä. Sen valmistuttua eduskunnan sote-valiokunta viimeistelee oman lausuntonsa ja asia siirtyy kansanedustajien käsittelyyn.

Jatkuva aikataulujen siirtyminen ja odottelu ymmärrettävästi rassaa monien hermoja. Me uudistusvalmistelussa työskentelevät haluaisimme päästä jo pian seuraavaan vaiheeseen, ihan oikeaan uuden maakunnan rakentamiseen. Valmisteluun henkilöitä luovuttaneissa organisaatioissa ollaan kypsytty sijaistusjärjestelyihin, joille ei näy loppua tulevan. Kunnat ja kuntayhtymät väsyvät tilanteen epämääräisyyteen.

Jos tästä sekavuudesta mitään valopilkkua on haettavissa, niin isoin sellainen on tietoisuus takarajasta. Eduskunta lopettaa istuntokautensa kuukauden kuluttua, ellei suostu "ylitöihin". Ja eduskuntavaalit ovat kahden kuukauden päästä. Joitakin ratkaisuja väistämättä tulee siihen mennessä.

Olen saanut viime viikkoina kuulla useiden kansanedustajien kommentteja tilanteeseen. Puolueesta riippumatta kaikki vakuuttavat yhdestä suusta, että tähänastinen työ ei mene hukkaan ja että uuden soten rakentaminen jatkuu, tapahtui hallituksen mallille mitä tahansa.

Paljon spekuloidaan myös sillä, että eduskunnalta loppuu aika kesken, eikä uudistuslakeja saada sen takia hyväksytyiksi. On häpeällistä, jos eduskunta istuu neljä vuotta ja sitten toteaa, että "sorry, oli viikko liian vähän aikaa".

Hallituksen malli ei tokikaan ole täydellinen. Tuskin se on sitä kenenkään mielestä. Mutta kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että sote-palveluille on tehtävä jotakin. Sitä "jotakin" on jo yritetty noin 15 vuoden ajan, ja ratkaisuja ei ole saatu.

Toinen toistaan on helppo osoitella sormella. Minä en tässä "syyllisiä kaipaa", vaan ratkaisuja ja päätöksiä. Otetaan nyt yksi kunnon askel oikeaan suuntaan ja tehdään sitten niitä todennäköisesti tarvittavia korjauksia. Maailma ei tule tällä sotella valmiiksi, se on selvää. Eikä onneksi tule koskaan, vaan työtä riittää jatkossakin.

Joku viisas on todennut: "Suurimmat harha-askeleet on otettu seisottaessa paikallaan." Niinpä. Nyt odotellaan niitä askelia.

Asko Peltola
Valmistelujohtaja

0 kommenttia
06 / 02 / 19

Innostus ja siitä kertominen

  • 0

Kehittämishankkeissa kautta Suomen tehdään paljon hyvää työtä. Yhdistetään ihmisiä ja asioita uusilla ja oivaltavilla tavoilla, auotaan uutta latua sinne, missä ei ole aiemmin kuljettu. Usein tämä pioneerityö jää turhan pienen piirin tietoon.   

Viestintä on monessa tapauksessa alihyödynnetty väline niin parempaan hanketyöhön kuin tulosten levittämiseen. Osasyyllisiä olemme me rahoittajat, jotka toimimme hanketyön sparraajina ja mahdollistajina.

Rakennerahastojen tukea on jälleen haettavissa näinä alkuvuoden kuukausina. Moni osaaja laatii parhaillaan suunnitelmaa: miten tavoitetaan kohderyhmät, miten sitoutetaan toteuttajatahot saumattomaan yhteistyöhön? Toimenpidelistat ovat pitkiä ja punnittuja. Viestintä jää niillä monesti sivurooliin, vaikka vaikuttavuutta tavoiteltaessa siihen kannattaisi panostaa.

Viimeistään tulosten levittämisvaiheessa viestinnän keskeinen merkitys huomataan. On silti hyviäkin tuloksia saavuttaneita hankkeita, jotka unohtuvat loppuraporttinsa myötä. Monesti niitä yhdistää vajavainen vuorovaikutus. Paljon merkityksellistä työtä ja julkisia resursseja jää silloin laajemmin hyödyntämättä. Sitä ei osata soveltaa, mitä ei tunneta.

Sosiaalinen media on tuonut runsaasti uusia mahdollisuuksia kustannustehokkaaseen ja omaehtoiseen viestintään ja oikeiden kontaktien löytämiseen. Edes hankkeen omat sosiaalisen median tilit eivät ole välttämättömiä. Naseva aihetunniste ja vikkelästi viestivä hankkeen toteuttajaryhmä on tehokas yhdistelmä.

Verkkosivusto on useimmille hankkeille edelleen keskeisin tiedon välittämisen kanava. Ammatti- tai maakuntalehden palstalle pääseminen tuo painoarvoa sanomalle. Hyvin toteutettu tapahtuma voi innostaa salillisen osallistujia oman viestin taakse.

Kanavia on paljon ja oikeiden valitseminen vaatii suunnittelua ja paneutumista. Ydinviestien määritteleminenkään ei ole aina helppoa. Monesti tässä on tarpeen hankehenkilökunnan ulkopuolisen osaamisen käyttäminen. Siihen kannattaa resursoida riittävästi.

Toukokuisten eurovaalien alla moni äänestäjä pohtii, miten Euroopan unioni näkyy omassa elämässä ja omassa lähipiirissä. EU-rahoituksen mahdollistamaa kehittämistyötä saatetaan tehdä hyvinkin lähellä kotikunnassa, jopa omassa työnantajaorganisaatiossa. Eurooppa-päivän tienoilla median kiinnostus raportoida EU-rahoituksen vaikutuksista lisääntyy. Tilaisuus kannattaa hyödyntää.

Voisiko tulosviestintä olla vaikkapa vauhdikasta, lennokasta, outoa, luovaa tai visuaalista? Työtä riittää, sillä helmasyntimme on kapulakielisyys. Juutumme puhumaan välineestä eli hankkeesta siinä, missä tärkeitä ovat oivallukset ja tulokset. Ne innostavat meitä ja niillä voimme innostaa muut.

Elina Hykkönen
eteläpohjalaislähtöinen ohjelmajohtaja Pirkanmaan liitossa


POIMI TALTEEN!

Etelä-Pohjanmaan liiton hankeviestintäohjeet (pdf) >>
Hyviä vinkkejä hankeviestintään (pdf) >>

0 kommenttia
01 / 02 / 19

Mahdollisuuksien kiertotalous

  • 0

Kiertotalous on aikamme megatrendi, jonka avulla taistellaan ahnaasti kestävämmän maailman ja tulevaisuuden puolesta. Käsitteenä kiertotalous on laaja ja sulkee sisälleen laajalti erilaista toimintaa. Se on resurssien viisasta käyttöä, raaka-aineiden kestävää valintaa, tuotteiden kestävää suunnittelua, uudelleenvalmistusta, tuotteen tarjoamista palveluna, digitaalisten alustojen kautta tapahtuvaa jakamistaloutta sekä viimeisimpänä keräystä ja kierrätystä. Kiertotalous on siis näkökulma, joka huomioidaan tuotteiden ja palvelujen koko arvoketjussa ja elinkaaressa.

Yksi tapa jaotella kiertotalouden ulottuvuuksia on eritellä se kierron mukaan kierron sulkemiseen, hidastamiseen ja pienentämiseen. Kierron sulkemisessa on kyse materiaalien ja tuotteiden uudelleen käytöstä. Kierron hidastamisella viitataan taas tuotteen elinkaaren pidentämiseen mm. korjaamalla tai kestävyyteen panostamalla. Kierron pienentäminen taas viittaa erityisesti resurssitehokkuuteen ja jätteiden minimointiin.

Uusia työpaikkoja ja vähemmän CO2-päästöjä

Kiertotalous nähdään ennen kaikkea positiivisena mahdollisuutena ja sen vaikutuksista on esitetty monenlaisia arvioita. Kiertotalouden mahdollisuudet on nostettu keskiöön mm. Euroopan unionissa, joka on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet kiertotalouteen siirtymiseksi EU:n kiertotalouspaketissa. Arvioiden mukaan kiertotalouspaketin tavoitteiden saavuttamisella voidaan saavuttaa jopa 600 miljardin euron säästöt Euroopan yrityksille, mikä vastaa noin 8 % yritysten vuosittaisesta liikevaihdosta.

Kiertotalous mahdollistaisi jopa 580 000 työpaikan syntymisen ja vähentäisi myös EU:n hiilidioksidipäästöjä 450 miljoonalla tonnilla vuoteen 2030 mennessä. Sitra on arvioinut myös kiertotalouden vaikutuksia Suomen taloudelle ja sen mukaan kiertotalouden arvonlisä Suomen kansantalouteen on vähintään kolme miljardia euroa vuosittain vuoteen 2030 mennessä.

Innovatiivisia avauksia maakunnasta

Monipuolisuudessaan kiertotalous luo paljon mahdollisuuksia yrityksille ja myös uudelle liiketoiminnalle. Mahdollisuudet piilevät paitsi olemassa olevien toimintojen kehittämisessä myös täysin uudenlaisten liiketoimintojen synnyttämisessä. Molemmista näistä löytyy myös Etelä-Pohjanmaalta loistavia esimerkkejä. Julkisen tavaran huutokauppa Kiertonet on oivallinen esimerkki kiertotalouden synnyttämästä täysin uudesta liiketoiminnasta, joka perustuu alusta- ja jakamistalouden periaatteille. Seinäjoella ja Kauhajoella käyttöön otettu ruokahävikkisovellus ResQClub on myös esimerkki tällaisesta uudenlaisesta liiketoiminnasta.

Lisäksi maakunnasta löytyy lukuisia esimerkkejä sivuvirtojen hyödyntämisestä. Altia Oyj:n Koskenkorvan tehdas sai taannoin tunnustusta kansainvälisessä The Drinks Green Awards 2018 -kilpailussa bio- ja kiertotalouden ansiokkaasta toteuttamisesta. Tehtaalle tuleva ohra hyödynnetään sataprosenttisesti, kun tuotantoon kelpaamaton sivuvirta poltetaan omassa biovoimalaitoksessa, josta syntyvä höyryenergia hyödynnetään edelleen tehtaan tislausprosessissa. Suljettua kiertoa siis parhaimmillaan! Lapuan peruna taas on tehnyt viime vuosina mittavaa tutkimus- ja kehitystyötä perunan tärkkelyksen valmistusprosessista ylijäävän solunesteen uudelleen hyödyntämisestä rehuna, ja saanut tähän kehitystyöhön myös EU:n investointipankin lainantakausta yhtenä ensimmäisenä Suomessa.

Pk-yrityksille oma pilottiprojekti

Kiertotalouden hyödyt yrityksille ovat moninaiset ja kiteytyvät ehkä parhaiten kilpailukyvyn vahvenemiseen. Tuotannon prosessien ja materiaalien käytön tehostaminen voi ilmetä kustannussäästöinä muun muassa materiaaleissa, energian kulutuksessa tai myös logistiikassa. Kestävän liiketoiminnan mukaan toimiminen on myös itsessään arvokasta ja yrityksen lisäksi se luo arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle. Kiertotalouden ja kestävän liiketoiminnan periaatteiden mukaan toimiminen vaikuttaa positiivisesti yrityksen imagoon ja tulevaisuudessa sen merkitys korostuu varmasti entisestään.

Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana kansainvälisessä CESME-kiertotaloushankkeessa, jossa on etsitty ratkaisuja erityisesti pk-yritysten kiertotalouteen. Osana hanketta toteutetaan paraikaa pilottiprojektia, jossa testataan ja kehitetään edelleen yritysten kiertotalousmahdollisuuksia kartoittavaa Vihreän profiilin työkalua. Pilottia viedään eteenpäin yhdessä VTT Oy:n kiertotalousasiantuntijoiden kanssa, ja talven aikana kutsumme myös yrityksiä mukaan testaamaan työkalua ja hakemaan ajatuksia oman yrityksensä kiertotalousmahdollisuuksiin.

Työkalun testauksia yrityksiin tehdään muun muassa kahdessa työpajassa: Seinäjoella 8.2. ja Ähtärissä 6.3, jonne kutsumme innolla mukaan kiertotalousmahdollisuuksista kiinnostuneita eteläpohjalaisia pk-yrityksiä! Mikäli kiinnostuit, lisätiedot työpajoista löydät täältä.

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori

 

 

 

 

 

0 kommenttia
25 / 01 / 19

”Junailijan pilli ilimoo jo viilsi”

  • 3

Raideliikennepilotti käynnistyy Etelä-Pohjanmaalla

Liikenne- ja viestintäministeriö valitsi 23.1. yhdentoista hakemuksen joukosta alueellisen junaliikenteen pilottien jatkosuunnitteluun Kymenlaakson, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan hankkeet. Etelä-Pohjanmaan liitto haki pilottikohteeksi yhdessä Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen liittojen sekä kuntien kanssa. Hakemuksessa tavoiteltiin pilottikohteeksi koko Vaasa–Jyväskylä-väliä sekä Kokkola–Seinäjoki-väliä. Hakemuksen kokonaisuudesta soveltuvimmaksi kohteeksi liikenne- ja viestintäministeriö arvioi kuitenkin liikenteen Seinäjoen ja Ähtärin välillä.

Pilottikohteeksi pääsy ei kuitenkaan takaa toteutusta vaan toteutus riippuu pilotointikokonaisuuden ja sen kustannustason selvittyä tehtävistä päätöksistä. Joka tapauksessa jo pilottiin osallistumisesta on suuri hyöty alueelle ja maakunnalle. Mikäli maakuntauudistus toteutuu, alueellisen junaliikenteen järjestämisvastuu siirtyy valtiolta maakunnille ja pilotista saatava osaaminen helpottaa uusien tehtävien haltuunottoa.

Raideliikenne on investointien ja liikennöinnin kehittämisen suhteen elänyt pitkään hiljaiseloa. Megatrendit, suurimpana ilmastonmuutoksen hillitseminen, toimivat nyt raideliikenteen renessanssin vauhdittajina. Raideliikenne on ilmaston kannalta vähiten haitallinen joukkoliikennemuoto. Jotta ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ei tarvitse turvautua todella radikaaleihin ratkaisuihin, raideliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamiseksi täytyy käyttää kaikki toteuttamiskelpoiset keinot.

Raideliikennevisioissa käytetään yleisesti tavoitteena 8 %:n kulkutapaosuutta, mutta osuus voidaan nostaa innovoinnilla ja investoinneilla yli 10 %:iin. On arvioitu, että tarjonnan lisääminen voisi lisätä työ- ja opiskelumatkoja kyseessä olevalla välillä 40 000:lla matkalla vuodessa.

Pilotin jatkosuunnittelussa voidaan miettiä raideliikenteen kulkutapaosuuden ja sitä kautta matkustajamäärien lisäämiseksi monipuolisempia keinoja kuin pelkästään junaliikenteen tarjonnan lisääminen. Junamatka on vain yksi osa matkaketjua esimerkiksi kotoa työpaikalle tai oppilaitokseen. Matkaketjun ns. ensimmäisen ja viimeisen kilometrin haasteisiin täytyy myös etsiä ratkaisuja. Ilman merkittäviä lisäkustannuksia voisi kuntien palveluliikenteen vuoroja muokata junaliikenteen kansaa yhteensopiviksi tai tutkia mahdollisuuksia muuttaa joitain junaliikenteen kanssa rinnakkaisia bussivuoroja liityntäliikennevuoroiksi.

Lisäksi lippujärjestelmiä ja lipputuotteita tulee kehittää siten, että yhdellä lippuostoksella voisi suoriutua koko matkakokonaisuudesta. Asemien ja seisakkeiden toimivuuteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Helppo ja suhteellisen edullinen kehittämiskohde on pysäkkien valaistuksen parantaminen ja (sähkö)pyöräpysäköinnin kehittäminen. Tulemme myös panostamaan mahdollisista uusista vuoroista ja palveluista tiedottamiseen ja markkinointiin, jottei junalla liikkuminen jää ainakaan siitä kiinni.

Markkinoinnista puheen ollen, Ähtärin kaupunginjohtajalla Jarmo Pienimäellä olisi junalle nimikin valmiina. Keski-Suomen ratapäivillä hän ehdotti Ähtärin kautta kulkeville junille nimeä ’Pandalino’.

Junaliikepilotista löytyy lisätietoa liikenne- ja viestintäministeriön eilen julkaisemassa tiedotteessa sekä Etelä-Pohjanmaan liiton tiedotteessa.

 

Jani Palomäki
Maakuntainsinööri

 

 

 

3 kommenttia
16 / 01 / 19

Sijoitusvinkkejä vanhuuden varalle

  • 0

Jokainen on varmasti törmännyt lehtijuttuihin, joissa neuvotaan, kuinka sijoittamalla voit turvata itsellesi mukavat eläkepäivät työuran päättymisen jälkeen. Taloudellinen sijoittaminen onkin usein kannattavaa. Mutta ikääntyvän ihmisen kokonaishyvinvoinnin näkökulmasta sijoittamista on mahdollista ajatella laajemminkin. On hyvä miettiä, voisiko olla kannattavaa sijoittaa myös omaan kulttuuriseen ja sosiaaliseen pääomaan.

Etelä-Pohjanmaalla 2017 tehdyn hyvinvointibarometriselvityksen mukaan maakunnassa asuvien ikäihmisten pahin ongelma ei ole köyhyys tai rahan puute. Suurin hyvinvointiin liittyvä ongelma on yksinäisyys. Tämä havainto ei koske pelkästään Etelä-Pohjanmaata vaan Suomea laajemminkin. Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen mukaan Suomen aikuisväestöstä tuntee olonsa yksinäiseksi yli 400 000 asukasta. Ikäryhmittäin katsottuna yksinäisyys kohdistuu erityisesti elämän alku- ja loppupäähän.

Kuinka sijoittamisella voidaan pitkällä tähtäimellä parhaiten ehkäistä yksinäisyyttä ja tukea omaa hyvinvointia? Kokemusten perusteella kannattaa ruokkia nimenomaan kulttuurista ja sosiaalista pääomaa. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset jotka osallistuvat erilaisiin sosiaalisiin toimintoihin aktiivisesti ja luottavat toisiin ihmisiin, tuntevat itsensä keskimääräistä terveemmiksi ja voivat paremmin. Sosiaalisen pääoman vähäinen määrä puolestaan lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Kulttuurisen pääoman suhteen vaikutukset ovat pitkälti samansuuntaisia. Kirjailija ja dosentti Markku T. Hyyppä on todennut tutkimuksissaan, että aktiivinen kulttuurinen harrastaminen lisää elinvuosia keskimäärin parilla tai kolmella. Harrastuksen ei tarvitse olla korkeakulttuuria, vaan itselle iloa tuottavaa tekemistä, johon liittyy yhteisöllisyys. Kulttuuriaktiiviset ihmiset elävät pidempään kuin esimerkiksi sohvaperunat, sanoo Hyyppä.

Kulttuurisen pääoman vaikutukset

Etelä-Pohjanmaan liiton Kulttuurisote-hankkeessa 2018 tehty selvitys osoitti, että Etelä-Pohjanmaalla asuvista yli 65-vuotiaista suhteellisen harvat ovat aktiivisia kulttuurin harrastajia. Oman kulttuuriperinteensä he kuitenkin tuntevat hyvin. Vahvuuksia ovat mm. käsityötaito sekä paikallisen ruoka-, laulu- ja tarinaperinteen tuntemus. Vaikka yksinäisyyttä esiintyykin maakunnan alueella runsaasti, on kulttuurinen pääoma paikallisten ikäihmisten keskuudessa keskimäärin hyvällä tasolla.

Kulttuurista pääomaa voidaan mitata myös kulttuurisen toimijuuden tasolla. Mitä aktiivisempaa kulttuurin harrastaminen on, sitä suuremmat ovat hyvinvointivaikutukset. Kun Kauhajoella asuva 68-vuotias naishenkilö käy viikoittain paikallisen kuoron harjoituksissa, on tällä harrastuksella todennäköisesti suuri merkitys hänen kokonaishyvinvoinnilleen. Joskus merkitys voi olla jopa mullistava. Isännät voivat puolestaan lähteä vaikka keppijumppaan, kunhan pitävät huolen, että vetäjä soittaa hyvää musiikkia. Positiiviset vaikutukset eivät tule pelkästään taidetoiminnasta, vaan harrastukseen liittyvät sosiaaliset suhteet ja niiden mukanaan tuoma osallisuus ja vuorovaikutus ovat yhtä tärkeitä.

Hajasijoituksen merkitys

Sijoittamiseen liittyvissä lehtijutuissa suositellaan usein hajasijoittamista. Tämä on myös edellä kerrottuun viitaten viisas valinta. Kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman merkitys saattaa iän myötä nousta taloudellista pääomaa tärkeämmäksi. Vuosien mittaan meidän kaikkien toimintakyky pikku hiljaa heikkenee. Tämä on tosiasia, mihin ei tunneta poikkeuksia. Kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma voivat tuottaa meille tärkeitä pelimerkkejä juuri silloin, kun niitä kaikkein eniten kaivataan.

Kulttuuriseen ja sosiaaliseen pääomaan sijoittaminen on siinäkin mielessä mukavaa, että se ei useimmiten edellytä suuria rahallisia panostuksia. Toki välillä saatetaan vaatia pientä riskin ottoa ja epämukavuusalueelle menemistä. Useimmiten se kuitenkin kannattaa.

Sosiaaliseen ja kulttuuriseen pääomaan sijoittaminen kannattaa aloittaa nuorena. Kokemukset osoittavat, että ikäihmisten aktiivinen taiteen ja kulttuurin harrastaminen on usein seurausta pitkään tai mahdollisesti koko elämän ajan jatkuneesta toiminnasta. Sama pätee myös sosiaalisiin verkostoihin ja niiden rakentamiseen. Toisaalta poikkeukset vahvistavat säännön, eli parempi myöhään kuin ei silloinkaan.  

 

Esa Vienamo
projektipäällikkö

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

0 kommenttia
09 / 01 / 19

Etelä-Pohjanmaa kasvupolulle

  • 0

Etelä-Pohjanmaa on yrittäjyysmaakunta. Yritystiheys on Suomen korkeimpia, ja yrittäjien osuus työssäkäyvistä on koko maan korkein.  Erityispiirteenä on hajautunut yritysrakenne eli yritystoimintaa löytyy kaikilta seuduilta. Eteläpohjalainen yrittäjämäinen asenne on laajalti tunnettu. Maakunnan kaupungit ja kunnat ovat keikkuneet kärkisijoilla monissa erilaisissa yritysmyönteisyyttä kartoittavissa selvityksissä.

Yrittäjyys on siis meillä erityisen vahva voimavara. Yritykset ovat keskimäärin kuitenkin hyvin pieniä. Siinä ei sinänsä ole tietenkään mitään pahaa – kannattava yritystoiminta on arvostettavaa toimintaa yrityksen koosta riippumatta.

Yritysten kasvuhakuisuuden parantaminen on joka tapauksessa tärkeä kehittämistavoite. Kasvuyrityksiä meillä on vähemmän kuin maassa keskimäärin. Kasvu, kansainvälistyminen ja kilpailukyvyn parantaminen heijastuvat esimerkiksi uusien ja uudenlaisten työpaikkojen luomiseen ja korkeampaan arvonlisään. 

Kasvuyrittäjyyden kehittämisen eteen on tehty Etelä-Pohjanmaalla paljon. Jo vuonna 2012 laaditun kasvuyrittäjyysohjelman yksi tärkeä tavoite on ollut selkeyttää yrityspalvelujen tarjontaa. Ohjelmalla on haluttu myös vaikuttaa kasvuyrittäjyyden positiiviseen näkyvyyteen mediassa. Toimintaa koordinoi kasvuyrittäjyysfoorumi.

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ja yliopistotoimijoiden EPANET-verkostossa tehdään hyvää yrittäjyystutkimusta ja kehitystyötä. Maakunnassa toteutetaan paljon kasvuyrittäjyyteen liittyviä hankkeita. Esimerkiksi hallitustyöskentelyn kehittäminen, digitalisaation hyötyjen konkretisointi ja innovaatioiden kaupallistaminen ovat teemoja, joihin liittyy monia hankkeita tälläkin hetkellä.

Muun muassa ELY-keskus, Leader-ryhmät, yrittäjäjärjestö, kauppakamari, oppilaitokset, uusyrityskeskus, TE-toimisto, Business Finland, Finnvera sekä kunnalliset elinkeinotoimijat ja yksityiset palveluntarjoajat edistävät päivittäisessä työssään erilaisilla palveluilla, koulutuksella ja neuvonnalla yritystoiminnan kehittämistä ja kasvua.

Yksi konkreettinen eri toimijoiden yhteinen ponnistus on Kasvu Open -kilpailuun kuuluvan maakunnallisen Kasvupolun järjestäminen. Suupohjassa järjestettiin ensimmäinen Suupohjan Kasvupolku jo vuonna 2017. Aiemmin Etelä-Pohjanmaalla toimittiin maakunnallisen Grow Up -kasvuyrityskilpailun merkeissä.

Viime vuonna järjestetty Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku oli jättimenestys. Etelä-Pohjanmaan kasvupolulle oli 84 hakijaa, ja valtakunnalliseen finaaliin valittiin kahdeksan yritystä. Lisäksi finaalissa 10 parhaan joukkoon nousi Mailroom Solutions (ent. Notta Systems) Seinäjoelta.

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku järjestetään tänäkin vuonna. Ilmoittatuminen on auki 26.2.2019 saakka. Kilpailuasetelma tuo mielenkiintoa ja näkyvyyttä, mutta kaikkein merkityksellisintä kuitenkin on mukaan valittujen yritysten saama asiantuntija-apu, verkostot ja sparraus liiketoiminnan eri osa-alueilla. Innostamme tutustumaan asiaan ja osallistumaan!

Lisätietoja ja ilmoittautumiset Etelä-Pohjanmaan Kasvupolulle osoitteessa https://www.kasvuopen.fi/kasvupolut/etela-pohjanmaan-kasvupolku-2019

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
19 / 12 / 18

Sanat muuttuvat teoiksi

  • 0

Vihapuhe näkyy ja kuuluu nykyään kaikkialla. Jopa maailman mahtavimman valtion päämies suoltaa valtansa vakuudeksi tauotta vihaisia viestejä sinne ja tuonne. Puhumattakaan pienemmistä nilkeistä. Tällä kaikella vihan lietsonnalla on vakavat seuraukset, sillä sanat tuppaavat muuttumaan teoiksi. Sotia syttyy, terroristisia tekoja tehdään ja muureja rakennetaan. Vihapuheella ja sitä seuraavilla teoilla on myös laajempia onnettomia seuraamuksia: ihmisten keskinäinen luottamus rapistuu, usko demokratiaan sulaa kuin keväinen jää, ja ehkä pahinta, nuorten luottamus tulevaisuuteen katoaa.

Vihapuhe on siitä viheliäistä, että siihen on äärimmäisen vaikea vastata. Helpointa on vaieta tai antaa takaisin samalla mitalla, molemmat ovat huonoja vaihtoehtoja. Kuitenkin vihan kierre olisi katkaistava, mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Mitä pidemmälle vihan lietsonta etenee, sen syvemmälle me vajoamme. Esimerkkejä ei tarvitse kaukaa hakea, meilläkin on tästä sadan vuoden takaiset, karvaat kokemukset.

Lievempi muoto vihapuheesta on yleinen pahan puhuminen, joka vaivaa aika ajoin muun muassa maakuntien ja kuntien välistä kanssakäymistä. Kilpailu resursseista, veronmaksajista, työpaikoista ja milloin mistäkin todellisesta tai kuvitteellisesta edusta ajavat meitä vastakkainasetteluun. Mikäpä onkaan silloin parempi keino nostaa omia osakkeita, kuin naapurin mustamaalaaminen, näin ainakin luullaan. Vaikka puhe on hienovaraisempaa loanheittoa ja arvostelua, on lopputulos sama – vastakkainasettelu kärjistyy, luottamuksen ilmapiiri katoaa, eikä jäljelle jää kuin häviäjiä.

Puhe johtaa onneksi toisinaan myös hyvään. Nostan esimerkiksi ilmastonmuutoksen, josta on puhuttu pitkään, ja entistä voimallisemmin sitä mukaa kun muutos on tullut todeksi. Puheiden myötä päästöjä onkin ryhdytty rajoittamaan. Aika näyttää, riittävätkö nyt sovitut päästöleikkaukset ja pidetäänkö niistä kiinni. Ilmastopuhetta ja -tekoja tarvitsee joka tapauksessa jatkaa. Muuta vaihtoehtoa meillä ei ole.

Toivottavasti joulun aika edes hetkiseksi hiljentää vihapuheet ja nostaa mieliimme päällimmäiseksi lähimmäisen rakkauden sanoman. Muistetaan sanoa toisillemme hyviä asioita ja muutetaan ne tulevana vuotena myös hyviksi teoiksi niin kodeissa, harrastuksissa kuin työpaikoilla.

 

Antti Saartenoja
Vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
19 / 12 / 18

Onko Etelä-Pohjanmaa valmis globaaleille osaajille?

  • 0

Seinäjoen Ammattikorkeakoulussa lokakuun alussa alkanut Globaalit osaajat -hanke selvittää, mitkä valmiudet Etelä-Pohjanmaalla on ottaa vastaan työperäisiä maahanmuuttajia. Paikalliset ja maanlaajuiset strategiat ja linjaukset huutavat kansainvälisen työvoiman tarvetta, mutta korkean tason ulkomaisia työntekijöitä esimerkiksi Seinäjoella ei vielä paljon ole. Hankkeen tarkoituksena on luoda eteläpohjalainen rekrytointimalli kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi kärkialoille.

Kansainvälinen osaaja voi olla korkeaa osaamista omaava maahanmuuttaja tai suomalainen paluumuuttaja, jolla on kokemusta, asiantuntemusta ja verkostoja ulkomailta. Kansainvälisiä osaajia voivat olla myös opiskelijat, tutkijat, puolisoina Suomeen tulleet tai humanitäärisistä syistä muuttaneet. (Lähde: www.tem.fi, Kysymyksiä ja vastauksia Talent Boostista.)

Itse kuulun suomalaisiin paluumuuttajiin. Vuosi sitten muutin 16 vuoden jälkeen Australiasta synnyinseudulleni takaisin. Etelä-Pohjanmaa on muuttunut hieman muttei niin paljon, etteikö se tuntuisi vielä kodilta. Olen huomannut paljon yhtäläisyyksiä entiseen kotikaupunkiini Adelaideen, joka Australian mittakaavassa on syrjäinen maaseutukaupunki – hiljainen suorittaja, joka viime vuosina on noussut kartalle festivaalikaupunkina. Eikä vain pelkkä kaupunki, vaan koko Etelä-Australian osavaltio on nyt tunnettu taide-, ruoka- ja viinialueena. Tämä ei olisi onnistunut ilman yhteistyötä koko alueen toimijoiden kesken.

Miksi pitäisi?

Teknologiateollisuus arvioi, että vuoteen 2021 mennessä tarvitaan 53 000 uutta tekniikan osaajaa Suomen laajuisesti. Tarpeen luo eläkkeelle jäävien määrä, syntyvyyden lasku ja teknologian kiihtyvä kehitys. Tällaista määrää osaajia on mahdotonta löytää maan sisältä kolmessa vuodessa. Korkeakouluista valmistuu liian vähän osaajia ja usein heillä on valmistumisvaiheessa jo vanhentuneet tiedot. Yrityksiltä vaaditaan siis heti työsuhteen alussa panostusta henkilöstön kouluttamiseen. Eikä puhe ole vain IT-alasta. Koska Etelä-Pohjanmaan kunnista suurin osa on muuttotappiokuntia, osaajia ei kohta löydy tarpeeksi millään alalla tai tasolla. Olen hankkeen aikana törmännyt muutamaan otteeseen kommentteihin, että meillä ei ole tarvetta, paikallisia osaajia on yllin kyllin. Näin voi olla juuri nyt, mutta tilastojen valossa ei ehkä enää viiden vuoden päästä.

”Osaajapula on kasvun este. Tekijöitä tarvitaan nyt kaikkiin tehtäviin, kaikille toimialoille ja kaiken kokoisiin yrityksiin”, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo (Iltasanomat, 20.11.2018).

Investoinnit ja innovaatio seuraavat kansainvälisiä osaajia. Osaajat lisäävät verkostoja ja tuovat uudenlaista näkökulmaa. Olennaista on osaajien tuoma lisäarvo.

Mikä vetää, mikä työntää?

Kilpailu osaajista on kova – maakunnan houkuttelevuus ja tunnettuus maailmalla on pieni. Avaruutta löytyy, mutta riittääkö tekemistä? Voiko se avaruus jopa pelottaa isoissa kaupungeissa asuvia? Itse paluumuuttajana koen Etelä-Pohjanmaan vahvuuksina turvallisuuden, yhteisöllisyyden ja luonnon. Suomeen takaisin minut houkutteli perheen lisäksi infrastruktuuri – koulut ja terveydenhuolto. Täällä on hyvä ja helppo kasvattaa perhe. Perheemme henkilökohtainen suosikki on ilmainen kouluruoka! Hyvästi vetiset voileivät! Tässä on jo paljon palikoita positiivisen mielikuvan rakentamiseen.

Perinteisesti Etelä-Pohjanmaalla vaatimattomuus ei kaunista. Rummutetaan lisää tätä hienoa maakuntaamme mediassa ja maailmalla!

Minkä pitää muuttua?

Asenteet: Säälle emme voi mitään, mutta miten on asenteiden ja ennakkoluulojen laita? Näistäkin asioista pitää pystyä puhumaan. Hiljattain julkaistun EU-tutkimuksen mukaan Suomi on Euroopan rasistisin maa. Historiamme ensin Ruotsin ja sitten Venäjän vallan alla tarjoaa osaltaan varmasti syitä muukalaisvastaisuuteen. Suomalaisuus ei noiden satojen vuosien aikana kuitenkaan kadonnut minnekään – todennäköisesti se vahvistui. Kansainväliset osaajat eivät ole tulossa tänne sankoin joukoin ottamaan valtaa meiltä pois, vaan he auttavat Suomea kasvuun ja rikastuttavat kulttuuria uusilla ideoilla.

Kielen pelko: Kiitos erinomaisen ja maineikkaan koulujärjestelmämme ja kansan matkustusinnon Suomella on hyvin kielitaitoinen väestö. Tärkeintä ei ole kielioppi, vaan ujouden unohtaminen ja uskallus kokeilla. Jos tuntuu, että vieras kieli on vähän ruosteessa, niin kannattaa vilkaista kansanopiston ja paikallisten yritysten tarjonta. Varsinkin keskustelutaitoihin keskittyvät kurssit kasvattavat rohkeutta!

Viestintä: Yhteiskunnan rakenteet ovat kunnossa, mutta niistä pitää osata kertoa konkreettisin esimerkein. Verotus on korkea, mutta mitä kaikkea sillä saa – se ei ole maailmalla laajasti tiedossa. Ilmainen koulutus loppuun asti on harvinainen etuoikeus. Monissa maissa täytyy syntyä rikkaaseen perheeseen, että on mahdollisuus opiskella niin korkealle kuin haluaa ja kykenee. Suomessa ei myöskään ole väliä, missä se koulu sijaitsee. Esimerkiksi Australiassa valitaan usein asuinpaikka sen mukaan, että voidaan varmasti lähettää lapset kaupungin parhaisiin julkisiin kouluihin.

Yhteistyö: Etelä-Pohjanmaa on Globaalit osaajat -hankkeen myötä kutsuttu mukaan kansalliseen Talent Boost -ohjelmaan houkuttelemaan yhdessä ulkomaalaisia työntekijöitä Suomeen. Kuulutan tätä yhteistyötä myös maakunnan sisällä. Unohdetaan ne kuntarajat ja toimitaan vaihteeksi reilusti yhdessä alueen kaikkien toimijoiden kanssa. Kansainvälisyyden osa-alueisiin keskittyviä projekteja on lukuisa määrä, mutta monet eivät ole tietoisia toisistaan.

Älykkyyttä on kyky sopeutua muutokseen. Tehdään yhdessä Etelä-Pohjanmaasta ”Älykäs maakunta”.

Kuulisin mielelläni tänne palanneilta tai muualta tulleilta, mikä Seinäjoessa ja Etelä-Pohjanmaassa viehättää.

Terhi Lake
projektipäällikkö
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
puh. 0408300319,
terhi.lake@seamk.fi

 

 

 

 

0 kommenttia
12 / 12 / 18

Sopisi muillekin maakunnille

  • 0

Valtioneuvoston kanslian julkaisemana on 28.9.2018 ilmestynyt raportti Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksessä ja hyvinvoinnissa (HYVINSIVI). Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämässä sekä MDI Public Oy:n ja Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian toteuttamassa TEAS-selvityksessä tarkastellaan vaihtoehtoja ja tuotetaan kuvauksia hyvinä pidetyistä toimintamalleista palveluintegraation näkökulmasta.

Selvityksessä tavoitteena on ollut perehtyä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalojen sekä kuntien ja maakunnallisten toimijoiden välisiin yhdyspintoihin aikaisempaa maakuntauudistuksen valmistelutyötä syvemmin. Tämän lisäksi selvityksessä on kartoitettu olemassa olevia hyviä toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää uusien yhteistyökäytäntöjen kehittämiseksi ja maakuntauudistuksen tavoitteiden edistämiseksi. Tarkastelun kohteena ovat 1) hyvinvoinnin yhdyspinnat, 2) kulttuurin yhdyspinnat, 3) liikunnan ja alueellisten liikuntaneuvostojen yhdyspinnat, 4) opiskeluhuollon yhdyspinnat, 5) Ohjaamo sekä 6) allianssimalli.

Yhteistyön tekemisen tavat poikkeavat toisistaan eri maakunnissa ja kunnissa. Selvityksessä tarkastellut tapausesimerkit edustavat edistyksellisiksi tunnistettuja eri toimijoiden välisen yhteistyön organisoitumisen tapoja, eikä tarkoituksena ole muodostaa kokonaiskuvaa kaikista käytössä olevista yhteistyön tekemisen tavoista. Tuotettu tieto tukee toimivien yhteistyön toimintamallien muotoilua sekä asiakaslähtöisten ja vaikuttavien palvelukokonaisuuksien kehittämistä osana maakuntalain ja aluekehittämis- ja kasvupalvelulain myötä tapahtuvia muutoksia.

Etelä-Pohjanmaan malli kulttuurin kehittämisessä

Kulttuurin yhdyspintojen osalta selvityksessä esitellään kulttuurin kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla ja kulttuurihyvinvoinnin kehittämistyö Pirkanmaalla. Raportissa Etelä-Pohjanmaan nykyistä toimintatapaa kulttuurin kehittämistyössä pidetään hyvänä ja mallin arvioidaan toimivan muissakin maakunnissa. Vastaavanlaista kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen perustuvaa työskentelytapaa suositellaan myös muille maakunnille.

Etelä-Pohjanmaan maakunnallisen kulttuurin kehittämistyön mallissa kulttuuriin liittyvät tehtävät ja palvelut ymmärretään laajemmin kuin monessa maakunnassa. Kulttuuriin panostamalla katsotaan voitavan edistää sekä asukkaiden hyvinvointia että laajemmin koko alueen kehitystä.

Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyötä pidetään suunnitelmallisena ja tavoitteellisena ja kulttuurilautakunta antaa päätöksillään kehykset ja selkärangan maakunnalliselle kulttuurin kehittämistyölle.

Raportin mukaan kulttuurilla tulee olla tärkeä rooli elinvoiman, kilpailukyvyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sivistyksessä. Uusia maakuntia rakennettaessa Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyön malli toimisi selvityksen mukaan myös muissa maakunnissa.

Usein ajattelemme, että työ, jota teemme koituu omaksi iloksemme ja hyödyttää vain omaa aluettamme. On hienoa, että Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyö on valittu edistyneeksi toimintatavaksi, jota tutkimuksessa selvitettiin. Tulos on kannaltamme mairitteleva ja voimme aidosti olla ylpeitä tähänastisesta yhteistyöstä. 

Lähtökohtana monialainen yhteistyö

Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyön lähtökohtana on ollut yhteistyön rakentaminen ympäröivien kuntien, päättäjien ja sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä on syytä tulevaisuudessakin vaalia ja jatkaa, sillä kulttuurin toimijat ja kulttuuripalveluiden käyttäjät ovat kuntien asukkaita.

Haasteiden ja kehittämiskohteiden lista on hyvästä tuloksesta huolimatta pitkä.

Kulttuurin kehittämisen organisoituminen Etelä-Pohjanmaalla uuden maakuntaorganisaation sisällä on vielä vailla lopullista pohdintaa. Maakunta- ja sote-uudistusta koskevien kansallisten päätösten synnyttyä ratkottavaksi tulee monta kysymystä. Miten kulttuuri nivoutuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen alueellamme? Miten tärkeäksi koetaan kulttuuriympäristöön ja kulttuuriperintöön liittyvät kysymykset? Entäpä kansainvälistymiseen liittyvä toiminta, kulttuurimatkailu ja luovan alan yritystoiminta? Nähdäänkö kulttuurille tarpeelliseksi oman lautakunnan tai muun toimielimen perustaminen jatkossa? Kehitämmekö edelleen Etelä-Pohjanmaan mallia ja otammeko sen uudessa maakunnassa käyttöön?

Joka tapauksessa monialaista yhteistyötä tarvitaan jatkossakin. Aluekehittämisen näkökulmasta kulttuurilla on sekä pito- että vetovoimaa.


Marjatta Eväsoja
Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja

 

Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksessä ja hyvinvoinnissa (HYVINSIVI) -raportti löytyy osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-609-6

0 kommenttia
27 / 11 / 18

Ampumarataverkostoa kehittämässä

  • 0

Tämän syksyn aikana Etelä-Pohjanmaan liitossa ollaan toimittu aktiivisesti ampumaratojen kehittämissuunnitelman parissa. Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on maakunnan ampumaratojen ja ampumarataverkoston nykytilan kartoittaminen sekä tulevaisuuden kehittämistarpeiden selvittäminen. Sen taustalla toimii vuonna 2015 voimaan astunut uusi ampumaratalaki, joka pyrkii maakuntien ampumaratojen kehittämissuunnitelmien avulla etenkin mahdollistamaan ampumaharrastuksen ja ammunnan harjoittelun hyvät ja riittävät puitteet siihen parhaiten sopivilla alueilla.

Etelä-Pohjanmaan maakunnan ampumaratojen kehittämissuunnitelma on tullut nyt luonnosvaiheeseen. Luonnokseen on koottu tietoa ammunnan harjoittamiseen ja harrastamiseen liittyvistä tekijöistä, mutta keskitytty etenkin tarkastelemaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan ammunnan harjoittamisen muotoja sekä laajuutta ja koko alueen ampumarataverkoston nykytilannetta.

Etelä-Pohjanmaan ampumaradat

Luonnosvaiheeseen kerätyn aineiston perusteella Etelä-Pohjanmaalla sijaitsee kaikkiaan 57 ampumarataa. Näitä ampumaratoja voidaan luokitella esimerkiksi niiden tarjoamien palveluiden, kuten erilaisten mahdollisten ase-lajiratojen tai radalla ammuttujen vuotuisten laukausmäärien perusteella, joista etenkin laukausmääriä pidetään yleisenä luokittelun perustana esimerkiksi ampumaratalaissa.

Laukausmäärien mukaan Etelä-Pohjanmaalla voidaan todeta sijaitsevan kaksi suurta ampumaurheilukeskusta, joissa ammuttuja laukauksia kertyy vuosittain yli 300 000 kappaletta. Näistä ensimmäinen sijaitsee Kauhajoen Sotkassa, jossa ampumarata on erikoistunut ennen kaikkea maakunnan alueella aktiivisesti harrastettavaan ampumahiihtoon ja pienoiskivääriammuntaan. Toinen alueen ampumaurheilukeskus sijaitsee Seinäjoen Ylistarossa, jossa ampumaradan erilaiset ampumapaikat jakautuvat Sotkan rataa monipuolisemmin eri aselajeittain.  

Kahden suuren ampumaurheilukeskuksen lisäksi Etelä-Pohjanmaan alueella sijaitsee yhteensä 22 keskikokoista ampumarataa, joissa laukauksia ammutaan vuosittain yhteensä 10 000–300 000 kappaletta. Maakunnasta löytyy myös 18 vähäistä ampumarataa, joiden vuotuiset laukausmäärät jäävät alle 10 000 laukaukseen sekä 12 rataa, joiden kokotieto ei vielä luonnosvaiheessa ole ollut saatavilla.

Yhtenä keskeisenä osana ampumaratojen kehittämissuunnitelman luonnosvaihetta tarkasteltiin alueen ampumarataverkoston saavutettavuutta. Tällä hetkellä tiedossa olevien ratojen perusteella miltei koko Etelä-Pohjanmaan alueella lähin ampumarata on saavutettavissa autolla tiestöä pitkin 30 minuutissa. Tämän hetkisen aineiston perusteella voidaan kuitenkin havaita myös se, että vaikka lähin ampumarata sijaitsee pääsääntöisesti alle 30 minuutin ajomatkan päässä, niin suuri osa keskikokoisista ja suurista ampumaradoista sijoittuvat maakunnan länsipuolelle.

Mitä seuraavaksi?

Kehittämissuunnitelman seuraavassa vaiheessa lähdetään päivittämään vielä tämän hetkistä ampumarata-aineistoa. Lisäksi maakunnan alueen ampumatoimintaa ja ammuntaa harjoittavien näkemyksiä ampumaratojen ja koko ampumarataverkoston kehittämisestä tullaan kokoamaan yksien kansien väliin. 


Antti Kumpula
Harjoittelija
Maakuntasuunnittelu

 

 

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös