30 / 04 / 19

Kerta vaalien päälle

  • 0

Vaalimainoksia tahtomattaan tankatessa nousi ähky. On poliitikkojen mediaelämöintiä tarpeeksi jo nähty. Vaan kaikki uudestaan äänestämään, kuuluu käsky.

Siinä tunne, joka saattaa vallata suomalaisen mielen tänä keväänä. Tulevan nelivuotiskauden kansanedustajat löysivät juuri tiensä Arkadianmäelle jännittävien vaalien saattelemana. Vaalit tuovat aina mukanaan kasapäin kampanjointia – niin tälläkin kertaa. Mikäli mieleen on hiipinyt taikka rymistellyt ajatus siitä, että mediatilassa olisi mukavaa nähdä muutakin kuin politiikkaa, ovat edessä vaikeat ajat. EU-vaalit ovat kulman takana, niistä on keskusteltava nyt.

Valittava Euroopan parlamentti nimittäin painiskelee varsin isojen asioiden kanssa. Asioiden, joilla on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia Suomeen. Suorista merkittävimpiä lienevät säädettävät lait ja budjettivalta. Kotimaamme laeista noin viidenneksestä päätetään Euroopan parlamentissa, ja loppujenkin täytyy noudattaa Euroopan yhteistä linjaa. Budjettivallasta mainittakoon valittavan parlamentin työpöydältä löytyvä seitsenvuotinen rahoituskehys, joka ohjaa pääpiirteisesti mihin EU:n rahoja käytetään. Tämän kehyksen summa on noin 1280 miljardia euroa.

Valtaa parlamentin päästä siis löytyy ja isoja rahoja ohjattavaksi. Siksi on tärkeää, että kansalaiset kertovat äänestämällä näkemyksensä, miten tahtovat yhteisistä asioista päätettävän. Kopissa numeroa lappuun raapustaessa on suotuisaa tietää, minkälaisia päätöksiä kyseinen ehdokas aikoo tehdä. Tämän kertomiseen ehdokkaat tarvitsevat kampanjointia ja mediatilaa.

Vaalikeskustelun jälleen viritessä koetetaan siis vielä jaksaa. Kyse on tärkeistä ja meitä jokaista koskettavista asioista. Käsiteltävät teematkin ovat osittain vanhoja tuttuja. Vai kuulitko eduskuntavaaleihin liittyvää keskustelua, jossa puhuttiin ilmastonmuutoksesta, maahanmuutosta tai työllisyysasteen korottamisesta? Nämä kaikki ovat tapetilla myös Euroopan parlamentissa, päätöksenteon pensselit vaan ovat eri kokoluokkaa.

EU-vaalien äänestysprosentti ei Suomessa perinteisesti päätä huimaa. Viime kerralla vuonna 2014 vain 39 prosenttia ja risat käytti vaikuttamismahdollisuutensa. 18­–24-vuotiaista nuorista vain kymmenen prosenttia hakeutui uurnille. Kun huomioidaan Euroopan parlamentin päätösten vaikutus suomalaisten eloon ja koko Euroopan tulevaisuuteen, on tämä asetelma ristiriitainen ja suorastaan omituinen.

Kansanvalta uhkaa jäädä toteutumatta, mikäli ihmiset eivät halua tai heillä ei ole riittävästi tietämystä vaikuttaa asioihinsa. Me pyrimme Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksessa herättämään kiinnostusta vaaleja kohtaan kevään aikana, jotta kansalaiset tietävät mistä äänestävät.

Osana tätä tavoitetta järjestämme 9.5.2019 Eurooppa-päivän tapahtuman Seinäjoella. Tapahtuma alkaa vaalitorilla, jossa puolueet pääsevät esittelemään näkemyksiään Euroopan tulevaisuudesta. Illalla on luvassa vielä vaalipaneeli pääkirjasto Apilassa. Ilmaiseen tapahtumaan ovat tervetulleita ihan kaikki.

Vaaliväsymys veks, tavataan torilla! Ja muistetaan äänestää 26.5.2019, ennakkoäänestys 15.-21.5.2019.

 

Eeli Salmela
EU-viestinnän harjoittelija 

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös