15 / 08 / 18

Maali siirtyy, mennäänkö maitohapoille

  • 0

Katsoin viime viikolla Berliinissä pidettyjen yleisurheilun EM -kisojen miesten 400 metrin finaalia. Kamppailua seuratessa tuli mieleen, että miltäköhän kilpailijoilta tuntuisi, jos loppusuoran auetessa kisojen jury ilmoittaisi, että tämä olikin muuten 800 metrin kisa. Niin että pinkokaa vain yksi kierros lisää, ja jos jaksatte samaa vauhtia, niin voitte juosta vaikka uuden maailmanennätyksen. Moni varmasti löisi leikin kesken ja vähintäänkin yhtä moni alkaisi juosta lenkkivauhtia. Vain hölmöimmät vetäisivät täysillä eteenpäin maitohappojen jyllätessä lihaksissa ja tajunnan hämärtyessä, semminkin kun enää ei olisi mitään takeita siitä, siirtäisikö jury maalia uudelleen vai keskeyttäisikö se koko kilpailun jo 600 metrin kohdalla.

Tunne oli jokseenkin samanlainen, kun 27.6. pääministeri antoi ilmoituksen maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantulon siirtymisestä alkamaan 1.1.2021. Väistämättä mieleen nousi kysymyksiä, että lopetetaanko juokseminen tähän paikkaan, aletaanko lönköttelemään, vai vedetäänkö edelleen täysillä tietämättä varmuudella kuinka pitkään ja mihin suuntaan lopulta pitää juosta.

Kirjoitin blogissani helmikuussa, että nyt ollaan jo takakaarteessa. Lupasin myös, että loppusuoralle tullaan ampaisemaan vielä vereksin voimin. Ilmoitus maalin siirtymisestä ja uudelle ratakierrokselle lähtemisestä vaatii nyt kuitenkin jäljellä olevien voimien uudelleen arviointia. Loppukiriä pitää säästellä ja siirtyä pitämään yllä sopivaa matkavauhtia. Valmistelutyötä ei voi eikä kannata kuitenkaan kokonaan himmata, vaan  uudistusta on vietävä eteenpäin tarvittaessa vaikka asettamalla sille ihan oman maalin.

Ennen muuta valmennusjohdolta (lue hallitukselta) vaaditaan nyt lisää urheilujuomaa ja kannustusta, että juoksijoilta ei lopu puhti ennen maaliviivaa. Epäilen, että tulemme kuitenkin näkemään joitakin keskeyttämisiä ja jopa lajin vaihtoja. Matkan pidentäminen tuskin paljon auttaa niitäkään, jotka ovat jo jääneet muista jälkeen.

Onneksi lämmin kesä on pitänyt lihakset vetreinä.

Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
21 / 06 / 18

Remontille tarvetta

  • 0

Meillä on mukava talo. Onhan sillä jo ikää, mutta kyllä siellä asua kelpaa. Seinät suojana, riittävästi tilaa ja perusasiat kunnossa.

Vaikka elämä reilassa onkin, ainakin päällisin puolin, tulevaisuus on ruvennut arveluttamaan. Pystymmekö asumaan tässä huushollissa vielä kymmenenkin vuoden kuluttua?

Perustukset ovat pitävät, jo vuosikymmenten takaa. Seinät suorassa, joskin aikojen saatossa rakennukseen on lisäilty kaikenlaista. Ja onhan se aika sokkeloinen, joskus on jopa hankala löytää huoneesta toiseen.

Kyselimme neuvoja asiantuntijoilta. He tutkivat talomme katosta lattiaan. Mittailivat, testailivat ja tuumailivat.

Ensimmäiset arviot näyttivät ihan hyviltä. Perusteellisempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että nykyisellä mallilla ei voida enää pitkään jatkaa. Ehkä kymmenkunta vuotta pärjättäisiin, mutta sitten voisi olla yllättävän suuri remontti edessä.

Aikamme tuumailtuamme tulimme siihen tulokseen, että peruskorjausta tarvitaan.

Naapurimme ihmettelivät, että kannattaako toimivaa ruveta korjailemaan. Siitä on vaivaa ja kustannuksia. Ettekö pärjäisi nykymallilla?

Tähän totesimme, että kyllä tämä meidän aikamme voisi kestää, mutta me haluamme katsella elämää vähän pidemmällä sihdillä. Arvelimme, että lapsemmekin saattavat olla tästä rakennuksesta kiinnostuneita.

Ei muuta kuin tuumasta toimeen. Ensin teimme suunnitelmia: raivataan turhat väliseinät, parannetaan tekniikkaa, avarretaan rakenteita ja jätetään tilaa myös uusille ideoille.

Oman haasteensa toivat muut talossamme asujat. Monet olivat sitä mieltä, että uudistaminen on turhaa. Nykyinen kunto piisaisi vallan mainiosti. Enemmistö kuitenkin kallistui sille kannalle, että nyt pitää rohkeasti tehdä päätöksiä ja pistää rakennus kuntoon.

Seuraavaksi päästiin varsinaiseen remonttiin. Vanhaa purkaessa tulee usein yllätyksiä, niin nytkin. Aikaa alkoi mennä enemmän kuin alun perin kaavailtiin. Takarajoja on jouduttu venyttämään, ja monen kärsivällisyys on koetuksella.

Kyllähän tästä epämukavuutta aiheutuu. Emmekä vieläkään ole aivan varmoja, miten kauan remontti kestää. Mutta mitä pidemmälle työ on edennyt, sitä varmempia olemme ratkaisumme oikeellisuudesta.

Purnaajiakin toki vielä löytyy, niin kuin aina. Emme silti halua antaa periksi. Maailman muuttuessa on rohjettava tarttua uusiin ratkaisuihin.

Myös kustannuksia olemme puntaroineet. Maksaahan tämä ruljanssi. Mutta olemme päättäneet hoitaa talomme itse kuntoon emmekä vain jättää perikunnalle velkataakkaa. Jotenkin on lohdullisempi mieli, kun tietää tehneensä edes oman osansa tulevien polvien hyvän elämän takaamiseksi.

Jaa että mistäkö tämä talo löytyy? Kaikkihan sen tunnemme, upea pytinki ja siinä neljä kirjainta katolla: SOTE.

*****
Kiitos kaikille tähänastisessa remontissa mukana olleille. Nyt on aika hengähtää ja nauttia Suomen suven suloisuudesta.

Aurinkoista kesää ja virkistävää loma-aikaa jokahittelle!

Asko Peltola
Valmistelujohtaja

 

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin uusiep.fi-verkkosivuston blogissa.

0 kommenttia
18 / 06 / 18

Palvelujen saatavuus on saavutus

  • 0

Maakuntauudistus mullistaa palvelujen tuottamisen tavat ja rakenteet. Nykyisessä maailmassa kuntapohjainen palvelurakenne on rakenteeltaan vakaa ja hitaasti muuttuva. Tulevassa maailmassa palvelut todennäköisesti syntyvät, häviävät ja muuttavat muotoaan markkinoiden kehityksen ja kysynnän mukaan kiihtyvällä tahdilla. Kaikkinaiset pyrkimykset sementoida palvelurakenne hallinnollisilla päätöksillä tulevat markkinoiden avautumisen myötä kohtaamaan suuria paineita. Parhaimmillaan uusi dynamiikka tarkoittaa tehokkaampaa ja kysyntään paremmin vastaavaa palvelurakennetta. Pahimmillaan ohuemman kysynnän alueilla palvelujen tarjonta heikkenee ja etääntyy entisestään. Vastaavasti suuren kysynnän alueilla markkinat voivat ylikuumentua ja voi syntyä epätervettä kilpailua. Toivottavasti löydämme maakunnassa tasapainon tässäkin asiassa.

Maakunnan rakenne on palvelujen saavutettavuuden suhteen edullinen. Lähes jokaisen kotipihalta on vähintään seututasoiseen keskukseen ajallisesti alle 30 minuutin matka. Ongelmana on, että hyvä tilanne koskee vain autollisia kotitalouksia. Autottomilla, joita niitäkin on lukuisia, tilanne on toinen. Vaikeaa tilannetta kärjistää maakunnan julkisen liikenteen toimimattomuus.

Asukkaiden liikkuminen onkin Etelä-Pohjanmaalla turvattu taksien avulla. Siitä on muodostunut tärkein ja euromääräisesti kallein julkisen liikenteen muoto. Etelä-Pohjanmaalla kuntien ylläpitämien oppilaskuljetusten sekä sosiaali- ja terveystoimen kuljetusten kustannukset ovat nousseet nopeasti yli 20 miljoonaan euroon vuodessa. Näiden kuljetuspalveluiden piirissä on Etelä-Pohjanmaan alueella kaikkiaan lähes 10 000 henkilöä, mikä vastaa noin 5 prosenttia maakunnan kokonaisväestöstä. Mahdollisuus liikkumiseen on kansalaisen perusoikeus, eikä sitä pidä rajoittaa. Järkevöittäminen ei kuitenkaan liene kiellettyä. Yksi tulevan maakunnan merkittävä tehtävä onkin järjestää asukkailleen taloudelliset ja toimivat kuljetuspalvelut. Tähän mahdollisuuteen onkin jo tartuttu ja kuljetuspalvelujen ongelmia ratkotaan mm. monikansallisen MAMBA-hankkeen avulla. 

Ensi vuosikymmenellä tulemme siis näkemään uusiutuvan palvelurakenteen yhdistettynä uudenlaisiin liikkuviin palveluihin ja uusiin tapoihin kuljettaa ihmiset palvelujen ääreen. Matkalla tulee varmasti monenlaisia kömmähdyksiä, mutta niistä on kyettävä ottamaan opiksi. Tässäkin pätee vanha viisaus: ”Jos ei tee mitään, ei tee myöskään virheitä”. Paikalleen ei voi jäädä, vaan liikkeelle on lähdettävä yrityksen ja erehdyksen kautta viisastuen kohti parempia palveluja ja kilpailukykyisempää maakuntaa.


Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
06 / 06 / 18

ERIAFF-konferenssi kokoaa ruoka-alan vaikuttajat yhteen

  • 0

SeAMKin isännöimä ERIAFF-konferenssi kokoaa alan eurooppalaiset vaikuttajat keskustelemaan ruokaturvallisuudesta

SeAMK Ruoka -yksikkö järjestää Frami Kampuksella 11.-13. kesäkuuta kansainvälisen ERIAFF-verkoston konferenssin. Food Safety 2020 -teemainen tapahtuma kokoaa yhteen yli sata alan eurooppalaista vaikuttajaa keskustelemaan ruokaturvallisuudesta sekä tapaamaan yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä. Osallistujien joukossa on muun muassa elintarvikealan yrittäjiä, tutkijoita, viranomaisia sekä päätöksentekijöitä.

Ruokaturvallisuuteen pureudutaan seminaarissa kolmella alateemalla, joita ovat korkean teknologian maatalous, ravitsemus ja big data. Konferenssin puhujavieraat edustavat muun muassa teknologiayrityksiä, tutkimuslaitoksia sekä alan eurooppalaisia järjestöjä ja aluekehitystoimijoita. Tunnetuimpia suomalaisia asiantuntijavieraita ovat Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen sekä EU:n maataloustuottajien keskusjärjestö Copa Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen.

ERIAFF-konferenssi on osa SeAMK Ruoka -yksikön kansainvälistä viikkoa. Konferenssi järjestetään Framilla yhdessä Food Business Summit -tapahtuman kanssa, ja näiden tapahtumien ympärille on järjestetty erilaisia pienempiä oheistapahtumia. SeAMKille konferenssi-isännyys on tärkeä muun muassa kansainvälisten verkostojen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vahvistajana.

Konferenssi edistää tavoitteellista verkostoitumistamme eurooppalaisten ruokaturvallisuusalan asiantuntijoiden kanssa, ja tuloksena toivottavasti saamme uusia hankkeita, kontakteja sekä yhteistyöideoita. Tämä on erinomainen mahdollisuus TKI-toiminnan ja kansainvälisyyden vahvistamiseksi.

ERIAFF-verkosto (European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry) keskittyy innovaatioiden edistämiseen maa- ja metsätalouden alalla sekä elintarviketuotannossa. ERIAFF on eurooppalaisten alueiden verkosto, joka syntyi Toscanan aloitteesta alueiden vastaukseksi komission innovaatiokumppanuuteen maatalouden alalla. ERIAFF keskittyy edistämään jäsenalueidensa maa- ja metsätalous alan TKI -toimintaa erilaisten rahoitusten ja projektien avulla (mm. Interreg Europe ja Horisontti 2020)

Länsi-Suomesta verkoston virallisia jäseniä ovat Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta.

Konferenssin tiedot, ohjelma ja puhujavieraiden esittelyt löytyvät sivulta: https://eriaff2018.seamk.fi/

Lisätietoja:

Elina Koivisto
projektipäällikkö
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
+358 40 680 7197
elina.koivisto@seamk.fi

 

0 kommenttia
30 / 05 / 18

Kolmostie – elinvoiman suoni

  • 0

Kolmostie on jo vuosikymmeniä toiminut elinvoimaa virtaavana pääsuonena läpi läntisen Suomen. Valtatie 3 on yksi Suomen vilkkaimmista ja tärkeimmistä pääteistä, kytkien Etelä-Pohjanmaan luontaiseksi osaksi Helsinki– Hämeenlinna–Tampere–Seinäjoki-kasvukäytävää. Eli osaksi Suomen ainoata Keski-Eurooppaan vertautuvaa kasvuvyöhykettä.

WSP Finlandin selvitysten mukaan kolmostie profiloituu erityisesti elintarvikkeiden, kaupan ja teknologian kuljetusten putkena, jolla kulkee vuositasolla yli 10 miljardin euron arvosta tavaraa. Volyymeinä tämä tarkoittaa tieosuudesta riippuen noin 2–3,5 miljoonaa ajoneuvoa, joista noin 500 000 on rekkoja. Kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana.

 

VT3 on Suomen ruokahuoltoputki. Yli 90 % elintarviketeollisuuden sekä volyymistä että arvosta liikkuu pääteillä. Kuva: WSP Finland Oy.

Vuosikymmenten kova käyttö ja erityisesti globaalin kilpailun jatkuvasti kasvavat vaatimukset tavaroiden, osaamisen ja palveluiden liikkumiselle ovat viimeistään nyt johtaneet tilanteeseen, jossa voivottelu, puhallus ja laastari eivät ole enää vaihtoehto elinvoiman suonen välityskyvyn ylläpitämiseksi. Menestyksemme on yhä enemmän riippuvainen kansainvälisestä kaupasta ja kommunikaatiosta.

Kolmostien osalta tilanne on siinä mielessä hyvä, että koko suonistoa tukkivat ongelmakohdat on diagnosoitu ja hoitolinjat suunniteltu. Suunnitelmatilanne mahdollistaa kriittisten toimenpiteiden toteuttamisen nopealla aikataululla.

Ensimmäisessä vaiheessa toteutusta tarvitsevat Hämeenkyrön ohitustie, Jalasjärven vt 3 ja vt 19 risteysalueen rakentaminen, Jalasjärven Rajalanmäen ohituskaistan, Koskueen ohituskaistaparin ja Juustoportin liittymän rakentaminen sekä Vaasan vt 3 ja vt 8 yhdystien eritasoliittymän parantaminen.

Laajentuvien työssäkäyntialueiden aikana kolmostien merkitys työssäkäyntialueet yhdistävänä käytävänä on korostunut jatkuvasti. Kyseisillä investoinneilla voidaan merkittävästi edistää tieosuuden välityskykyä, liikenneturvallisuutta ja alueiden saavutettavuutta. Matka-aikojen lyhentyminen ja erityisesti logistiikalle tärkeä matka-ajan ennakoitavuus vaikuttavat välittömästi alueemme kilpailukykyyn. Tarvitaan siis sekä ohitusleikkauksia että pari pallolaajennusta, jotta saamme suoniston virtaamaan tukoksista vapaana ja välittämään elinvoimaa sille luontaisella tavalla. Kyseessä ei ole kuitenkaan menoerä yhteiskunnalle, vaan investointi kasvukäytävän valtavan potentiaalin ulosmittaamiseksi.

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Kurikan kaupunki järjestivät 28.5.2018 VT3-seminaarin, jossa tieosuuden investointien käyntiin saattamista käsiteltiin laajapohjaisesti elinkeinoelämän, poliittisten päättäjien, väylänpitoviranomaisten, kuntien ja maakuntaliittojen kesken. Tilaisuuden viesti oli vahva ja yhtenäinen: kolmostien rahoitus tulee saada kuntoon ja toteutus käyntiin välittömästi. Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan liitot antoivat tilaisuudessa yhteisen kannanoton valtatien 3 investointien välittömäksi käynnistämiseksi. Edunvalvontatyötä jatketaan maakuntarajat ylittävällä vahvalla yhteisellä tekemisellä. Yhdessä saamme enemmän.

Kolmostietä kehittämällä Etelä-Pohjanmaan sijainti säilyy entisellään, mutta suhteellinen asema niin kansallisesti kuin globaalisti parantuu merkittävästi.

Markus Erkkilä
vs. suunnittelujohtaja

 

0 kommenttia
24 / 05 / 18

Hungry for South Ostrobothnia

  • 0

Huhtikuussa järjestettiin sarja työpajoja, joissa pureuduttiin yritysten ja tutkimuksen väliseen rajapintaan. Lisäarvoa pyrittiin löytämään eurooppalaisten kumppaneiden hyvistä käytänteistä. Yksi Etelä-Pohjanmaan tärkeistä elinkeinopainoaloista ovat kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut. Alueiden tulisi keskittyä omiin vahvuus- ja kasvualoihin ja siten hakea keskenään synergioita ja yhteneväisyyksiä sekä kehittää myös kansainvälisiä verkostoja ja hyödyntää erilaisia EU:n rahoitusvälineitä. Kun Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia - Älykäs ja Erottuva valmistui vuonna 2014, sillä haettiin erityisesti näkyvyyttä ulospäin, jolloin se voisi auttaa maakunnan toimijoita rakentamaan kumppanuuksia eri toimijoiden kanssa ympäri Eurooppaa. Sen lisäksi, että älykkään erikoistumisen strategian on tarkoitus rohkaista yrityksiä ja organisaatiota olemaan entistä kansainvälisempiä, myös tutkimustoiminta voisi entistä vahvemmin tukea elinkeinoelämän erikoistumista.

Ensimmäinen elintarvikealan työpaja käsitteli trendien vaikutusta ruuan kuluttamisessa. Maijastiina Jokitalo Vaasan yliopiston Levón-instituutista alusti aihetta useasta näkökulmasta. Tiesitkö, että sinäkin teet keskimäärin 200 päätöstä päivässä liittyen ruokaan? Ja päätökset ovat todennäköisesti suurelta osin epärationaalisia ja niissä on aina tunteet mukana. Tästä syystä usein mielikuvamarkkinointi, tarinat ja valmiit merkitykset toimivat kuluttajiin. After imurointi -suklaa on valmis lupaus, johon ainakin itse voisin helposti tarttua.

Toisen työpajan aiheena oli ruokamatkailu ja Tuija Pitkäkoski Seinäjoen ammattikorkeakoulusta pohjusti teemaa.  Suomen ensimmäisessä ruokamatkailustrategiassa, 2015–2020 ”Hungry for Finland”, korostuvat esimerkiksi alueelliset erilaisuudet, ruokakulttuuriperinteiden säilyttäminen sekä puhdas ruoka. Kaikki aihealueet olisivat hyvin hyödynnettävissä myös Etelä-Pohjanmaalla. Matkailijat etsivät aitoja elämyksiä myös ruuan parissa.

Työpajassa pohdittiin ruokamatkailun ja sen kasvun haasteita aina epäsäännöllisyydestä puutteelliseen tuotteistamiseen. Miten esimerkiksi puuhastelusta tai harrastuksesta pystyttäisiin siirtymään pysyvämpään toimintaan? Tarvittaisiin ainakin pitkäjänteistä kehittämistä ja mahdollisesti erilaisia mentorointiohjelmia. Jäänkin mielenkiinnolla odottamaan Etelä-Pohjanmaan ensimmäistä ruokamatkailun toimintasuunnitelmaa. Onko se sitten Hungry for South Ostrobotnia vai Näläkähinen?

Sanna Inkeri
Projektikoordinaattori

 

Työpajat toteutettiin osana kansainvälistä EmpInno -hanketta, jota rahoitetaan EU:n Interreg Itämeri -ohjelmasta. Hankkeessa pyritään kehittämään erilaisten välittäjäorganisaatioiden (kuten alueviranomaiset, kehittämisorganisaatiot, tiedepuistot ja yliopistot) pätevyyttä työskennellä älykkään erikoistumisen strategian kanssa, parantamaan ÄE -strategian implementointia ja käyttöä, sekä nostamaan alueen innovointikykyä paremmilla TKI-toimilla ja pk-yritysten kilpailukyvyllä valituissa teemoissa. Lue lisää hankkeesta: www.empinno.eu

 

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin AB Seinäjoen blogissa.

0 kommenttia
17 / 05 / 18

Kohti ruoka-alan huippua

  • 0

Lopputalvi ja kevät ovat hujahtaneet ohitse vauhdilla. Samaan aikaan olemme SeAMK:ssa valmistelleet Frami Food Lab -hankkeen puitteissa elintarvikealan uusia laboratorioita. Nyt on tarkoitus tarttua elintarvikealan murrokseen kiinni ja tarjota ajantasaiset tilat opiskelijoiden, yritysten ja tutkijoiden käyttöön.

Hankkeen alkuvaiheessa selvitettiin tarjolla olevia tiloja ja mitä kaikkea niihin voidaan sisällyttää. Samalla aloitettiin selvitystyö mahdollisista yrityskumppaneista. Tässä työssä päästiinkin nopeasti hyvään vauhtiin. Suurimman osan ajasta vei eri tilakonseptien suunnittelu ja tilaratkaisujen tarkempi mietintä. Halusimme kaiken suunnittelun tapahtuvan toiminnallisuus edellä, ja sitä nostetaan esille niin konseptissa kuin tilojen suunnittelussa.

Tarkoitus on muodostaa erittäin toiminnallinen ympäristö Framin alueen sydämeen, jossa eri laboratoriotoiminnot niin kemian laboratoriosta elintarvikelaitokseen tukevat järkevästi ja pienellä vaivalla toisiaan. Nyt alammekin olla tyytyväisiä omiin suunnitelmiimme ja viime viikon aikana saimme arkkitehdin mukaan valmistelutyöhön.

Aikataulu ei syksylläkään tule kevenemään, rakentaminen on tarkoitus aloittaa syyskuu alussa ja muuttoa pitäisi päästä tekemään joulukuussa. Samaan aikaan pitäisi ajoittaa myös laitehankinnat, joilla saadaan kehitettyä ja parannettua erityisesti elintarvikelaitoksen toiminnallisia edellytyksiä.

Vaikka aikataulu onkin ollut tiukka ja välillä porukalla ollaan väännetty pidempää päivää, on yhteishenki pysynyt erittäin hyvänä. Voinkin todeta SeAMK:ssa olevan tekemisen meininki päällä, missä jokaisella on sama tavoite tarjota Seinäjoella Suomen parasta ja laadukkainta elintarvikealan opetusta. Ei muuta, kun yhdessä eteenpäin!

 

Karri Kallio

Projektipäällikkö

SeAMK Ruoka

 

0 kommenttia
26 / 04 / 18

Mitä hyötyä on EU:sta?

  • 0

Toimiessani hieman yli vuoden EU-tietokeskuksen tehtävissä olen huomannut, kuinka haastavaa Euroopan unionin vaikutuksista, etenkin positiivisista sellaisista, on ollut viestiä. Monet itselle itsestään selvät asiat, kuten talous- ja rahaliiton tuoma vakaus, vapaa liikkuvuus, EU:n globaali vaikutusvalta tai 70 vuotta kestänyt rauhan aika, eivät väistämättä näyttäydy yhtä selkeän positiivisina asioina kaikille tai niitä ei ylipäänsä enää tunnisteta EU:n aikaansaannoksiksi.

EU:n parhaimmat puolet ovatkin usein juuri niitä vaikeimmin hahmotettavia, epäsuoremmin ilmeneviä asioita. Esimerkiksi EU:n talous- ja rahapolitiikan myötä maltillisena pysyneen korkotason vaikutuksia euro-alueen vakaudelle pystyn hädin tuskin itsekään ymmärtämään. Politiikan tutkimusta opiskelleelle sen sijaan rauhan säilymisen sekä globaalin vaikutusvallan merkitykset aukeavat jo helpommin.

Hyötyjä eri näkökulmista - Eurooppa, Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja minä

EU:n vaikutuksista käytävään keskusteluun vaikuttaa etenkin se, mistä näkökulmasta vaikutuksista halutaan puhua. Katsotaanko asiaa yleisesti Euroopan näkökulmasta, Suomen näkökulmasta, alueen näkökulmasta vai yksityisen kansalaisen näkökulmasta. Koko Euroopan tasolla hyötyjä on helppo selittää juuri globaalin vaikutusvallan merkityksen kautta. Vielä toistaiseksi 28 jäsenvaltion Euroopan unioni on maailman suurin kauppaliittoutuma ja maailman toiseksi suurin talous. Euroopan unionilla on näin huomattavasti suurempi vaikutusvalta muiden maailman mahtien kanssa käytävissä kansainvälisissä neuvotteluissa. Rauha ja demokratia ovat myös yleiseurooppalaisia saavutuksia. EU-jäseneksi pääseminen on edellyttänyt kaikilta jäsenvaltioilta demokratiaan perustuvia järjestelmiä, mikä on taannut paitsi poliittisesti vakaita oloja myös vahvat perusoikeudet kaikille unionin kansalaisille.

Nämä eivät usein kuitenkaan ole valideja argumentteja heille, jotka katsovat asiaa enemmän oman maan tai alueen näkökulmasta. Merkityksellisempää on, mitä hyödyt ovat olleet Suomelle, omalle alueelle ja ennen kaikkea ”minulle itselleni”.

EU:n hyödyt Suomelle kulminoituvat ennen kaikkea mukana oloon päätöksenteossa ja toimivilla sisämarkkinoilla. Ne ovatkin kiistattomia hyötyjä Suomelle. Euroopan mannerta ja sen kehitystä ohjaavat tärkeimmät päätökset tehdään Euroopan unionissa ja tästä päätöksenteosta pois jääminen olisi suorastaan typerää. Suomen talous hyötyy äärimmäisen paljon myös hyvin toimivista sisämarkkinoista. Sisämarkkinoihin pääsevät toki osalliseksi myös EU:n ulkopuoliset jäsenet, kuten Norja tai Sveitsi. Ne maksavat markkinoille pääsystä kuitenkin suhteellisen suurta hintaa ja ovat ulkopuolella myös niitä koskevasta päätöksenteosta. Myös jäsenvaltioiden välillä vallitseva solidaarisuus toimii vahvana argumenttina jäsenyydelle. Unionin jäsenyys takaa siis turvaa ulkoista uhkaa vastaan.

Alueen näkökulmasta hyötyjä on myös paljon, joskin nämä ovat usein juuri niitä vaikeimmin hahmotettavia. Euroopasta puhutaan alueiden Eurooppana ja suuri osa EU:n rahoituksesta ohjautuu juuri alueperusteisesti. Myös Etelä-Pohjanmaa saa tästä osansa ja alueella hyödynnetäänkin monipuolisesti erilaisia rahoitusohjelmia. Rahoitusohjelmista hyötyvät paitsi yksittäiset yritykset myös laajemmin koko alue, erilaisten elinvoimaisuutta edistävien kehittämistoimenpiteiden kautta. Harmillisen usein ne ovat kuitenkin edelleen niitä ”mitä-lie-EU-hankkeita”.

Kansalaisten näkökulmasta tarkasteltaessa huomio kiinnitetään siihen miten EU näkyy arjessa. Tavaroiden, palveluiden ja ihmisten vapaa liikkuvuus on yksi selkeimmin kansalaisten arkeen vaikuttava tekijä. Tullimaksujen ja rajoitusten poistuttua hyödykkeiden hinnat ovat yleisesti ottaen laskeneet koko EU:n alueella. Samalla myös tavaroiden hankkimisesta on tullut entistä helpompaa, mikä on ollut nähtävissä esimerkiksi verkkokaupan huomattavana vilkastumisena. Samalla EU tekee paljon työtä myös kuluttajansuojan takaamiseksi. Tällä hetkellä koko Eurooppaa puhututtava tietosuojalaki on konkreettisesti yksi esimerkki kuluttajien ja kansalaisten suojelusta.

Jossittelevaa argumentointia

Useimmiten EU:n puolesta puhuvissa argumenteissa turvaudutaan jossitteluun. Edellä esitellyistä argumenteista varmasti suurin osa saataisiin muotoiltua muotoon: ”Jos EU:ta ei olisi, niin…” tai ”Jos Suomi ei kuuluisi Euroopan unioniin, niin..”.  Nämä toimivat hyvinä keskustelunavauksina ja ajattelun herättäjänä, mutta vaativat taustalle paljon tietoa ja myös uudenlaista näkökulmaa. Perusteluissa korostuu usein myös muistikuvat historiasta. ”Jos EU:ta ja sen tuomaa vapaata liikkuvuutta ei olisi, et liikkuisi yhtä vapaasti ilman viisumeita ja rajatarkastuksia Euroopan sisällä.”

Ensi vuonna Euroopan parlamentin vaaleissa äänestää kuitenkin uusi sukupolvi, joka on syntynyt Euroopan unionissa olevaan Suomeen. Muistikuvat ajoista ennen EU:ta alkavat siis vuosi vuodelta himmentyä. EU:n mukanaan tuomat hyvät asiat, kuten vapaa liikkuvuus, rauhan aika tai jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus ovat nuorille arkipäivää, eivätkä yksittäisinä huudahduksina tunnu kovinkaan merkityksellisiltä tekijöiltä. Jossitteluun perustuvien argumenttien sijaan EU:n vaikutuksien viestimisessä on mentävä syvemmälle. Selitettävä näkyvämmin ja konkreettisemmin sitä jatkuvaa työtä, mitä Euroopan unioni tekee jäsenvaltioidensa, alueiden ja kansalaistensa hyvinvoinnin edistämiseksi.

Alueellisten vaikutusten näkyväksi tuomisen kanssa on tehtävä erityisesti työtä. Toivon mukaan tulevaisuudessa puhutaan entistä vähemmän ”niistä joistain EU-hankkeista” ja ymmärretään niiden merkitys alueemme elinvoimaisuudelle. Me Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksessa teemme paljon työtä asian edistämiseksi. Kokoamme alueellamme toimivat EU-hankkeet tulevana Eurooppa-päivänä 9.5. Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-saliin hankemessuille. Mukaan on saatu lähes 50 alueella toimivaa hanketta.

Toivotankin kaikki sydämellisesti tervetulleiksi tutustumaan alueellamme toimiviin hankkeisiin Eurooppa-päivänä!  

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus

 

 

 

 

0 kommenttia
18 / 04 / 18

Annammeko myötätuulen viedä?

  • 0

Monilla työpaikoilla on saatu kevään kehityskeskustelut taas päätökseen. On arvioitu työyhteisön tilaa ja omien tavoitteiden toteutumista yms. On päivänselvää, että kehityskeskusteluissa perinteisesti käsiteltävät asiat ovat tärkeitä. Ne ovat tärkeitä yksittäisen työntekijän, työyhteisön ja työntekijä-esimiessuhteen kannalta. Toinen kysymys on, miten ja millä konseptilla ja kuinka usein näitä asioita käsitellään työyhteisöissä.

Parhaimmillaan työyhteisö tarjoaa kaikille sen jäsenille tasapuoliset mahdollisuudet toimia ja kehittyä ammattilaisena ja ihmisenä. Tällainen on mahdollista vain jatkuvan vuorovaikutuksen, kannustavan ilmapiirin ja keskinäisen luottamuksen kautta. Kehityskeskustelut ovat yksi vakiintunut käytäntö, jolla näitä asioita voidaan säännöllisesti arvioida. Kehityskeskustelut myös tarjoavat vakiintuneen kanavan tuoda toiveita ja kehittämistarpeita esiin.

Yksi tai kaksi vuosittaista keskustelua ei kuitenkaan kanna kokonaisuuden kannalta kovin pitkälle. Parempaan lopputulokseen päästään, jos työyhteisöön pystytään luomaa luottamuksen ilmapiiri. Usko siihen, että jokaisella on täällä mahdollisuus joka päivä oppia ja saada tukea. Tätä kautta syntyy positiivisuuden kierre, joka palvelee niin yksittäisen työntekijän hyvinvointia kuin työnteon tehokkuutta.  

Kyse on myös motivaatiosta, joka syntyy vain sitä kautta, että koemme itsemme tarpeelliseksi, saamme tehdä asioita, jotka koemme mielenkiintoiseksi ja joihin voimme itse vaikuttaa. Lisäksi motivaation perusta on työyhteisössä vallitseva luottamus, että jokainen hoitaa oman pestinsä ja on siinä ohessa valmis auttamaan muitakin. Luottamuksellinen ilmapiiri luodaan työpaikalla yhdessä ja siihen vaikuttaa jokaisen yksittäisen työyhteisön jäsenen toiminta.

Keskusteleva työyhteisö ammentaa siis voimansa itsestään, jos sille annetaan mahdollisuus. Keskusteleva työyhteisö on myös koko ajan tietoinen omasta sisäisestä tilastaan ja reagointi tapahtuu välittömästi. Vastuu täytyy jokaisen kantaa itse eikä se ole riippuvainen työntekijän asemasta. Annetaan siis myötätuulen viedä, kyllä ne muut tulevat apuun, jos purjeeseen tulee reikä.

Jari Iso-Koivisto
Hallintojohtaja

0 kommenttia
13 / 04 / 18

Katse taaaksee…PÄIN!

  • 0

Sotaväen peruskomentoa mukaillen käännän katseeni menneeseen vuoteen AD 2017. Etelä-Pohjanmaan liitolle se oli muutosten vuosi, eikä vähiten maakuntauudistukseen valmistautumisen vuoksi. Ei kuitenkaan mikään annus horribilis, vaan liitto saattaa esitellä kesäkuussa maakuntavaltuustolle varsin tyydyttävän toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen.

Suhteessa kokoonsa, on Etelä-Pohjanmaan liitto uhrannut varmasti kaikista eniten resursseja maakuntauudistuksen valmisteluun. Reformin käyttöön on annettu useita henkilötyövuosia työpanosta, työtiloja ja -välineitä ja selvää rahaa, puhumattakaan luottamushenkilöiden lukemattomista työtunneista.  Liitto on ollut valmistelun ytimessä ja se on näkynyt ja kuulunut niin käytävillä kuin kokoushuoneissa.

Uudistuksen saamasta huomiosta huolimatta olemme kyenneet hoitamaan myös perustehtävämme sillä tasolla, kun meille on asetettu, ehkä jopa tavoitteet ylittäen. Maakuntakaavoitus edistyi, kehittämishanketoiminta aktivoitui, kulttuurissa SUOMI 100 -juhlavuosi meni loistavasti ja kansainvälisessä toiminnassa rikottiin uusia ennätyksiä. Edunvalvonnassa painottui maakuntauudistukseen vaikuttaminen sekä pääradan aseman parantaminen osana eurooppalaisia liikenneverkkoja.

Liiton talous säilyi vakaalla pohjalla. Pieni, noin 90 000 euron ylijäämä oli myönteinen yllätys, sillä rahaa käytettiin maakuntauudistuksesta johtuen aikaisempia vuosia merkittävästi enemmän. Valtiolta saatu valmistelurahoitus onneksi kompensoi suurimman osan ylimääräisistä kuluista. Matkan varrella saattaa tulla vielä kaikenlaisia taloudellisia yllätyksiä, joten ylijäämää on tässä vaiheessa hyvä vähän ollakin.

Liiton lukuisat kumppanit ja etenkin jäsenkunnat ovat myös olleet meille merkittävänä tukena. Kiitokset heille hyvästä yhteistyöstä.

Haluan esittää myös suuret kiitokseni meidän upealle henkilökunnallemme ja uhrautuville luottamushenkilöille, jotka ovat jälleen kerran mahdollistaneet Etelä-Pohjanmaan liiton menestyksekkään toiminnan.

Vanhoja ei kuitenkaan kannata jäädä pitkäksi aikaa muistelemaan, eli ei muuta kuin katse eteeen…PÄIN!

Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös