26 / 02 / 19

Mistä tekijät?

  • 1

Vanhuspalvelujen hoitajamitoitusta haluttaisiin kasvattaa kirjaamalla lakiin 0,7 hoitajan normi. Kaunis tavoite, mutta lakipykälät eivät tuo alalle yhtään uutta nuorta opiskelijaa. Samalla monet muutkin alat huutavat työvoimaa alati pienenevistä ikäluokista. Viesti on sama joka puolella Suomea. Siten työvoiman siirtely maan eri osista toiseen on käytännössä nollasummapeliä. Tällä ikääntymis- ja syntyvyystahdilla tekijät uhkaavat loppua, tai itse asiassa ovat jo loppumassa.

Etelä-Pohjanmaan mittakaavassa ei ole realistista tavoitella niinkään väestön kasvua, kuin sitä, että väestörakenne saataisiin tasapainoisemmaksi. Syntyvyys voi kääntyä kasvuun, jos perhepolitiikassa saavutetaan parannuksia. Se tie on kuitenkin hidas. Tämän päivän vastasyntynyt tulee työelämään 2040-luvulla. Käytännössä ainoaksi keinoksi jää maahanmuuton lisääminen. Esimerkiksi Seinäjoella siirtolaisuus on vuosittain ollut noin 100 henkeä plussalla. Tämä on hyvä alku, mutta kyllä siinä pitäisi olla yksi nolla perässä.

Maahanmuutto on hyvä renki, mutta huono isäntä. Siksi maahanmuuton lisääminen pitää tehdä suunnitellusti ja taiten. Aivan ensimmäisenä on erotettava työperäinen maahanmuutto pakolaisten vastaanottamisesta. Työperäisessä maahanmuutossa työnantajalla pitää olla mahdollisuus valita maailmalta tarpeisiinsa nähden parhaat hakijat, kuten kotimaisessakin rekrytoinnissa tehdään. Siinä ei ole mitään pahaa. Valtion pitää myös tulla tässä vastaan ja myöntää työlupia EU:n ulkopuolelta tuleville nykyistä nopeammin ja joustavammin. Kotipesä pitää olla myös kunnossa. Maakuntaan tulijat on otettava vastaan siten, että he oppivat tuntemaan suomalaisen yhteiskunnan säännöt, mutta myös ne mahdollisuudet, joita Suomessa asuminen tarjoaa. Yhteys kantaväestöön on myös äärimmäisen tärkeää. Ulkopuoliseksi jättäminen synnyttää varmuudella ongelmia.

Samalla Etelä-Pohjanmaalla muidenkin kuin Seinäjoen on kannettava vastuunsa heikoimmassa asemassa olevista. Parhaiten se tapahtuu noutamalla pakolaiset suoraan kohdemaista tai leireiltä. Tällöin vältetään ihmissalakuljettajien ja muiden välistävetäjien mahdollisuus rahastaa hädänalaisten kustannuksella. Pakolaistenkin osalta uuden elämän rakentamisessa työn merkitys on äärimmäisen tärkeä ja siihen tulisi luoda myös nykyistä paremmat valmiudet.

Etelä-Pohjanmaa tarvitseekin pikaisesti väestöpoliittisen ohjelman, jossa linjataan maakunnan tavoitteet ja toimenpiteet väestörakenteen oikaisemiseksi. Samalla myös tulevan hallituksen tulisi käynnistää työperäisen maahanmuuton kansallinen toimintaohjelma. Pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja suunnittelulla päästään tässäkin asiassa parhaaseen lopputulokseen.


Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja

 

Kommentit

Eliisa Panttila 28.02.2019 13:23

Hoitoalalle saadaan tekijöitä, kun palkkaus ja työolot on kohdallaan. Alipalkkausta ei ratkaista tuomalla ulkomailta työvoimaa matalapalkka-aloille. Heikoimmassa asemassa olevien auttaminen onnistuu tehokkaimmin paikan päällä. On osoittautunut noin 135 kertaa tehokkaammaksi auttaa apua tarvitsevia kotimaassaan tai pakolaisleirillä, kuin rahdata heitä pohjolaan. Eli samalla summalla, joka Suomessa käytetään yhteen maahanmuuttajaan, autetaan 135 ihmistä heidän kotimaassaan. Hallitsematon, lähinnä armeijaikäisten miesten maahanmuutto kehitysmaista on osoittautunut kulttuurillemme niin haitalliseksi ja kalliiksi, että sitä ei voida mitenkään kestävästi kansalaisille perustella. Pienen vähemmistökansan, suomalaisten, lapset ja vanhukset ovat nyt niitä hädänalaisia, joita meidän tulee auttaa! Syntyvyyden laskun syitä, jopa mahdollista yhteyttä teolliseen tuulivoimatuotantoon, olisi syytä pikaisesti selvittää kansallisesti. Ensimmäiseksi tuulivoimaa Suomessa merkittävästi kaavoittaneen Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta näyttäisi löytyvän alustavaa tilastollista yhteyttä syntyvyyden laskun ja tuulivoimateollisuuden välillä.

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös