06 / 09 / 18

Maanteiden runkoverkko puhuttaa

  • 0

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää parhaillaan lausuntoja luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta. Esitysluonnos on nostattanut eriasteista kuhinaa valtakunnan eri osissa. Priorisoinnin tuloksena runkoverkko-luonnokseen valitut valtateiden tieosuudet jakavat alueita tyytyväisiin ja pettyneisiin. Mutta miltä runkoverkkoasetus näyttäytyy Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta?

Etelä-Pohjanmaan osalta maanteiden runkoverkko-esitykseen kuuluvat kolmostie Tampereelta Jalasjärvelle, valtatie 19 Jalasjärveltä Seinäjoen kautta aina kasitielle saakka sekä valtatie 18 Seinäjoelta Vaasaan. Huomionarvoista vt 3 ja vt 19 osalta on, että runkoverkkoesityksen linjaus kulkee Vaasaan liikennemääriin perustuen nimenomaan valtateiden 19 ja 18 kautta.  Linjauksia voi pitää onnistuneina maakunnan kehittämisen kannalta. Rautateiden osalta esitykseen sisältyvät luonnollisesti päärata sekä yhteysväli Seinäjoki–Vaasa.

 

Runkoverkkoesitykseen sisältyy Etelä-Pohjanmaan osalta noin 170 kilometriä valtateitä, joka vastaa noin neljää prosenttia esitetystä kansallisesta runkoverkosta. Hieman yli 40 prosenttia Etelä-Pohjanmaan valtateistä sisältyy siis runkoverkkoesitykseen. Kattavuutta voi pitää hyvänä. Kilometrimäärää olennaisempaa on, että runkoverkkoesitys yhdistää meidät suoraan strategisesti tärkeimpiin liikkumisen suuntiin, kuten Tampereen kautta etelään, Vaasaan ja Kokkolaan.

Peilattaessa runkoverkkoesitystä Etelä-Pohjanmaan liikenteen kärkihankkeisiin, voidaan todeta esityksen antavan erinomaista tukea hankkeiden edistämiseksi. Seinäjoki–Tampere-kaksoisraide, Jalasjärven ohituskaistat ja Kivistön risteys, Seinäjoki–Lapua-välin lisäkaistatarpeet ja liittymien parantamiset sekä esimerkiksi Ylistaron Pelmaan risteyksen rakentaminen saavat kaivattua pönkkää esityksestä.

Palvelutasotekijät ovat jääneet keskustelussa paitsioon

Runkoverkko-esityksen uutisoinnissa siihen olennaisesti liittyvät palvelutasotavoitteet ovat jääneet pienemmälle painoarvolle. Palvelutason tulee tukea kilpailukykyä ja edistää yhteyskuntataloudellisesti tehokasta liikennejärjestelmää. Keskeisimpinä palvelutasotekijöinä voidaan pitää matka-aikaa, matka-ajan ennakoitavuutta, turvallisuutta ja kustannustehokkuutta. Runkoverkolla palvelutason tulee olla muuta maantieverkkoa korkeampi. Kuinka nämä tavoitteet sitten pyritään saavuttamaan?

Nopeusrajoitusten vähimmäisvaatimusten, risteystyyppien ja turvallisten ohitusmahdollisuuksien lisäksi yksi sujuvuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavista merkittävimmin tekijöistä on liittymätiheys. Lähtökohtaisesti pääsystä runkoverkkoon kuuluville maanteille voidaan määrätä vain tiesuunnitelmassa. Liittymäpolitiikka runkoverkolle tuleekin olemaan rajoitetumpi, jotta voidaan turvata pitkämatkaisen liikenteen jouheva eteneminen.

Yhdyskuntarakenteeltaan hajakeskittyneellä ruokaprovinssilla tämä tarkoittaa myös haasteita. Tärkeää olisikin, että liittymätiheyteen pyrittäisiin vaikuttamaan kansantaloutta kokonaisvaltaisesti hyödyttävillä menetelmillä. Etelä-Pohjanmaalla tulee pyrkiä ensisijaisesti vähentämään liittymiä edesauttamalla tilusjärjestelyiden toteuttamista kalliiden rinnakkaistiejärjestelyiden sijaan. Runkoverkon varrella tehtävillä tilusjärjestelyillä voidaan kustannustehokkaasti vaikuttaa paitsi runkoverkon kehittämiseen, myös maa- ja metsätalouden kehittämisedellytyksiin. Tilusjärjestelyiden edistämiseksi liikenneviranomaisten tulisikin käynnistää merkittävän maapankin hankkiminen, jotta tilusjärjestelyitä voidaan sujuvoittaa.

Liikennejärjestelmä on kokonaisuus

Runkoverkko-esityksen kohinassa on syytä muistaa, että liikennejärjestelmä on aina kokonaisuus, jossa jokaisella liikenneverkon osalla on oma funktionsa. Runkoverkko-esityksen eteneminen ei poista tarvetta kehittää eriasteista tieverkkoa ja alueiden välistä saavutettavuutta kokonaisuutena. Runkoverkkoasetus tuo kuitenkin nimenomaan päätieverkon kehittämiseen ja kunnossapitoon toivottua ryhtiä ja pitkäjänteisyyttä. Nykyisellä liikenteen rahoituskehyksellä tarvitaan jämäköitä valintoja tieosuuksien profiilien selkiyttämiseksi.

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus tulee antamaan syyskuun kokouksessaan lausuntonsa luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta.

Markus Erkkilä
Vs. suunnittelujohtaja

 

 

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös