17 / 04 / 19

Älykkään erikoistumisen älykkyys – onko sitä?

  • 0

Maaliskuinen Berliini oli viileä saapuessamme sinne neljän hengen eteläpohjalaisporukalla. Pyrähdimme EmpInno-hankkeen loppukonferenssiin ottamaan oppia siitä, mitä oli opittu Interreg BSR -projektissa, jossa etsittiin keinoja alueiden älykkään erikoistumisen strategioiden käytäntöön viemiseksi. Monia hyviä ideoita oli löydetty ja vaihdettu 16 hankepartnerin kesken kolmen vuoden aikana.

Mitä on älykäs erikoistuminen?

Älykkään erikoistumisen käsite on vilahdellut EU-slangissa 2010-luvulla ja Etelä-Pohjanmaallekin tämän teemainen strategiapaperi laadittiin vuonna 2014 komission edellyttäessä sitä rakennerahastovarojen jakoa varten. Älykäs erikoistuminen on oman maakunnan suhteellisten etujen tunnistamista ja voimavarojen keskittämistä alueen tulevaisuuden kannalta potentiaalisimpiin kohteisiin - mikä ei lopulta ole mitään järisyttävän uutta. Joissakin EU-maissa tällaisen strategian laatiminen on ollut ensimmäinen laatuaan, mutta Suomessa lakisääteiset maakuntien maakuntaohjelmat ja -strategiat ovat pitkään käsitelleet elinkeinojen painoalojen valintaa, kehittämistä ja uudistumista. Sanaston muutos lienee näkyvin muutos. Älykkäässä erikoistumisessa puhutaan esimerkiksi ”entrepreneurial discovery process” -lähestymistavasta. Se tarkoittaa yksinkertaisesti eri tahojen (yritykset, tutkimus- ja koulutus- sekä muut keskeiset organisaatiot) osallistamista strategiaprosessiin, jossa yhdessä etsitään alueen uusia mahdollisuuksia ja niiden toteuttamiskeinoja. Näinhän meillä on tehty iät ja ajat! Etelä-Pohjanmaalla uusi pointti on ollut se, että älykkään erikoistumisen strategia on erityisesti maakunnan ulkopuolelle suunnattu viesti. Se kertoo EU-tasolla, mitä osaamme erityisen hyvin ja mihin kansainvälisestikin haluamme hakea rahoitusta ja kumppaneita.

Strategiatyön musta aukko

Empinno-hankkeessa oli mukana sekä strategian ”omistajia” eli meidän tapauksessamme Etelä-Pohjanmaan liitto sekä ”implementoijia” eli niitä tahoja, jotka omalla arkisella aherruksellaan tekevät strategioiden linjauksista totta (teknologiakeskuksia, kehittämisyhtiöitä ja korkeakouluja). ”Strategiatyön musta aukko” syntyy tai on vaarassa syntyä omistajien ja toteuttajien välille, jos he eivät tee yhteistyötä, puhu samaa kieltä ja ymmärrä toisiaan. Koska maailma näyttää erilaiselta eri toimijoiden näkökulmista, EmpInno -hankkeessa pyrittiin löytämään keinoja estää aukon syntyminen tai vähintäänkin tapoja siloittaa se. Hankkeessa laadittiin omat toimintasuositukset strategiaomistajille ja -toteuttajille. Strategian omistajille mm. suositeltiin koordinoinnin kehittämistä päällekkäisyyksien välttämiseksi ja korostettiin kehityksen seurannan indikaattoreiden tärkeyttä. Strategian toteuttajatahoja mm. rohkaistiin osoittamaan taloudellisia hyötyjä esimerkkien avulla sekä auttamaan yrityksiä luomaan yhteyksiä yliopistoihin ja oppilaitoksiin ja toisiin yrityksiin. Suomalaisittain melko tutun kuuloista…

Suomalaisena kansainvälisissä hankekokouksissa iskee usein ”keksitty jo meillä” -syndrooma. Vaikka meillä monia kehittämisasioita on tehty etunenässä ja ne ovat entuudestaan tuttuja, ei kuitenkaan saa olla ylimielinen ja ajatella, että mitään opittavaa ei olisi. Monet EmpInnon hankepartnerit olivat tehneet hienoja juttuja ja esimerkiksi Porin Prizztechin MatchIndustry -konsepti ehdittiin jo hankkeen aikana kopioida Kaunasiin Liettuaan. Siinä ideana on, että järjestetään tilaisuuksia, joissa (isot) yritykset esittelevät ajankohtaisia kehittämispähkinöitään ja tilaisuuksissa on mukana myös joukko start-upeja, yliopistotiimejä ja alan osaajia, jotka saavat mahdollisuuden tarjota omia ratkaisujaan ongelmiin, tehdä kauppaa ja verkostoitua. Todella monella alueella oli myös jonkinlainen ”innovaationäyttely” alueen yritysten ja tutkimuksen hedelmistä. Ne ovat kiinnostavia vierailukohteita, joissa voi kertaheitolla tutustua alueen osaamiseen hauskalla tavalla. Olisiko tässä parantamisen paikka eli kannattaisiko tällaista näyteikkunaa harkita Etelä-Pohjanmaallekin?

Onko älykäs erikoistuminen alueiden kilpailun vai erojen tasoittamisen väline?

Yksi tanskalaisen EU-rahoitusekspertin kysymys jäi mieleen pyörimään: Onko älykkäässä erikoistumisessa kyse koheesio- vai kilpailukykypolitiikasta? Suomeksi sanottuna annetaanko rahaa niille, jotka itkevät köyhyyttään suurimpaan ääneen vai niille, jotka osoittavat jo olevansa erinomaisia jossakin? Kumpaako pitäisi painottaa ja miten painotus heijastuu omalle alueellemme? Älykkään erikoistumisen strategiassa on kuitenkin kyse Euroopan unionin rakennerahastovarojen käyttöä ohjaavasta dokumentista – missä määrin olemme alueena tarpeeksi huipulla ja kilpailukykyisiä ja missä määrin edelleenkin takamatkalla ja tarvitsemme rakenteellista kehittämisavustusta?  

Älykkäässä erikoistumisessa painopiste on selkeästi ”erinomaisuudessa”. Etelä-Pohjanmaa ei tässä mielessä ole huonossa asemassa ja sillä on omia vahvuusalueita – joskin aina voi oppia ja kehittyä lisää. Esimerkiksi ruokaosaaminen on maakunnassa korkeatasoista, mutta miten erottautua, kun EU:n älykkään erikoistumisen platformeista ruoka (Agri-food) on suosituin valittu prioriteetti eli suuri osa muistakin alueista ilmoittaa erikoistuneensa ruokaan. Monesti tämä tosin todellisuudessa tarkoittaa hyvin matalan kehitysasteen maataloustuotantoalueita, mutta muutakaan ”erikoistumisalaa” ei ehkä ole. Etelä-Pohjanmaalle ruoka sen sijaan on oikeasti erikoistuneen osaamisen ala ja meillä on maailman huipun tutkimusta ja osaamista ruuassa ja alkutuotannossa.

Erinomaisuudesta kilpailtaessa ei kuitenkaan tulisi unohtaa myöskään koheesiota – Euroopan unionin alueiden keskinäisen yhteenkuuluvuuden vahvistamista. Alueiden välillä ja myös alueiden sisällä on kehityseroja.  Esimerkiksi kokouksen pitopaikan Saksan Berlin-Brandenburgin suurkaupunkialueella on kuusi miljoonaa asukasta ja vahvaa älykästä erikoistumista löytyy käytännössä lähes kaikilta toimialoilta, mutta pienemmillä alueilla pienempien kaupunkikeskusten ympärillä on vain joitain yksittäisiä erikoistumiskohteita.

Koko unionin tasolla ja alueilla varoja pitäisi saada ohjattua myös sinne missä kehityksessä on kurottavaa. Mutta mikä on tehokkainta varojen kohdistamista kilpailukyvyn kannalta ja mikä on oikeudenmukaista alueiden tasapuolisen kehittämisen näkökulmasta?   

Kohti älykkäämpää tulevaisuutta…

Tätä kirjoittaessa kevät uinuu vielä hetken talven alla. Maakunta- ja sote uudistukset kaatuivat. Tulevaisuus on vielä kätkössä ja paljastuu pikkuhiljaa kuin sulava maa lumen alta. Berliinissä bongasimme maaliskuun ensimmäisen narsissin bussin ikkunasta. Uutta kasvaa. Maakuntaa kehitetään ahkeralla työllä ja yhteen hiileen puhaltamalla, olivat rakenteet mitä hyvänsä. Älykkään erikoistumisen strategiaa aletaan todennäköisesti ensi vuonna päivittää. Myös omalla alueellamme voidaan miettiä panosten kohdentamista - tavoitellako älykkäällä erikoistumisella yksittäisiä teräviä keihäänkärkiä vai laajapohjaisempaa kehitystä? Laitetaan jo nyt mietintämyssyyn, olisiko uusia versoja myös Etelä-Pohjanmaan kehittämiseksi!

Heli Kurikka
Tutkija
Tampereen yliopisto

Juha Lehtineva
Kehittämispäällikkö
Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy

Tutustu Etelä-Pohjanmaan Älykkään erikoistumisen strategiaan »

0 kommenttia
08 / 03 / 19

Ymmärrystä ja osaamista ei voi tulostaa – tuumauksia kulttuurihankkeiden ääreltä

  • 0

Interreg Europe -hankkeet, keramiikka-alan CLAY ja kulttuuriperintöalan FINCH, pitävät liikkeessä: helmikuun aikana matkustin sekä Lounais-Ranskaan että -Romaniaan.

Limogesin kaupunki on ranskalaisen posliinintuotannon kruununjalokivi. Sieltä serviisinsä ovat tilanneet menneiden aikojen aristokraatit ja monet nykyiset fine dining -ravintolat. Osille loistoon pääsee, joskin esimerkiksi kahden hengen aamiaisastiastoon voi helposti sijoittaa nelinumeroisenkin summan. Vastineeksi saa yllin kyllin tyyliä ja kultauksia.

Alueen kaoliinivarannot löydettiin 1700-luvun lopulla, niiden ympärille rakentui ensin posliinitehtaita, sittemmin kokonainen keramiikkateknologian klusteri. Limogesissa ollaan kirjaimellisestikin keramiikka-alan pääkallon paikalla. Yritysvierailulla (3DCeram) sain pidellä kämmenelläni kraniaalista proteesia, äärimmäisen tarkkana mittatilaustyönä valmistettua ihmiskallon kappaletta, keraamista 3D-tulostetta. Vierailijoille esiteltävä kappale palautettiin hankevieraiden kiinnostuneen hipelöinnin jälkeen takaisin paikalleen vitriiniin, tulostettujen hampaiden, korujen ja avaruustutkimuksen laitteisiin liittyvien komponenttien joukkoon.

Materiaaliteknologian, 3D-mallintamisen ja insinööritaidon korkeatasoinen yhdistelmä tekee vaikutuksen ja vetää mietteliääksi: tähän on tultu. Tätä kaikkea, sekä koneiden että luurangon osia, voidaan ohjelmoida hienostuneiden koneiden tehtäväksi. Vierailuillamme näimme myös taidenäyttelyn, jonka otsikko kuvaavasti oli "Ilman käsiä": näyttelyn teokset olivat keraamisia tulosteita.

Kolme viikkoa myöhemmin seisoskelin Tonavan rantamaisemissa, silmissäni jäänteet siitä, mikä kerran oli ollut sillanrakentamistaidon huippua. Trajanuksen silta oli yli kilometrin pituinen holvisilta nykyisten Romanian ja Serbian välillä. Sen rakentaminen aloitettiin silloisessa Rooman valtakunnan Dakiassa vuonna 105 eaa. Kun katselin Tonavan rannalta vierailukohteena olevaan Drobeta-Turnu Severinin kaupunkiin, näin yli kahden vuosituhannen aikakerrostuman kulttuuriperintönä raunioissa ja rakenteissa. Aikajana ulottui roomalaisajoista keskiaikaisiin kahinoihin unkarilaisten, Valakian voivodien ja ottomaanien välillä, ja edelleen kohti viimeisimmän vuosisadan vaiheita. Maailmansotien välissä rakennettua, kertaustyylistä "Kulttuuripalatsia" vastapäätä kohoavat kommunismin vuosikymmenien muistona nyt jo patinoituneet kerrostalokompleksit. Kerroksellinen kaupunkimaisema sulkee sisäänsä valtavan määrän historiaa ja sen arvo näyttäytyy sille, ken sen vain tahtoo nähdä.

Ihminen on levoton otus, joka usein tuhoaa ihan itse lajinsa saavutukset. Drobetan roomalaisraunioiden vierestä kurvaa tavaraliikenteen rautatie ja Trajanuksen sillan jäänteet on aidattu betonilla, koska Tonavan pinta nousi valtavan Rautaportti-vesivoimalan rakentamisen myötä. Näky ei ole järin mairitteleva ja se on helppo ohittaa, kuten välinpitämättömän helposti ohitamme sen, mikä ympäristössämme näyttäytyy elähtäneenä ja arvottomana - liian usein se lipsahtaa vanhan tai vanhuuden synonyymiksi. Tämä pätee niin arkisessa tavarakulutuksessa kuin arkkitehtuurissakin ja laajemmin yhteiskuntapolitiikan eri aloilla.

Käsityö on ollut jo puolitoista vuosisataa "kuoleva ala". On ollut kehitysaaltoa ja keksintöä, jotka ovat antaneet perustetta, ettei enää tarvitse itse osata. Osaamme kyllä hiplata etusormella sileää näyttöruutua, mutta monessa muussa suhteessa tumpeloidumme. Tarpeellisetkin tavarat näyttävät vain ilmestyvän jostain (idästä), minkä vuoksi vaatii poikkeuksellista harrastuneisuutta arvioida laatua tai kysyä materiaalien alkuperää. Niinpä samalla kun antaudumme tumpeloitumiselle, sokeudumme. Emme erota laatua rihkamasta, sillä laadun arvoa ei nähdä, kun siihen ei ole tuntumaa, ei materiaalista ymmärrystä tai taidollista sivistystä.

Limogesin keramiikkaklusterin teknologiset saavutukset voivat olla näiltä lakeuksilta äkkiseltään katsoen kaukainen kangastus, mutta tavoitettavissa ja omaksuttavissa soveltavaan käyttöön, jos vain mielenkiintoa riittää. Samaan aikaan on kuitenkin syytä pitää varansa, ettei eteläpohjalainen käsityötaito muutu pelkäksi tarunhohtoiseksi nostalgiaksi. On tärkeää ymmärtää, ettei korkean osaamistason salaisuus ole laitteissa ja koneissa sinänsä vaan inhimillisessä tekemisen jatkuvuudessa, huolellisuudessa ja kärsivällisessä tahdossa oppia lisää. Osaamista ei voi tulostaa. Tällä hetkellä vapaan sivistystyön tarjonta ja korkealuokkaiset opettajat ovat monelle kädentaitojen oppimisen tärkein tuki ja turva, mutta esimerkiksi keramiikan alasta vähänkään enemmän innostuneiden on vähitellen hakeuduttava muualle Eurooppaan oppiin. Kun tähän on tultu, on kansainvälisten mahdollisuuksien ja verkostojen tunnistaminen erittäin tärkeää sekä kädentaitojen että kulttuuriperinnön vaalimisen saroilla.

Lue lisää keramiikka-alan CLAY-hankkeesta ja kulttuuriperintöalan FINCH-hankkeesta >>

Eliza Kraatari
projektikoordinaattori

0 kommenttia
01 / 02 / 19

Mahdollisuuksien kiertotalous

  • 0

Kiertotalous on aikamme megatrendi, jonka avulla taistellaan ahnaasti kestävämmän maailman ja tulevaisuuden puolesta. Käsitteenä kiertotalous on laaja ja sulkee sisälleen laajalti erilaista toimintaa. Se on resurssien viisasta käyttöä, raaka-aineiden kestävää valintaa, tuotteiden kestävää suunnittelua, uudelleenvalmistusta, tuotteen tarjoamista palveluna, digitaalisten alustojen kautta tapahtuvaa jakamistaloutta sekä viimeisimpänä keräystä ja kierrätystä. Kiertotalous on siis näkökulma, joka huomioidaan tuotteiden ja palvelujen koko arvoketjussa ja elinkaaressa.

Yksi tapa jaotella kiertotalouden ulottuvuuksia on eritellä se kierron mukaan kierron sulkemiseen, hidastamiseen ja pienentämiseen. Kierron sulkemisessa on kyse materiaalien ja tuotteiden uudelleen käytöstä. Kierron hidastamisella viitataan taas tuotteen elinkaaren pidentämiseen mm. korjaamalla tai kestävyyteen panostamalla. Kierron pienentäminen taas viittaa erityisesti resurssitehokkuuteen ja jätteiden minimointiin.

Uusia työpaikkoja ja vähemmän CO2-päästöjä

Kiertotalous nähdään ennen kaikkea positiivisena mahdollisuutena ja sen vaikutuksista on esitetty monenlaisia arvioita. Kiertotalouden mahdollisuudet on nostettu keskiöön mm. Euroopan unionissa, joka on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet kiertotalouteen siirtymiseksi EU:n kiertotalouspaketissa. Arvioiden mukaan kiertotalouspaketin tavoitteiden saavuttamisella voidaan saavuttaa jopa 600 miljardin euron säästöt Euroopan yrityksille, mikä vastaa noin 8 % yritysten vuosittaisesta liikevaihdosta.

Kiertotalous mahdollistaisi jopa 580 000 työpaikan syntymisen ja vähentäisi myös EU:n hiilidioksidipäästöjä 450 miljoonalla tonnilla vuoteen 2030 mennessä. Sitra on arvioinut myös kiertotalouden vaikutuksia Suomen taloudelle ja sen mukaan kiertotalouden arvonlisä Suomen kansantalouteen on vähintään kolme miljardia euroa vuosittain vuoteen 2030 mennessä.

Innovatiivisia avauksia maakunnasta

Monipuolisuudessaan kiertotalous luo paljon mahdollisuuksia yrityksille ja myös uudelle liiketoiminnalle. Mahdollisuudet piilevät paitsi olemassa olevien toimintojen kehittämisessä myös täysin uudenlaisten liiketoimintojen synnyttämisessä. Molemmista näistä löytyy myös Etelä-Pohjanmaalta loistavia esimerkkejä. Julkisen tavaran huutokauppa Kiertonet on oivallinen esimerkki kiertotalouden synnyttämästä täysin uudesta liiketoiminnasta, joka perustuu alusta- ja jakamistalouden periaatteille. Seinäjoella ja Kauhajoella käyttöön otettu ruokahävikkisovellus ResQClub on myös esimerkki tällaisesta uudenlaisesta liiketoiminnasta.

Lisäksi maakunnasta löytyy lukuisia esimerkkejä sivuvirtojen hyödyntämisestä. Altia Oyj:n Koskenkorvan tehdas sai taannoin tunnustusta kansainvälisessä The Drinks Green Awards 2018 -kilpailussa bio- ja kiertotalouden ansiokkaasta toteuttamisesta. Tehtaalle tuleva ohra hyödynnetään sataprosenttisesti, kun tuotantoon kelpaamaton sivuvirta poltetaan omassa biovoimalaitoksessa, josta syntyvä höyryenergia hyödynnetään edelleen tehtaan tislausprosessissa. Suljettua kiertoa siis parhaimmillaan! Lapuan peruna taas on tehnyt viime vuosina mittavaa tutkimus- ja kehitystyötä perunan tärkkelyksen valmistusprosessista ylijäävän solunesteen uudelleen hyödyntämisestä rehuna, ja saanut tähän kehitystyöhön myös EU:n investointipankin lainantakausta yhtenä ensimmäisenä Suomessa.

Pk-yrityksille oma pilottiprojekti

Kiertotalouden hyödyt yrityksille ovat moninaiset ja kiteytyvät ehkä parhaiten kilpailukyvyn vahvenemiseen. Tuotannon prosessien ja materiaalien käytön tehostaminen voi ilmetä kustannussäästöinä muun muassa materiaaleissa, energian kulutuksessa tai myös logistiikassa. Kestävän liiketoiminnan mukaan toimiminen on myös itsessään arvokasta ja yrityksen lisäksi se luo arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle. Kiertotalouden ja kestävän liiketoiminnan periaatteiden mukaan toimiminen vaikuttaa positiivisesti yrityksen imagoon ja tulevaisuudessa sen merkitys korostuu varmasti entisestään.

Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana kansainvälisessä CESME-kiertotaloushankkeessa, jossa on etsitty ratkaisuja erityisesti pk-yritysten kiertotalouteen. Osana hanketta toteutetaan paraikaa pilottiprojektia, jossa testataan ja kehitetään edelleen yritysten kiertotalousmahdollisuuksia kartoittavaa Vihreän profiilin työkalua. Pilottia viedään eteenpäin yhdessä VTT Oy:n kiertotalousasiantuntijoiden kanssa, ja talven aikana kutsumme myös yrityksiä mukaan testaamaan työkalua ja hakemaan ajatuksia oman yrityksensä kiertotalousmahdollisuuksiin.

Työkalun testauksia yrityksiin tehdään muun muassa kahdessa työpajassa: Seinäjoella 8.2. ja Ähtärissä 6.3, jonne kutsumme innolla mukaan kiertotalousmahdollisuuksista kiinnostuneita eteläpohjalaisia pk-yrityksiä! Mikäli kiinnostuit, lisätiedot työpajoista löydät täältä.

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori

 

 

 

 

 

0 kommenttia
21 / 12 / 18

EU-uutiskirje 6/2018

  • 0

Vuoden viimeisessä EU-uutiskirjeessä jälleen aimo annos EU-uutisia niin maakunnassta kuin vähän kauempaa. Kulunut vuosi on mennyt EU-asioiden parissa vielä hyvin tavanomaisissa merkeissä yhteistä kulttuuriperintöä juhlien ja tulevaisuuden suuntia hakien. Ensi vuonna luvassa on kuitenin oikea EU:n supervuosi Brexiteineen, EU-vaaleineen, komission vaihtumisine ja Suomen puheenjohtajuuskausineen. Samalla käydään neuvottelua myös EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskaudesta ja määritetään poliittiset painopisteet vuosille 2021-2027. Joulun aikana onkin hyvä ladata akkuja seuraavan vuoden tapahtumiin. EU-tietokeskus toivottaa kaikille lukijoille oikein mukavaa joulun aikaa ja innokasta vuoden alkua! Ja tietysti antoisia lukuhetkiä!

Lue uutiskirje täältä>>

Muut uutiskirjeet ovat luettavissa ja tilattavissa täältä>>

0 kommenttia
20 / 12 / 18

Kutsu Vihreän Profiilin Työkalun pilotointiin

  • 0

Hyvä pohjalainen yritys!

Haluaisitko ymmärtää, millaisia mahdollisuuksia kiertotalous ja kestävä liiketoiminta tarjoaa yrityksellesi? Nyt siihen on loistava mahdollisuus!  Etelä-Pohjanmaan liitto pilotoi yhdessä VTT:n ja yritysten kanssa Vihreän profiilin työkalua, joka on kehitetty CESME – Circular Economy for SMEs -projektissa.

Pilotin tavoitteena on kehittää yritysten ja muiden alueen toimijoiden käyttöön Etelä-Pohjanmaan tarpeisiin räätälöity Vihreän profiilin työkalu, joka tarjoaa erilaisia tapoja arvioida liiketoiminnan vaikutuksia kiertotalouden näkökulmasta. Työkalu tarjoaa myös tietoa ympäristön ja sosiaalisten vaikutusten kannalta kestävämmästä toiminnasta ja sen mahdollisuuksista. Pilotointityöpajoissa yritykset pääsevät itse kokeilemaan työkalua ja saavat saamalla näkemyksiä uusista mahdollisuuksista ja niiden hyödyntämisestä myös omassa liiketoiminnassaan.

 Järjestämme kevään aikana kaksi pilotointitilaisuutta:

  1. pilotointitilaisuus 8.2.2019 klo 9:30-12 (kahvit klo 9.15 alkaen) Seinäjoella, Frami D-rakennus, Mega-kokoustila (Tiedekatu 2, Seinäjoki)
  2. pilotointitilaisuus 6.3.2019 klo 9:00-11.30 (kahvit klo 8.30 alkaen) Ähtärissä, Hotelli Mesikämmen, Iso Sali (Karhunkierros 149, 63700 Ähtäri) ÄHTÄRIN TILAISUUS PERUTTU!

Yritys voi osallistua vain yhteen pilotointitilaisuuteen tai molempiin. Sisältö tilaisuuksissa on suurimmaksi osaksi sama – molempiin pilotointitilaisuuksiin osallistumisen kautta yrityksellä on mahdollisuus laajentaa tarkastelua useampaan työkalun osuuteen ja siten saada harjoituksesta enemmän irti myös oman liiketoimintansa kehittämisen näkökulmasta.

Ilmoittautumiset 4.3. klo 12 mennessä sähköpostitse osoitteeseen hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi.

 

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen, EP-liitto, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi, p. 0400 241 813

Maria Antikainen, VTT, maria.antikainen@vtt.fi, p. 040 512 4260

 

0 kommenttia
18 / 12 / 18

Haemme EU-viestinnän harjoittelijaa!

  • 0

Oletko viestinnästä ja EU-asioista innostunut ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opiskelija, jonka opinnot ovat loppuvaiheessa? Hae harjoittelijaksi Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskukseen!

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee EU-viestinnän harjoittelijaa kolmen kuukauden ajanjaksolle. Haemme aktiivista ja esiintymiskykyistä EU-asioiden ja viestinnän osaajaa, jonka tehtävänä on tuottaa ja jakaa tietoa toukokuussa 2019 pidettävistä Euroopan parlamentin vaaleista Etelä-Pohjanmaan alueella.

Tehtävä sijoittuu Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueella toimivan EU-tietokeskuksen yhteyteen. EU-tietokeskus on yksi yhdeksästä Suomessa toimivasta tiedotuspisteestä. Ne ovat Euroopan unionin tärkeä vuorovaikutuskanava, jonka kautta saa helposti tietoa Euroopan unionista ja erityisesti EU-kansalaisten oikeuksista sekä EU:n toiminnan painopisteistä ja tavoitteista.

HARJOITTELUN KESTO

Harjoittelun kesto on 3 kuukautta ja se ajoittuu ensisijaisesti maalis-toukokuulle 2019. Tarkempi aloituspäivä sovitaan valinnan yhteydessä.

TYÖTEHTÄVIÄSI OVAT

  • Monikanavainen viestintä Euroopan parlamentin vaaleista erityisesti opiskelijoille, nuorille aikuisille ja ensimmäistä kertaa äänestäville
  • Tällä kertaa äänestän -kampanjaviestintä (https://www.tallakertaaaanestan.eu)
  • Avustaminen yleisötilaisuuksien järjestämisessä (mm. Eurooppa-päivänä 9.5., vaali-infotilaisuudet) ja tapahtumiin osallistuminen
  • Monipuolisen markkinointiviestintämateriaalin suunnittelu ja tuottaminen pääasiassa verkkosivuille ja sosiaaliseen mediaan
  • Vaaleihin sekä EU-politiikkaan liittyvien uutisartikkeleiden kirjoittaminen
  • Muut toimistotehtävät

Edellytämme hakijoilta erinomaista suomen kielen taitoa ja hyvää englannin kielen tietoa, sujuvaa tekstin ja puheen tuottamista, monipuolista osaamista verkkoviestinnästä ja sosiaalisesta mediasta. Eduksi luetaan myös EU-asioihin ja edustuksellisen demokratian tematiikkaan liittyvä osaaminen. Lisäksi odotamme esiintymisvalmiutta (mm. tilaisuuksissa ja/tai videolla), sanavalmiutta, yhteistyökykyä, itsenäistä työotetta sekä matkustusvalmiutta. Oman auton käyttömahdollisuus katsotaan eduksi. Ajokortti edellytetään.  Harjoittelijan kuukausipalkka on 1650 euroa. Harjoittelutuki luetaan eduksi, mutta ei ole edellytys.

HAKUAIKA JA LISÄTIEDOT

Hae tehtävään perjantaihin 1.2.2019 klo 15 mennessä. Hakemukset ansioluetteloineen voi jättää sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi tai kirjallisesti osoitteella Etelä-Pohjanmaan liitto / kirjaamo, PL 109, 60101 SEINÄJOKI. Kuoreen ja hakemukseen tulee merkitä viitteeksi ”EU-harjoittelijan tehtävä”.

Lisätiedot:   

Hanna Meriläinen
projektikoordinaattori
puh. 0400 241813
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi

Marjatta Eväsoja
kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja
puh. 040 529 6046
marjatta.evasoja(at)etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
22 / 11 / 18

Puoli vuotta EU-vaaleihin

  • 0

Ensi keväänä Suomessa äänestetään kahteen kertaan. Ensin huhtikuun puolessa välissä (14.4.) eduskuntavaaleissa ja kuusi viikkoa myöhemmin toukokuun lopulla (26.5.) EU-vaaleissa.  Kummatkin näistä vaaleista ovat merkittäviä EU-asioiden kannalta. Kansallisissa parlamenttivaaleissa äänestetään siitä, millaista EU-politiikkaa Suomi kansallisesti ajaa ja edistää muun muassa pääministerin ja hallituksen kautta Eurooppa-neuvoston sekä Euroopan unionin neuvoston eli ns. ministerineuvoston eri kokoonpanoissa.

Euroopan parlamentin vaaleissa äänestetään suoraan siitä, millaisia asioita Euroopan parlamentin kautta halutaan edistää osana Euroopan unionin päätöksentekoa. Europarlamentaarikot edustavat parlamentissa oman maansa kansalaisia ja ajavat kantojaan muun muassa valiokunnissa ja parlamenttiäänestyksissä. Tulevissa Euroopan parlamentin vaaleissa äänestetään myös kesällä 2019 vaihtuvan Euroopan komission puheenjohtajasta. Puheenjohtajaksi valitaan eniten ääniä saaneen poliittisen ryhmän kärkiehdokas.

Heikkoa äänestysaktiivisuutta

Edustuksellisen demokratian kriisistä on puhuttu jo pitkään maailmanlaajuisesti. Kansalaiset eivät luota poliittiseen päätöksentekoon ja kokevat politiikan ja poliittiset päätöksentekoprosessit vaikeaselkoisina ja tehottomina. Etenkin Länsi-Euroopan maissa ongelmaksi on koettu myös vaihtoehdottomuus. Poliittiset valtapuolueet ovat alkaneet muistuttaa toisiaan, mistä syystä äänestäminen tuntuu turhalta.

Suomessa eduskuntavaaleissa äänestysprosentti on pyörinyt 2000-luvulla 70 % kieppeillä. EU-vaaleissa taas ollaan liikuttu huomattavasti pienemmissä lukemissa, noin 40 % tienoilla. Etenkin Euroopan parlamentin vaalien suhteen tilanne äänestysaktiivisuudessa näyttää siis huolestuttavalta. Edes enemmistö (50 %) ei ole tällä vuosituhannella vaivautunut ääniuurnille ja europarlamentaarikkomme ovat näin ollen olleet vain pienen osan kansasta valitsemia edustajia. Tulevana keväänä muutamia viikkoja aikaisemmin järjestettävät eduskuntavaalit uhkaavat syödä myös ihmisten äänestysinnokkuutta.

Syitä alhaiseen äänestysprosenttiin on haettu etenkin siitä, että EU koetaan yhä edelleen kaukaiseksi, eikä esimerkiksi Euroopan parlamentin työtä ja vaikutusmahdollisuuksia EU:n päätöksentekoprosessissa osata tarkalleen hahmottaa. Suomessa alhaiseen äänestysprosenttiin on vaikuttanut myös se, että EU-kriittiset jättävät edelleen äänestämättä.

Äänestysaktiivisuudessa loistavat poissaolollaan erityisesti myös nuoret. Tilanne nuorten äänestysaktiivisuudessa oli erityisen huolestuttava edellisissä, vuoden 2014 EU-vaaleissa, kun vain 10 % ensikertaa äänestävistä nuorista äänesti. Naapurimaassamme Ruotsissa tilanne oli päinvastainen, nuorten äänestysaktiivisuus edellisissä vaaleissa oli jopa 60 %!! Tilanne ei ole ollut kehuttava myöskään muissa vaaleissa. Nuoret (18–24) ja nuoret aikuiset (25–30) jäävät äänestysaktiivisuudessaan vanhempaa ikäluokkaa jopa yli 20 prosenttiyksikköä jälkeen.

Äänestysinnon aktivointia

Euroopan parlamentti on reagoinut Euroopan laajuisesti näkyvään äänestysinnon heikkenemiseen omalla puolueettomalla vaalikampanjallaan, jonka tarkoituksena on ennen kaikkea tuoda tutuksi vaalien merkitystä kansalaisille sekä innostaa heitä äänestämään vaaleissa. Kohderyhmäksi on taustatutkimusten pohjalta valikoitu erityisesti ryhmät, jotka suhtautuvat EU:hun sinällään positiivisesti, mutta jäävät syystä tai toisesta vaalipäivänä kotisohville. Toisin sanoen ne ryhmät, jotka pienellä herättelyllä ja aktivoinnilla ehkä innostuvatkin äänestämään.  Erityisessä huomiossa ovat myös ensi kertaa äänestävät sekä opiskelijat.

Vaaleja kampanjoidaan muun muassa sähköisessä Tällä kertaa äänestän -portaalissa, jonka kautta äänestysintoa pyritään levittämään sosiaalisessa mediassa kansalaisten omien verkostojen kautta. Tietoa äänestämisen merkityksestä on kerätty myös Näin EU toimii hyväkseni -sivustolle, josta voi käydä poimimassa ajatuksia itselle tärkeistä vaaliteemoista.

Kampanjatyöhön on aktivoitu myös koko EU:n kattava EU-tiedotuspisteiden verkosto, Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus mukaan lukien. EU-tietokeskuksen kevät tuleekin pyörimään pitkälti vaaliaktivoinnin ympärillä. Tulevana keväänä EU-tietokeskus järjestää ja osallistuu tapahtumiin pitkälti EU-vaalit mielessä. Vaalit tulevat näkymään myös päivittäisessä tiedottamistyössä niin sosiaalisessa mediassa kuin verkkosivuillammekin.

Kannustammekin jokaista eteläpohjalaista pohtimaan, mitkä ovat sinulle ne tärkeät syyt äänestää EU-vaaleissa ja jakamaan sitä tutuille ja tuntemattomille!

Tällä kertaa äänestän, koska se on minun oikeuteni ja velvollisuuteni.
Tällä kertaa äänestän, koska EU:lla on väliä.
Tällä kertaa äänestän, koska eurooppalaisten on yhdessä taisteltava ilmastonmuutosta vastaan.
Tällä kertaa äänestän, koska …..

 

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus

0 kommenttia
17 / 09 / 18

Lisää lähienergiaa!

  • 0

Paljon puhutaan lähiruuasta. Arvostetaan sitä, että ruoka on tuotettu lähellä. Yksi Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastotavoitteista on nostaa energiaomavaraisuusastetta. Lisäksi pyritään lisäämään uusiutuvan energian osuutta. Näihin molempiin haasteisiin vastaavat uusiutuvan yhteisöenergian kohteet. Esimerkiksi Tanskassa kohteita on jo runsaasti, Suomessa kiinnostusta ja potentiaalia varmasti löytyy, mutta lainsäädäntö vielä jarruttaa jossain määrin etenemistä.

Tyypillistä yhteisöenergian projekteissa on, että uusiutuvaa energiaa tuotetaan paikallisista lähteistä ja erilaisten pienempien yhteisöjen osallistuessa niihin aktiivisesti. Paikallisia uusiutuvia lähteitä ovat esimerkiksi tuulivoima, aurinkoenergia, biomassa, vesivoima ja maalämpö. Paikallisia yhteisöjä ovat taasen esimerkiksi kyläseurat, taloyhtiöt tai naapurustot. Kansalaiset siis yhteisrahoittavat, yhteiskehittävät ja operoivat yhdessä uusiutuvan energian laitoksia.

Yksi tärkeimmistä perusteista yhteisöenergian kohteille on, että hyödyt jakautuvat paikallisesti. Tuulivoimapuisto takapihalla ei ehkä olekaan kynnyskysymys, jos siitä saa itse etua ja jos sen kehittämiseen ja suunnitteluun on jossain määrin itse osallistunut. Paikalliset toimijat saavat siis suurimmat hyödyt ja heillä on myös tärkein rooli onnistumisen kannalta. Tarvitaan ehdottomasti muutama kyläaktiivi, jotka lähtevät viemään asiaa eteenpäin ja myös kannustamaan muita osallistumaan.

Uusiutuvan yhteisöenergian projekteja pyritään edistämään Co2mmunity-hankkeessa, jossa Suomesta on mukana kaksi maakuntaa; Etelä-Pohjanmaa ja Uusimaa. Hankepartnereina Uudeltamaalta ovat Aalto yliopisto ja Green Net Finland sekä Etelä-Pohjanmaalta Thermopolis Oy ja Etelä-Pohjanmaan liitto. Hankkeen keskiössä ovat paikalliset RENCOP-työryhmät (Renewable Energy Co-operative Partnerships), jotka toimivat katalysaattorina yhteisöenergian projekteille. Ryhmä on tarkoitettu uusiutuvan energian asiantuntijoille ja palveluntarjoajille, järjestöille, yhdistyksille, kuntien edustajille sekä muiden aiheeseen liittyvien organisaatioiden edustajille. Etelä-Pohjanmaan työryhmä kokoontuu säännöllisesti ja seuraava kokous pidetään 24. syyskuuta Lapualla Thermopolis Oy:n tiloissa. Jos kiinnostuit ja haluat osallistua ryhmän toimintaan, ota yhteyttä!

Ja siitä lainsäädännöstä; hankkeessa pyritään vaikuttamaan niin kansallisella kuin EU:n tasollakin, että jatkossa enemmän uusiutuvaa lähienergiaa pystyttäisiin tuottamaan järkevästi ja kustannustehokkaasti.

Sanna Inkeri
Projektikoordinaattori

 

Lue lisää Co2mmunity-hankkeesta sen englanninkielisiltä nettisivuilta www.co2mmunity.eu. Hanketta rahoitetaan EU:n Interreg Itämeri -ohjelmasta.

 

 

 

0 kommenttia
07 / 09 / 18

EU-uutiskirje 4/2018

  • 0

Vuoden 2018 neljäs EU-uutiskirje on nyt luettavissa. Uutiskirjeeseen on koottu tietoa erityisesti syksyn ajan tapahtumista sekä esitelty Etelä-Pohjanmaalla kesällä 2018 startanneita kansainvälisiä Interreg Europe -hankkeita. EU-tietokeskus toivottaa kaikille antoisia lukuhetkiä.

Lue uutiskirje täältä>>

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä>>

0 kommenttia
06 / 06 / 18

ERIAFF-konferenssi kokoaa ruoka-alan vaikuttajat yhteen

  • 0

SeAMKin isännöimä ERIAFF-konferenssi kokoaa alan eurooppalaiset vaikuttajat keskustelemaan ruokaturvallisuudesta

SeAMK Ruoka -yksikkö järjestää Frami Kampuksella 11.-13. kesäkuuta kansainvälisen ERIAFF-verkoston konferenssin. Food Safety 2020 -teemainen tapahtuma kokoaa yhteen yli sata alan eurooppalaista vaikuttajaa keskustelemaan ruokaturvallisuudesta sekä tapaamaan yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä. Osallistujien joukossa on muun muassa elintarvikealan yrittäjiä, tutkijoita, viranomaisia sekä päätöksentekijöitä.

Ruokaturvallisuuteen pureudutaan seminaarissa kolmella alateemalla, joita ovat korkean teknologian maatalous, ravitsemus ja big data. Konferenssin puhujavieraat edustavat muun muassa teknologiayrityksiä, tutkimuslaitoksia sekä alan eurooppalaisia järjestöjä ja aluekehitystoimijoita. Tunnetuimpia suomalaisia asiantuntijavieraita ovat Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen sekä EU:n maataloustuottajien keskusjärjestö Copa Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen.

ERIAFF-konferenssi on osa SeAMK Ruoka -yksikön kansainvälistä viikkoa. Konferenssi järjestetään Framilla yhdessä Food Business Summit -tapahtuman kanssa, ja näiden tapahtumien ympärille on järjestetty erilaisia pienempiä oheistapahtumia. SeAMKille konferenssi-isännyys on tärkeä muun muassa kansainvälisten verkostojen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vahvistajana.

Konferenssi edistää tavoitteellista verkostoitumistamme eurooppalaisten ruokaturvallisuusalan asiantuntijoiden kanssa, ja tuloksena toivottavasti saamme uusia hankkeita, kontakteja sekä yhteistyöideoita. Tämä on erinomainen mahdollisuus TKI-toiminnan ja kansainvälisyyden vahvistamiseksi.

ERIAFF-verkosto (European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry) keskittyy innovaatioiden edistämiseen maa- ja metsätalouden alalla sekä elintarviketuotannossa. ERIAFF on eurooppalaisten alueiden verkosto, joka syntyi Toscanan aloitteesta alueiden vastaukseksi komission innovaatiokumppanuuteen maatalouden alalla. ERIAFF keskittyy edistämään jäsenalueidensa maa- ja metsätalous alan TKI -toimintaa erilaisten rahoitusten ja projektien avulla (mm. Interreg Europe ja Horisontti 2020)

Länsi-Suomesta verkoston virallisia jäseniä ovat Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta.

Konferenssin tiedot, ohjelma ja puhujavieraiden esittelyt löytyvät sivulta: https://eriaff2018.seamk.fi/

Lisätietoja:

Elina Koivisto
projektipäällikkö
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
+358 40 680 7197
elina.koivisto@seamk.fi

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös