16 / 06 / 20

Opettavainen kevät

  • 0

Näin mittumaarin kynnyksellä saan summata, että onpa mielenkiintoinen kevät takana. Kukaan ei alkuvuodesta osannut ennustaa, millaiseen härdelliin koko maailma ja Etelä-Pohjanmaa siinä sivussa joutuu. Yhden mikroskooppisen viruksen takia.

Koronakriisi on opettanut. Huoltovarmuuden arvo on korostunut. Sähköisiin kokouskäytäntöihin ja etätöihin olemme tehneet huiman digiloikan.

Kaikella kokemallamme tulee olemaan pysyvä vaikutus työntekotapoihimme ja moneen muuhunkin asiaan. Monelta osin muutos näyttäisi johtavan parempaan.

Taloudelle viime kuukaudet ovat olleet raskasta aikaa. Ahdinkoon ovat ajautuneet erityisesti yksinyrittäjät sekä lomautetut ja irtisanotut. Työttömyys loikkasi ennätyksellisiin lukemiin.

Etelä-Pohjanmaalla olemme joukolla pohtimassa, miten kriisistä noustaan entistä ehompana. Maakunnan liiton johdolla teemme laajassa yhteistyössä suunnitelmaa ”E-P koronasta eteenpäin” (EPKE). Yhteisen tilannekuvan pohjalta koostamme keinoja, joihin alueellamme voimme tarttua talouden elvyttämiseksi.

Valtakunnallisesti liittojen toimintaa ovat sävyttäneet uuden EU-ohjelmakauden hankerahoista käytävät neuvottelut. Maakunnat ovat yrittäneet löytää yhteistä ratkaisua siinä kuitenkaan onnistumatta. Niinpä alueiden välinen jako jäänee ministeri Lintilän harkittavaksi.

Vaikeuskerrointa tässä kaikessa ovat lisänneet EU-tasolla auki olevat isot asiat: monivuotinen rahoituskehys (MFF), oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) ja erilaiset koronakriisituet. Seuraamme kaikkia näitä aktiivisesti maakuntamme etuja ajaen.

Etelä-Pohjanmaan liiton perussopimus on päivityksen alla. Perussyynä tarkistuksille on Isonkyrön liittyminen osaksi maakuntaamme ensi vuoden alusta. Samalla muokkaamme perussopimusta ajan tasalle muiltakin osin. Kuntiin luonnos menee hyväksyttäväksi loppukesällä.

*****

Koronasurkeuden vastapainoksi viime viikoilta löytyy myös paljon ilon aiheita. Monet maakunnalle tärkeät edunvalvonta-asiat ovat nytkähtäneet upeasti eteenpäin.

Vilkkaasti liikennöity valtatie 19 saa rakentamisrahoitusta ohituskaistoja varten. Seinäjoen ammattikorkeakoululle on luvassa 65 lisäpaikkaa. Kummankin näiden edistämisessä on vaikutettu jo pitkään.

Kaupunkikehittämisen sopimuksia tullaan laajentamaan myös yliopistokeskuskaupunkeihin. Tämä tarkoittaa, että Seinäjoki pääsee neuvottelemaan työ- ja elinkeinoministeriön kanssa omasta ekosysteemisopimuksestaan. Rahaakin saataneen jonkin verran, mutta isoin asia on pääsy samoihin pöytiin, missä yliopistokaupungit ovat olleet jo pitkään.

Myös maa- ja metsätalousministeriön elvytystoimenpiteiden kautta saataneen lisärahaa alueellemme. Lämmin kiitos kaikille teille, jotka olette olleet myötävaikuttamassa maakunnallemme tärkeiden tavoitteiden toteutumiseen.

*****

Suomen suvi on nyt kukkeimmillaan. Luonnonläheisyys ja mahdollisuus yhteisestä ympäristöstämme nauttimiseen on meidän kaikkien suuri rikkaus ja etuoikeus. Pidetään huolta siitä jatkossakin.

Iloista mittumaaria sekä virkistävää ja koronatonta kesää!

 

Asko Peltola
Maakuntajohtaja

 

0 kommenttia
10 / 06 / 20

Taiteesta voimaa – kirjoita puu

  • 0

Etelä-Pohjanmaan kulttuurin alueellinen kehittämistehtävä Maaseutukulttuurin hybridiosaaminen on käynnistynyt keväällä 2020. Kehittämistehtävässä Etelä-Pohjanmaan liitto vastaa kuntien kulttuurityöntekijöiden ammatillisuuden tukemisesta sekä osaamisen vahvistamisesta ja Seinäjoen kaupunki kulttuurin välittäjätoiminnan kehittämisestä. Kulttuurityöntekijöiden osaamista kehitetään mentoroinnin avulla ja siinä hyödynnetään muun muassa taidelähtöisiä menetelmiä.

Koronapandemia toi haasteita mentoroinnin toteutukselle. Kuinka toteuttaa taidelähtöiset työpajat, kun kokoontumisia ei voida järjestää ja koronasta huolimatta kehittämistehtävää pitäisi pystyä toteuttamaan? Taidelähtöinen työpaja etänä Teams-kokouksena? Kuulostaa epäilyttävältä. Voiko se toimia?

Kaksi työpajaa on nyt pidetty. Toukokuun työpajassa tavoitteena oli oman työn vahvistaminen, vuorovaikutus ja hyvinvointi. Välineenä käytettiin valokuvaa. Jokainen toi työpajaan esiteltäväksi valokuvan, jossa oli aiheena innostava ja voimauttavia tunteita herättävä paikka, tila, maisema tai ympäristö. Katselimme kuvia, kerroimme niiden tarinat, keskustelimme niistä yhdessä ja työstimme kuvien avulla työpajan teemoja. Kolmetuntisen Teams-työpajan jälkeen ei voinut kuin todeta: toimii! Mieli oli intoa täynnä ja luovat ajatukset laukkasivat!

Viime viikolla oli toinen taidelähtöinen työpaja Teams-kokouksena, ja taidemuotona oli sanataide. Ennakkotehtävänä oli kirjoittaa puu. Jokainen valitsi omasta elinympäristöstään puun, josta kirjoitti lyhyen tarinan vapaasti omalla tyylillään. Työpajassa luimme puutarinat, keskustelimme niistä, luimme yhden novellin yhteisöllisesti lukupiirinä sekä keskustelimme. Aiheina esiin nousivat muun muassa motivaatio, tavoitteet ja niihin pääseminen sekä voimaantuminen.

Kolme tuntia kului kuin siivillä. Taas sain todeta: toimii! Kiitos työpajojen vetäjälle Pia Hounille ja työpajoihin osallistuneille! Taiteen hyvinvointia ja terveyttä edistävä voima on todeksi todistettu monin tavoin. Taiteesta on moneen, se taipuu välineeksi, vaikka ei olekaan pelkästään sitä. Taiteen avulla voidaan lisätä työhön liittyvää osaamista ja kartuttaa omia voimavaroja. Työyhteisössä taide voi avata uusia ratkaisumalleja, vahvistaa luovuutta ja innovatiivisuutta. Taidelähtöinen toiminta voi saada liikkeelle asioita ja prosesseja. Taidetyöskentelyn kautta voi pohtia suhdetta työhönsä ja vahvistaa työmotivaatiota. Taiteen keinoin voi matkata itseen ja toiseen, etsiä uusia näkökulmia ja ratkaisuja.

Nyt kesälomien lähestyessä ja aikana, kun koronapandemia rajoittaa elämäämme, on mahdollisuus antaa aikaa taiteelle ja luovalle toiminnalle ihan vain omaksi iloksi: maalaa taulu tai valokuvaa, soita, laula ja tanssi, kirjoita runo tai tarina, tee käsitöitä… Kokeile ennakkoluulottomasti ja löydä, onnistut kyllä! Tärkeää on prosessi, seikkailu.

Yhteisöllisesti jaan puuni tarinan. Yhdenlainen lukupiiri tämä blogikin on. Ja haastan: kirjoittakaa puu!

Puu elinympäristössäni on pihakuusi, saksanpihta. Sen latvus tavoittelee taivaita ja juuret ovat leveällä vanhan rantavallin penkereessä. Kuusi on jykevä, uljas ja uhmakas, mutta sen vihreä lehvästö on samettia. Neulasten litteys antaa havustolle pehmeyden; litteät neulaset kuin lehdet. Runko on alaosaltaan tukeva, harmaa ja melko sileä, pinnallaan pihkarakkuloita. Alaosan oksat ovat toispuoleisesti osin karsiutuneet pois. Havuston suojaan muodostuu maja, kuin turvapaikka.

Iso ja korkea kuusi. Siinä se seisoo kotipihassa tien päässä. Tervehtii ja ottaa vastaan kaikki tulijat, tutut ja vieraat. Näkyy kauas niin kylätieltä kuin järveltä kotitaloa lähestyttäessä. Maamerkki.

Vanha se on, yhtä vanha kuin minä tai oikeastaan vähän vanhempi. Pihtakuusi papan vanhan sukutilan mailta Riihiniemeltä. Keskisuomalainen kuusi, joka pienenä muutti Pohjanmaalle, Keski-Suomen saloilta kraatterijärven rannalle. Äiti sai sen isältään lahjaksi, kun meni naimisiin ja muutti miehelään, appivanhempien talon yläkertaan. Ja siellä vinttikamarissa minäkin elämäni ensimmäisen vuoden elin.

Kuusi on sitkeä. Se on saanut monta kertaa siipeensä vai pitäisikö sanoa havuunsa. Sitä on niitetty ja viikatteella viillelty. Mummon lampaat ovat sen pehmeitä ja tuoreita, kirpeän vihreitä havulehtiä popsineet monena kesänä. Tulvat ovat keväisin virutelleet tukehtumiseen saakka sen juuria. Mutta siinä se vain paikallaan on kasvanut ja komistunut.

Saksanpihdan puuaines on pehmeää ja joustavaa. Sitä käytetään rakennuksien, huonekalujen ja paperin raaka-aineena sekä soitinten valmistamiseen, lahonkestävyytensä ansiosta myös vesirakentamiseen ja kattopäreisiin. Kuusipuulla on aikoinaan myös tuettu kaivoskäytäviä, koska puun kovaääninen natina varoitti kaivostunnelien romahtamisvaarasta.

Kuusi on enemmän kuin vain puu. Se kertoo tarinoita ja opettaa. Pappa opetti lapsilleen todeksi kiinalaisen sananlaskun: Jos haluat olla onnellinen elämäsi, istuta puu! Ja äiti istutti. Puu on muisto, puu on juuret. Se on pala äidin vanhaa kotiseutua ja identiteettiä, se on juurruttanut ja kiinnittänyt hänet uuteen kotiseutuun, auttanut ikävässä ja antanut voimaa.

Olen onnellinen, että voin olla osa puun tarinaa ja kasvua. Olen saanut elää ja kasvaa kilpaa puun kanssa. Ja vieläkin saan kuunnella sen havuston huminoita. Pihtakuusi laulaa minullekin juuret ja siivet tavoitella taivaita, unelmia.

 

Tuija Ahola
kehittämisasiantuntija

0 kommenttia
03 / 06 / 20

Lämmintä tuulta

  • 0

Vuodet eivät ole veljeksiä keskenään. Eivät niin. Eivät ilmoiltaan, eivätkä muutenkaan. Kulunut kevät on ollut myös aluekehittämistehtävien osalta poikkeuksellinen. Silloin kun ”kentällä” on erityisen suuria haasteita, silloin tulitukijat toimivat. Niin myös Etelä-Pohjanmaan liitto.

Toisin kuin maaliskuun puolenvälin tienoilla ajateltiin, kaikki normaalit toiminnot jatkuivat uusin työmenetelmin. Uuden EU-ohjelmakauden valmistelu erilaisine näkökulmineen jatkui tiiviisti. Rahoituksenjakoon vaikuttamisen lisäksi Etelä-Pohjanmaan liitto piti yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa esillä kaupunkikehittämisen merkitystä myös yliopistokeskuskaupunkien osalta. Tämä edunvalvonta osui maaliin, ja uudella EU-ohjelmakaudella myös Seinäjoki pääsee mukaan ekosysteemisopimusmenettelyyn.

Nykyisten maakuntaohjelmien vertaisarviointi päätettiin toteuttaa suunnitellusti, ja Etelä-Pohjanmaa sai arviointikohteekseen Pirkanmaan. Etelä-Pohjanmaan aluekehittäjät laittoivat arvioitsijahatut päähän ja ryhtyivät toimeen tutustuen perin pohjin naapurimaakunnan suunnitteluasiakirjoihin ja prosesseihin. Arviointihavainnot ovat mielenkiintoisia ja antavat eväitä tuleviin prosesseihin paitsi arvioitavalle maakunnalle myös arvioitsijamaakunnalle.

Etelä-Pohjanmaan vaihtoehtoisiin tulevaisuuskuviin vuodelle 2050 saatiin todellista tuntumaa kansainvälisen terveyskriisin iskiessä yhteiskunnan kaikkiin toimintoihin, mikä toi uutta näkökulmaa skenaarioiden laadintaan. Skenaariot valmistuivat ja toimivat nyt erinomaisena tulevaisuusikkunana maakunnan toimijoiden suunnittelu- ja varautumistyössä.

Ensimmäisinä koronaetäpäivänä saimme maakuntien liittoihin päätöksen uudesta kansallisesta aluekehitysrahoituksesta. Tämä sisälsi mahdollisuuden koronapainotukseen, mihin Etelä-Pohjanmaan liitossa tartuttiin. Tätä seurasi kuntien näkemyksien kartoitus siitä, mitä kentällä todella tarvitaan. Poliittiset päätöksentekijät olivat ajan hermolla, ja uusilla sähköisillä välineillä hoituen maakuntahallitus suuntasi kokonaisuuteen maakunnan liiton talousarviosta saman suuruisen summan kuntarahaa. Kasassa oli puolen miljoonan euron potti tukemaan kuntien tekemää etulinjan työtä yritysten auttamiseksi. Taustalla töitä tehtiin lainsäädännön tulkinnan, ohjeiden ja lomakkeiden valmistelun sekä hakijoiden neuvonnan ja ohjauksen parissa.

Hankkeiden rahoituspäätöksiä valmisteltaessa toimintaympäristön muutos vaikutti merkittävästi sekä päätösvalmisteluun että käynnissä olevien hankkeiden muutostarpeisiin. Elämme jatkossa koronan jälkeistä elämää kaikessa kehittämisessä. Toimintaympäristön muutokset ovat niin merkittäviä, että Etelä-Pohjanmaan liiton toimistolla avattiin nopeutetulla aikataululla koronavaikutusten elpymiseen kohdistuva rakennerahasto-ohjelman hankehaku, joka on auki juhannukseen saakka.

Ravintola-, matkailu-, palvelu- ja luovat alat ovat olleet vastaanottamassa yhtä rajuimmista koronan aiheuttamista iskuista. Etelä-Pohjanmaan liitto päätti heti tilannekuvan hahmottuessa avata kehittämisrahaston rahoituksen kohdistuen niille kulttuuritoimijoille, joihin koronavaikutukset ovat välittömästi kohdentuneet. Rahoitusta oli haussa 80 000 euroa ja hakemuksia saapui 97 kappaletta. Hakijoita oli todella paljon liikkeellä.

Suomen Yrittäjät on nostanut esille, että maakuntiin tarvitaan selviytymissuunnitelmat, joissa etsitään ratkaisuja ja työkaluja koronakriisistä selviytymiseen. Tähän aloitteeseen on tarttunut jo 14 maakuntaa, Etelä-Pohjanmaa mukaan lukien. Etelä-Pohjanmaan liitossa onkin kriisin ensimmäisistä päivistä lähtien muodostettu ja ylläpidetty ajantasaista tilannekuvaa. Keskiössä ovat elinkeinoelämän, työllisyyden ja osaamisen näkökulmat.

Nämä kaikki ja paljon muuta ovat aktiivisessa valmistelussa aluekehittämisasiantuntijoiden pöydällä.

Lämmintä tuulta ja voimaa tuleviin päiviin, viikkoihin ja kuukausiin!

 

Heli Seppelvirta
aluekehitysjohtaja

 

 

 

0 kommenttia
27 / 05 / 20

Kasvua ruokaketjuun kansainvälisyydestä

  • 0

Kansainvälisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan volyymin kasvattaminen on yksi keskeisimmistä sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun, kuin varmasti myös monen muun alueemme kehittämisorganisaation, strategian painopisteistä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden edistämisessä korostuvat vahvasti sellaiset kansainväliset verkostot ja kumppanit maakunnan ja Suomen ulkopuolelta, joilta voimme oppia ja joille voimme myös välittää omaa maakunnan osaamista. Oma merkityksensä on nyt myös COVID 19 -pandemian jälkeisessä ajassa, sillä kansalliset varat ovat osin sidoksissa vaikutusten jälkihoitoon ja kansainvälisen hankerahoituksen merkitys kasvaa kehittämistoimissa.

Kansainvälisen rahoituksen tavoittelemiseen vaaditaan kansainvälisiä kumppanuuksia, joiden rakentamiseen tulee varata aikaa. Kuten kaikki kumppanuudet elämässä, nekin perustuvat luottamukselle. Suhdetta toisiinsa syvennetään pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti, toisia arvostaen ja toisiin panostaen. Koko ruokaketjuun liittyvä osaaminen on Etelä-Pohjanmaan alueellisessa älykkään erikoistumisen strategiassa keskeisessä asemassa, joten maakunta on ollut kansainvälisellä tasolla aktiivinen juuri ruokaketjuun liittyvien verkostojen rakentamisessa jo useiden vuosien ajan. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on Etelä-Pohjanmaan liiton mandaatilla edistänyt maakunnan osallistumista ja yhteistyötä erityisesti Smart Specialisation Strategy (S3) Agrifood -platformissa.

Agrifood-platform on yksi kolmesta EU:n komission alaisesta platform-kokonaisuudesta (Energy, Industrial Modernisation sekä Agrifood). Kunkin platformin alla toimii temaattisia kumppanuuksia, joiden yhteistyö konkretisoituu yhteisiksi hankkeiksi. Agrifood-platformin alla toimii viisi ruokaketjuun liittyvää temaattista verkostoa, joihin Etelä-Pohjanmaa on valikoitunut yhdeksi toimijaksi huolellisen osaamisprofiilin kartoittamisen perusteella. Etelä-Pohjanmaa on aktiivinen kumppani tällä hetkellä neljässä näistä viidestä verkostosta, joita ovat High Tech Farming, Traceability & Big Data ja Consumer Involvement in Agrifood Innovation sekä Smart Sensors 4 Agri-food.

High Tech Farming -teemaverkosto on koonnut yhteen laajan verkoston alkutuotannon kehittäjiä. Traceability and Big Data -verkoston toiminta keskittyy erityisesti ruokaketjussa tarvittavien digitaalisten teknologioiden edistämiseen ja yhdistämiseen, ruokaketjun jäljitettävyyteen ja siihen liittyvän tiedon hallintaan. Consumer Involvement in Agrifood Innovation -verkoston tekemisessä korostuu ruokaan ja koko ruokaketjuun liittyvien innovaatioiden edistäminen yhdessä kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa, kun taas Smart Sensors 4 Agri-food -verkosto liittää yhteen ruoka-alan toimijoita teknologisia ja digitaalisia tuotteita sekä palveluita kehittävien tahojen kanssa.

SeAMK Ruoka -yksikkö toimii koko maakunnan edustajana näissä Agrifood-platformin alaisissa temaattisissa verkostoissa. Verkostot ovat tuoneet maakuntaan useita kansainvälisiä hankkeita, ideoita kehittämistoimiin, inspiraatiota elinkeinoelämän ja TKI-toiminnan yhteistyöhön, ulkopuolisen arvostusta meille itsestään selviin asioihin sekä hiljaista tietoa komission rahoituksista ja tulevasta ohjelmakaudesta. Tavoitteena on myös saada kasvua ja vauhtia alueen yritysten kansainvälistymiseen.

Epävarmaa vielä toistaiseksi on, miten älykkään erikoistumisen platformit ja muut verkostot näkyvät EU-rahoituksessa tulevaisuudessa, mutta todennäköisesti rahoituksen kriteeristössä tullaan jollain tavalla painottamaan maakunnan jäsenyyttä S3-platformissa ja aktiivisuutta teemaverkostoissa. Verkostoitumista kansainvälisellä tasolla kannattaa siis jatkaa ja kehittää kumppanuuksia edelleen. Ne tarjoavat monenlaisia kontakteja, yhteistyökumppaneita ja hankepartnereita, valmiin kansainvälisen markkinointikanavan sekä kansainvälistä näkyvyyttä alueellemme Euroopan mittakaavassakin merkittävänä ruokamaakuntana.

 

Elina Koivisto 
Projektipäällikkö, SeAMK Ruoka -yksikkö

0 kommenttia
25 / 05 / 20

Koronakevään kultakimpaleita

  • 1

Epätietoisuus ja toimettomaksi jääminen ovat pelottavia asioita, jotka koronakriisin korvilla tulivat monesti eri toimialoilta käsi kädessä tilaa ottamaan. Noista kahdesta asiasta ensimmäiselle meistä kukaan ei tällaisena aikana voi mitään, toiselle voi. Toimeen tarttuminen silloin, kun tilanne on epävarmimmillaan, vaatii heittäytymistä ja heittäytymiseen kuuluu olennaisena osana se, ettei määränpää vielä ponnistushetkellä horisontissa siinnä. Siitä huolimatta sen tekeminen kaikessa pelottavuudessaankin on parempi kuin se, että antaisi toimettomuuden lamaannuttaa itsensä täysin.

Kurikassa fyysisten kontaktien minimointi ja asukkaiden näennäinen kaikkoaminen tavoittamattomiin toimi kannustimena ottaa monia uusia ja rohkeita askelia eri aloilla. Myös kulttuuritoimessa haluttiin ajallisten resurssien lisäännyttyä yrittää kääntää koko tilanne niin, että siinä nähtävissä oleva potentiaali tunnistettaisiin ja siitä saatavissa oleva hyöty valjastettaisiin voimavaraksi. Myös yhteistyö ja yksilöiden omien vahvuusalueiden anti muodostuivat avainasioiksi. Näin luonnehtisin meillä tänä koronakeväänä alkunsa saanutta KurikkaLive-konseptia, jossa koko vapaa-aikatoimi yhdessä kirjaston kanssa keräsi tiiviin mutta osaavan tiimin tuottamaan erinäisiä vapaa-ajanpalveluita kaikille asiasta kiinnostuneille. Streamasimme näitä lähetyksiä suoraan katsojan kotisohvalle kolmesti viikossa lähes kahden kuukauden ajan, jolloin kirjaston ovet olivat suljettuina.

Lähetyspäivinä sisältö koostui erilaisista vakio-osioista, joita hoitivat kuntalaisille tutut kasvot kerrasta toiseen. Chat-ruutu mahdollisti vuorovaikutuksen katsojien kanssa ja eri vapaa-ajan osa-alueiden anti keräsi eri kohderyhmiä seuraamaan lähetyksiä aina viikonpäivästä toiseen. Lähetysten kautta pystyttiin toteuttamaan esimerkiksi etäohjatut jumppatuokiot sekä koko perheen välituntiliikuntahetket kolmesti viikossa, satutuokiot kahdesti viikossa, eri alojen vaikuttajien ja ammattilaisten haastattelut kolmesti viikossa sekä musiikin, huumorin ja erikoisosioiden anti säännöllisen satunnaisesti. Niin kirjasto kuin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimikin antoivat kasvonsa näille lähetyksille. Erityisesti sosiaalisten kontaktien väheneminen tai jopa kokonaan puuttumaan jääminen esimerkiksi kirjaston ovien sulkeutumisen myötä sai meidät tekemään myös vapaamuotoisempia vakio-osuuksia lähinnä aamukahvittelun ja vapaan keskustelun merkeissä.

Sosiaalisen kanssakäymisen merkitys on kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissamme erittäin merkittävä seikka, joten koimme vapaa-ajan palvelujen olevan oikea väylä myös sen ylläpitämiseen. Vuorovaikutusmahdollisuus chatin kautta oli monelle merkittävä ominaisuus lähetyksissämme. Myös erilaiset vinkkiosuudet siihen, kuinka kuluttaa aikaa kotona tällaisena poikkeusaikana, kuuluivat asiaan. Muutosten mahdollisuudet nopeasta toteuttamisaikataulusta johtuen olivat olemassa läpi tämän ajan. Kaikki Livelähetykset ja videoklipit tallentuivat Kurikan kaupunginkirjaston YouTube-kanavalle. Tilastoissa lähetyksemme saivat 11 087 katselukertaa, 1200 katselutuntia ja tänä aikana kanava sai 150 uutta tilaajaa.

Lähetysten ajamiseen vaadittiin streamauksen ammattimaista hallintaa, jota löytyi omasta takaa kulttuuritoimen ja kirjaston puolesta. Näin äänipöydän ja koneiden takana oli ohjaksissa alusta asti niiden vaatimaa osaamista.

Digiloikka on siis viimein otettu suurella harppauksella ja rohkealla heittäytymisellä. Vaikka itse vakiotyötiimi olikin tiivis, niin itsensä laittoi tämän myötä likoon moni muukin ennakkoluulottomasti lähetyksiin osallistunut ihminen. Koronakevät tarjosi mahdollisuuden panostaa tähän hetkellisesti niin perusteellisesti, että valmiudet vastaavaan tekemiseen ovat vahvana olemassa ja hyödynnettävissä. Nyt kirjaston avattua ovensa on sen sivuhuoneeseen rakenteilla pysyvä studio Green Screen -huoneen ja ohjaamon kera. Sitä on tarkoitus hyödyntää koko Kurikan yhteiseen hyvään ja lähetyksiä on määrä jatkaa tulevaisuudessa, kun studio saadaan valmiiksi. Streamaus tulee siis olemaan pysyvä osa Kurikan vapaa-aikatoimen ja kirjaston toimintaa. Lähetyksiä tullaan ajamaan säännöllisesti myös silloin, kun tekijöiden työnkuvat rajoitusten mahdollisen purkamisen myötä ovat normalisoituneet.

Vaikka tässä hetkessä eletään epätietoisuudessa ja tulevaisuus on varmuudella epävarmaa, voi tilanteeseen vastata sillä, minkä voi itse vielä valita; toimeliaisuudella. Kartoittamalla senhetkiset resurssit ja näkemällä ne uudessa valossa. Luomalla uudenlaisia palveluita uusiin tarpeisiin ja suhtautumalla epäonnistumisiin oppimisen näkökulmasta. Olemalla rohkea ja tarttumalla toimeen. Tämä kaikki kuitenkin vaatii sen heittäytymisen, jonka laskeutumisalusta on ponnistushetkellä vielä tuntematon.

Tiina Kurhela
Kulttuuripäällikkö, Kurikka

1 kommenttia
20 / 05 / 20

Ilmastotyö on taitolaji

  • 0

Koronakriisin aiheuttaman taloudellisen ahdingon akuutein pelastuskohde on palvelualojen pienet yritykset. Heti perässä seuraavien talouden muiden elvytystoimenpiteiden joukosta löytyvät kuitenkin ilmasto ja päästövähennystavoitteiden teemat. Ennen koronaa ilmastoasiat ja hiilineutraaliustavoitteet olivat poliittisen keskustelun ytimessä. Suomi tavoittelee nykyisen hallitusohjelman mukaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, EU vuoteen 2050 mennessä, ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi olivat vahvasti keskustelussa eri forumeilla.

Ilmasto on yksi harvoista voittajista koronakriisissä. Päästöt ovat paikoin vähentyneet radikaalisti, ja ilmasto silminnähden voi paremmin. Ihmekös se, kun teollisuutta on jouduttu ajamaan alas ja liikenne vähentynyt lähes olemattomiin. Ilmaston kannalta myönteisistä vaikutuksista huolimatta lyhytaikaisella päästöjen leikkaantumisella ei uskota olevan merkitystä pitkässä juoksussa. Muutos täytyy saada pysyväksi - eli palataan agendaan, joka tehtiin ennen koronaa. Suomi siis tavoittelee yhä vakaasti asettamiaan ilmastotavoitteita ja nyt koronakriisistä selvitäksemme talouden elvyttäviä toimia suunnataan ilmaston kannalta kestäviin toimiin. Nämä toimet olisivat edessä joka tapauksessa, joten nyt sijoitetaan yhteisiä varoja tähän tärkeään työhön nopeutetulla aikataululla.

Ilmastotavoitteet ovat vahvasti läsnä myös Etelä-Pohjanmaalla. Ovat ne toki aiemminkin olleet läsnä, mutta jalansija on nyt vankempi. Näillä seuduin ilmastotyölle näyttää olevan erityinen tarve, ainakin jos vertailee kasvihuonekaasupäästöjen määrää per asukas. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) julkaiseman laskentamallin mukaan Etelä-Pohjanmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 8 % vuodesta 2005. Hyvä suunta, mutta kasvihuonekaasupäästöt ovat silti Suomen suurimmat per asukas. Samaan aikaan muilla alueilla on päästy selkeästi suurempiin vähennyksiin. Yhtä selittävää tekijää tähän ei ole. Alueelle ominainen turpeenpoltto energiatuotannossa on yksi keskeinen tekijä. Turvetuotannosta ei kuitenkaan tällä kertaa enempää.

Ilmastotekoja odotetaan laajasti joka rintamalta. Jotta toiminta muuttuu konkreettisesti ilmaston kannalta kestäväksi, kannustimet on oltava riittävän suuria. Tiedämme, että suurimmat päästöjen aiheuttajat ovat energiatuotanto, liikenne ja maatalous. Näiden teemojen sisällä on lukuisia osatekijöitä, joiden päästöistä on saatavilla tarkkaa tietoa. Hyvä niin, jotta tiedämme mitä kehittää.

Aluesuunnittelijan silmin katsottuna Etelä-Pohjanmaalla on edessään tärkeitä ratkaisuja. Käynnistymässä on maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys sekä kokonaismaakuntakaavan uudistaminen. Liikennejärjestelmäsuunnitelma ja maakuntakaava ovat myös ilmaston kannalta keskeisiä työkaluja strategisessa, pitkän aikavälin ohjauksessa. Ilmastonmuutoksen hillinnän rooli vahvistuu entisestään, ja ilmastoteema läpäisee suunnittelua. Käynnistymässä on lisäksi ilmastoon keskittyvä strategiatyö kolmen pohjalaismaakunnan alueella ja turvetuotannon vähentämistä koskevan suunnitelman laatiminen. EU:n Green Dealin vaikutukset tulevat ulottumaan maakunnan jakamaan kehittämisrahoitukseen.

On taitolaji löytää alueelle parhaimmat keinot päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikkialle ei sovellu samat keinot. Etelä-Pohjanmaalla on eri lähtökohdat kuin monilla muilla alueilla, ja ne on huomioitava kehittämistyössä. On hienoa ja tärkeää, että voimme itse vaikuttaa keinoihin. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii tiivistä yhteistyötä. Näitä töitä innolla odottaen.

 

SYKE:n kasvihuonekaasupäästöjen laskentamalliin on mahdollista tarkemmin tutustua osoitteessa https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/

 

Mari Pohjola
suunnittelupäällikkö

0 kommenttia
13 / 05 / 20

Kaikki on mahdollista, jos on tahtoa

  • 0

Kuluva kevät on todistanut tämän vanhan sanonnan todeksi tavalla, jota kukaan ei olisi muutama kuukausi sitten voinut kuvitellakaan.

Toki täytyy myöntää, että kun puhutaan koronakriisin vaikutuksista, on siinä kyse muustakin kuin tahdosta. Toimenpiteiden taustalla vaikuttanut pakkotilanne on ajanut koko maailman tekemään päätöksiä, joita edes Greta Thunberg ei olisi saanut aikaiseksi. Mutta yhtä kaikki, pakottavassa tilanteessa yhteiskunnat ovat toimineet samalla tavalla ja piittaamatta globaalin talouden paineista, mikä on ennen kuulumatonta.

Miksi me tarvitsemme jotain näin voimakasta uhkaa, jotta pystymme muuttamaan tapojamme? Mitä se kertoo meistä? Ainakin sen, että yhteiskunnat, ehkä myös ihmiset, jämähtävät helposti olemassa olevaan. Tämä siitä huolimatta, että puutteet, viat ja ongelmat olisivat siinä silmien edessä. On helppo ”kehittää” tuttua ja turvallista, vaikka siitä ei hyvää saakaan. On helppo tehdä kuten ennenkin, vaikka parempiakin tapoja olisi kaikkien mielestä tarjolla.

Muutoksen esteenä ovat usein taloudelliset tekijät tai valta-aseman turvaaminen − tai sitten muutostarvetta ei yksinkertaisesti huomata. Kyse on yleensä toissijaisista tekijöistä, jotka estävät varsinaisen toiminnan kehittämisen ja käytäntöjen muuttamisen.

Mitäpä jos pyrkisimme aivan normaalissakin yhteiskunnallisessa tilanteessa tietoisesti sysäämään syrjään nämä kieroutuneita rakenteita ylläpitävät käsitykset? Ajattelisimme asioita puhtaalta pöydältä unohtaen esimerkiksi voimassa olevan perustuslain, kuntarakenteen, sote-palvelujen järjestämistavan, työttömyysturvan, arvonlisäveron ja pienemmässä mittakaavassa vaikkapa tavan hoitaa kauppa-asioita, tavan matkustaa, tavan käyttäytyä liikenteessä ja tavan tervehtiä naapuria. Katsoisimme peiliin pohtien, voidaanko tämä asia tehdä toisin siten, että siitä on merkittävästi hyötyä koko kansakunnalle tai lähiyhteisölle.

Edellä kuvattu on uudistumisen helppo vaihe, mutta sen jälkeen pitäisi tehdä päätöksiä. Pitäisi edetä vaikka perustuslakia muuttamalla ja työttömyyden olemusta pohtimalla tai omia yksilöllisiä toimintatapoja tarkkailemalla unohtaen olemassa olevan taakka. Siinä tarvitaan tahtoa ja halua sekä ennen kaikkea uskallusta luopua valta-asemista tai taloudellisista hyödyistä ja ilman pakottavaa pandemiaa.

Kulunut kevät on osoittanut, että meille kansakuntana kaikki on mahdollista, jos vain tahtoa löytyy.

 

Jari Iso-Koivisto
hallintojohtaja

0 kommenttia
06 / 05 / 20

Kulttuurikenttä kaipaa kipeästi tukea

  • 0

Suuri osa alueen taiteilijoista, esiintyjistä sekä ääni- ja valoteknikoista saavat elantonsa keikkatöistä. Nyt ymmärrettävästi näitä töitä ei ole tarjolla ja tilanne taide- ja kulttuuritoimijoiden keskuudessa on todella haastava. Koronaepidemia ei siis ainoastaan sulkenut kulttuurilaitoksia ja peruuttanut festivaaleja sekä konsertteja, vaan vaikutti lukuisten luovien alojen ammattilaisten toimeentuloon välittömästi peruen sovitut keikat määrittelemättömän pitkäksi ajaksi.

Vaikka taide- ja kulttuuritoimijoiden tilanne on haastava, esiin on silti samanaikaisesti putkahtanut useita uudenlaisia tapoja tuottaa kulttuuria. Kansainvälistäkin mediahuomiota saanut tanskalaisen Mads Langerin täysimittainen drive-in-konsertti on yksi näistä kekseliäistä keinoista tavoittaa yleisöjä. Mielenkiintoinen taidenäyttely tarjoiltiin myös teksti-tv:n sivuilla, kun TART2020-digifestivaalin koostamassa kattauksessa nähtiin kansainvälisten nykytaiteilijoiden luomaa teksti-tv-pikselitaidetta ylen teksti-tv:n sivuilla. Lisäksi konsertteja on saatavilla monipuolisesti kotisohvalla nautittavaksi ja Googlen Arts&Culture-sovellus tarjoaa muun muassa mahdollisuuden tutustua museoiden näyttelyihin eri puolilla maailmaa.

Tällä hetkellä näiden virtuaalisten ja uusien tapojen lisäksi on paljon perinteisiäkin keinoja nauttia taiteesta ja kulttuurista. Elokuvat, musiikki ja kirjat eivät ole hävinneet tästä maailmasta, ja sähköisten kirjastojen sekä suoratoistopalveluiden kautta on tarjontaa oletettavasti enemmän kuin kukaan meistä ehtii vapaa-aikanaan kuluttaa. 

Kulttuurinnälkäinen yleisö tulee selviämään tästä tilanteesta, vaikka virtuaaliset elämykset eivät aina välttämättä ylläkään autenttiseen nautintoon. Kulttuuritoimijat luovivat myös parhaansa mukaan vaikean tilanteen lävitse, mutta luovuuden lisäksi tarvitaan muitakin resursseja tilanteesta selviämiseen. Etelä-Pohjanmaan liitto halusi olla tukemassa alueen ammattimaisia kulttuuritoimijoita avaamalla Etelä-Pohjanmaan kehittämisrahaston apurahahaun toimijoille, joiden toimintaan koronaepidemian vaikutukset olivat välittömästi kohdistuneet.

Haulle oli todistetusti tarvetta, sillä hakemuksia saapui kaikkiaan 97 kappaletta. Näistä 42:lle toimijalle pystytään jakamaan kulttuurilautakunnan päätöksellä 80 000 euron yhteispotista apurahoja, jotka suuruudeltaan vaihtelevat 900 eurosta 4000 euroon. Näiden apurahojen turvin toimijat voivat muun muassa kehittää uusia toimintamuotoja turvaamaan toiminnan jatkumoa. Hakemusten suuren määrän takia valitettavasti myös hyviä hakemuksia jäi myönteisten apurahapäätösten ulkopuolelle.

Onneksi kulttuuritoimijoiden muuttunutta työtilannetta helpottamaan on avautunut muitakin rahoituksia. Taiteen edistämiskeskuksen toinen korona-apurahahaku on suunnattu laajemmin luovien alojen ammattilaisille, ja opetus- ja kulttuuriministeriön korona-avustukset ovat jaossa muun muassa kansallisille taidelaitoksille, kulttuurialojen yhteisöille ja ammattilaisille, valtionosuutta saaville museoille, orkestereille ja teattereille sekä elokuva-alan toimijoille.  

Toivon mukaan tarjolla olevista tukitoimista alueemme kaikille kulttuuritoimijoille löytyy keinoja ja tukea selviytyä pahimman yli, jotta taiteesta ja kulttuurista saadaan nauttia monipuolisesti jatkossakin. Myös jokainen meistä voi olla tukemassa toimijoita ostamalla niitä tuotteita ja palveluita, jotka ovat saatavilla, tai hankkimalla lahjakortin tulevaisuudessa hyödynnettäväksi. Ja kun taide- ja kulttuuritoimijat yllättävät uudenlaisilla sisällöllään sekä palveluillaan, otetaan ne ennakkoluulottomasti käyttöön.

 

Taiteen edistämiskeskuksen Korona-apurahoitus on tarkoitettu luovien alojen sekä kulttuuri- ja taidealan ammattilaisille, joiden työskentelymahdollisuudet ovat vähentyneet ja toimeentulo on heikentynyt koronapandemian vuoksi 13.3.-31.5.2020 välisenä aikana. Hakijoina voivat olla mm. muusikot, näyttelijät, tanssijat, kuvataiteilijat, muotoilijat, kirjailijat, lavastajat, ääni- ja valoteknikot, leikkaajat, maskeeraajat, lavakoomikot ja kuvittajat.  Apurahat ovat haettavissa 15.5.2020 saakka.

Taiteen edistämiskeskuksen apurahat ja avustukset »

Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurin ja taiteen toimijoille suunnatut korona-avustukset suunnataan muun muassa kansallisille taidelaitoksille, kulttuurialojen yhteisöille ja ammattilaisille, valtionosuutta saaville museoille, orkestereille ja teattereille sekä elokuva-alan toimijoille. Avustukset ovat haettavissa 14.5.2020 saakka.

Kulttuurin ja taiteen toimijoille suunnatut korona-avustusten haut avautuvat »

 

Hanna Hangasluoma
kulttuuripäällikkö

0 kommenttia
29 / 04 / 20

Pientä valoa koronatunnelin päähän

  • 0

Korona kurittaa erityisesti yrityksiä, jotka toimivat ravitsemus-, palvelu- ja matkailualoilla, erikoiskaupassa sekä luovilla aloilla. Sulkutoimien takia monen toiminta on käytännössä pysähdyksissä. Tieto suurempien kesätapahtumien peruuntumisesta vaikeuttaa tilannetta entisestään koko kesäsesongin ajan ja tuntuu kipeästi myös Etelä-Pohjanmaalla.

Poikkeuksiakin toki on; grillauskaasuostoksilla todistin omin silmin ruuhkaa paikallisen rautakaupan parkkipaikalla. Kuulemma asiakkaita riittää, kun remontointiin ja sisustamiseen on yllättäen muilta menoilta vapautunutta aikaa ja omia karanteenikoloja halutaan muokata viihtyisämmiksi. Samoin täystyöllistettyjä ovat monet ohjelmistoyritykset, kun kaikki kynnelle kykenevät pyrkivät nyt perustamaan verkkokauppoja. 

Ruokaketju pyörii, mutta osin poikkeavalla valikoimalla. Ravintoloiden ja suurtalouksien toimitukset ovat minimissään, mutta kotona valmistettavan ruuan osuus on kasvanut. Valmistavassa teollisuudessa tilanteet vaihtelevat, ja vaikutukset saattavat näkyä vasta viiveellä.

Turhauttavaa ja surullista tilanteessa on se, että moni menestyvä ja kehittyvä yritys saattaa mennä nurin ilman omaa syytään. Tähän ei ole Etelä-Pohjanmaalla varaa, koska pienten yritysten merkitys työllistäjänä ja koko talouden kannalta on niin suuri.

Yritysten ohella kunnat ovat joutuneet tiukan paikan eteen. Niiden on pitänyt nopeasti organisoida omaa toimintaansa sekä tuottaa palveluitaan uudella tavalla ja uusissa kanavissa. Terveydenhuolto on eturintamassa pandemiatilanteessa. Etäopetus piti panna pystyyn lennossa. Kuntien taloudessa on jo valmiiksi tiukkaa, ja siihen tilanteeseen kriisi tuo kauaskantoisia seurauksia. Huoli yrityksistä on suuri myös kunnissa.

Erilaisia ratkaisuja yritysten auttamiseen tässä tilanteessa on yritetty löytää ja samalla huomattu, ettei normaalioloissa toimimaan viritetty koneisto ja lainsäädäntö aina mahdollista sellaisia tukitoimia, joilla ratkaistaisiin yritysten akuutteja ongelmia, kuten maksettaisiin kiinteitä kustannuksia.

Tukea ja apua on silti saatavilla, mutta pienen yrityksen näkökulmasta tukiviidakko on melkoinen. Julkisuudessa ryöpsähtänyt, osin asiaton keskustelu voi myös pelottaa. Osaamista ja vähän ennakkoluulojen hälventämistä siis tarvitaan, jotta avun pariin osataan hakeutua ja löytää juuri se omalle yritykselle tarkoitettu ja sopiva väline. Myös tietoa on saatavilla, mutta se pitää kyetä suodattamaan, jotta löytää olennaisen viestin.

Etelä-Pohjanmaan liitto on pyrkinyt tekemään sen, mitä tehtävissä on koronakriisin vaikutusten lieventämiseksi. Siksi kansallinen rahoituspotti eli AKKE-rahoitus kohdennettiin kokonaan kuntien haettavaksi ja käytettäväksi lisäresurssina yritysten rinnalla kulkemiseen.

Rahoituksen turvin ammattilaiset voivat kiteyttää muun muassa edellä mainittua tietotulvaa, neuvoa yrityksiä ja ohjata oikean avun piiriin. Sen avulla voidaan myös vahvistaa yritysten osaamista, jotta mahdollisuudet kriisistä selviämiseen olisivat paremmat. Eikä vähätellä voi myöskään henkisen tuen ja vertaistuen merkitystä. Tärkeää on, ettei yritys ja ihminen sen takana jää tässä tilanteessa yksin.

 

Sanna Puumala
kehittämisasiantuntija

0 kommenttia
21 / 04 / 20

Poikkeustilassakin toiminta jatkuu

Koronavirus on pistänyt koko maailman mullinmallin alkuvuoden aikana. Pandemian vaikutuksia voimme vielä vain arvailla, mutta seuraukset heijastuvat pitkäksi aikaa niin taloudessa kuin eri organisaatioiden toiminnassa.

Myös Etelä-Pohjanmaan liitto siirtyi runsas kuukausi sitten etätöihin. Meillä olivat onneksi kaikki valmiudet siihen jo olemassa: ohjelmat olivat tuttuja, kokemuksia oltiin saatu vuosien ajan, eikä henkisiäkään esteitä ollut. Päivässä toimistomme tyhjeni, ja nyt liiton toimintoja hoidetaan eri puolilta maakuntaa ja kauempaakin.

Yhtäkkiseltään muutos oli iso, mutta kaikki on sujunut erinomaisesti. Etäkokoontumisista on tullut rutiinia, ja jokainen meistä on oppinut paljon näinä viikkoina. Myös maakuntahallitus on ehtinyt pitää jo kaksi etäkokousta. Nekin ovat menneet mallikkaasti.

Liitossa on pistetty hihat heilumaan koronakriisin vaikutusten lievittämiseksi. Kuukausi sitten saimme päätöksen kansallisista aluekehitysrahoista, joita saa suunnata myös epidemian aiheuttaman ahdinkoon. Suoraa yritystukea liitto ei kuitenkaan voi jakaa.

Jo puolet näistä rahoista on jaettu kuntien elinkeinotoiminnan tueksi niin, että he voivat tarjota apuaan vaikeuksissa oleville yrittäjille. Vaikka tämä vauhti ei ehkä vaikuta kovalta, se on edellyttänyt valtionapupykälien tarkkaa tavaamista, ohjeiden ja lomakkeiden tekemistä sekä eri toimielinten päätöksiä.

Lisäksi liitto päätti jakaa kulttuuritoimijoille apurahoja kehittämisrahastostaan. Siihen on tullut jo kymmenittäin hakemuksia. Tavoitteena on tehdä niistäkin päätökset vappuun mennessä.

Myös viimeisen EAKR-haun aikataulua nopeutetaan koronakriisin takia. Erityisesti odotamme hankkeita, joilla avitetaan koronaepidemian vaikutuksista toipumista ja alueemme toimijoiden muutosjoustavuuden vahvistamista.

Elämme todellakin erikoista aikaa. Nyt on tärkeää, että me kaikki kannamme sen osan vastuusta, mihin kykenemme. Noudatetaan rajoituksia, hillitään epidemian leviämistä ja tuetaan alueemme toimijoita ja asukkaita käytettävissä olevin keinoin. Etelä-Pohjanmaan liitto on näissä talkoissa mukana niin tomerasti kuin mahdollista.

Etelä-Pohjanmaa on kohdannut vuosisatojen aikana monenlaisia kriisejä. Luotan maakuntamme nousevan tästäkin poikkeustilasta entistä elinvoimaisempana. Yhdessä eteenpäin!

 

Asko Peltola
maakuntajohtaja

 

 

« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös