19 / 09 / 18

Yhtenäisenä ruokaprovinssina maailmalle

  • 0

Lähtökohtaisesti mitään sellaista ei kannata kehittää, jolle ei ole markkinoita. Etelä-Pohjanmaan ruokaprovinssin brändäämiselle on selkeästi tilaus ja brändiä kannattaa todellakin voimistaa yhteistyössä alueen eri ruoka-alan toimijoiden kanssa. Meillä on alkamassa mielenkiintoinen Ruokaprovinssin brändäys- ja markkinointiprojekti, jossa Foodwest toimii vetovastuullisena projektissa yhteistyössä alueen yritysten kanssa. 

Kuten jo aiemmin on todettu, ruokaprovinssin kehittämisessä on kyse yhteistyöstä, johon oman panoksensa tuovat ruokaketjun eri vaiheissa toimivat yritykset ja organisaatiot pellolta pöytään. Onnistuneen projektin lähtökohtana on alueen toimijoiden sitouttaminen ruokaprovinssibrändiin. Jokaiselle alueen toimijalle löytyy brändin alla omaan toimintaan sopivia ominaisuuksia, joiden noudattaminen antaa brändin ja mahdollisen logon käyttämisenä lisäarvoa yritykselle.

Yhteisenä tavoitteenamme on rakentaa brändi, joka ohjaa kuluttajien ja asiakkaiden valintoja ja näin osaltaan vahvistaa alueemme Ruokaprovinssi-brändiä käyttävien toimijoiden menestymisen mahdollisuuksia. Brändi toimii tehokkaana työkaluna alueella toimiville yrityksille: mm. elintarvikealanyritykset, elintarvikealan start-up -yritykset, maatalousalan suoramyyntitoimijat, maatilapuodit, ravintolat ja hotellit sekä muut ruokaan liittyvät toimijat ja sidosryhmät. Ruokaprovinssi-brändiin luodaan brändityön puitteissa ja sen viestinnässä merkityksiä ja arvoa, joka lisää brändin kiinnostavuutta kuluttajien ja asiakkaiden mielissä.

Brändinrakennuksessa on tärkeää ottaa huomioon tavoiteltava kohdeyleisö, eli kuluttajat. Osallistamalla kuluttajia yhdessä elintarvikealan toimijoiden kanssa kehitystyöhön, saavutetaan parempi lopputulos, joka myös puhuttelee kuluttajia relevanteilla markkinointiviestinnän kärjillä. Koko Ruokaprovinssi-hankkeen aikana on erittäin tärkeää myös osallistaa mukaan niitä ruoka-alan toimijoita, jotka tulevat hyödyntämään brändiä omassa toiminnassaan. Kun Ruokaprovinssi-brändin voi todennetusti osoittaa nostavan kuluttajien kiinnostusta tuotetta/palvelua kohtaan, on selkeä motiivi sen käyttämiselle olemassa.

Etelä-Pohjanmaalla on loistavat mahdollisuudet vahvistaa rooliaan Suomen kärkialueena ruokaketjussa. Tiedämme, että osaamme tehdä asiat oikealla tavalla ja meiltä löytyy osaamista ruoka-alasta pellolta pöytään. Nyt meidän on varmistettava, että tämä tieto leviää myös laajasti aluebrändin rajojen ulkopuolelle. Yhdessä Etelä-Pohjanmaan ruokaprovinssin puolesta.   

Karri Kunnas
Toimitusjohtaja
Foodwest Oy
                         

Ruokaprovinssi-brändiä kehitetään Interreg Europe -ohjelmasta osa-rahoitetun NICHE-hankkeen pilotissa. Tavoitteena on luoda Etelä-Pohjanmaalle selkeä Ruokaprovinssi-brändi ja toteuttaa alueen ruokaketjun brändin kehittämistä markkinointinäkökulmasta, jonka tähtäimenä on alueen elintarvikeketjun yhteenkuuluvaisuuden tunteen lisääminen sekä tunnettuuden lisääminen kuluttajien keskuudessa valtakunnallisesti. Työn toteuttavat Foodwest Oy ja Kamonmarkkinointi Oy.

0 kommenttia
17 / 09 / 18

Lisää lähienergiaa!

  • 0

Paljon puhutaan lähiruuasta. Arvostetaan sitä, että ruoka on tuotettu lähellä. Yksi Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastotavoitteista on nostaa energiaomavaraisuusastetta. Lisäksi pyritään lisäämään uusiutuvan energian osuutta. Näihin molempiin haasteisiin vastaavat uusiutuvan yhteisöenergian kohteet. Esimerkiksi Tanskassa kohteita on jo runsaasti, Suomessa kiinnostusta ja potentiaalia varmasti löytyy, mutta lainsäädäntö vielä jarruttaa jossain määrin etenemistä.

Tyypillistä yhteisöenergian projekteissa on, että uusiutuvaa energiaa tuotetaan paikallisista lähteistä ja erilaisten pienempien yhteisöjen osallistuessa niihin aktiivisesti. Paikallisia uusiutuvia lähteitä ovat esimerkiksi tuulivoima, aurinkoenergia, biomassa, vesivoima ja maalämpö. Paikallisia yhteisöjä ovat taasen esimerkiksi kyläseurat, taloyhtiöt tai naapurustot. Kansalaiset siis yhteisrahoittavat, yhteiskehittävät ja operoivat yhdessä uusiutuvan energian laitoksia.

Yksi tärkeimmistä perusteista yhteisöenergian kohteille on, että hyödyt jakautuvat paikallisesti. Tuulivoimapuisto takapihalla ei ehkä olekaan kynnyskysymys, jos siitä saa itse etua ja jos sen kehittämiseen ja suunnitteluun on jossain määrin itse osallistunut. Paikalliset toimijat saavat siis suurimmat hyödyt ja heillä on myös tärkein rooli onnistumisen kannalta. Tarvitaan ehdottomasti muutama kyläaktiivi, jotka lähtevät viemään asiaa eteenpäin ja myös kannustamaan muita osallistumaan.

Uusiutuvan yhteisöenergian projekteja pyritään edistämään Co2mmunity-hankkeessa, jossa Suomesta on mukana kaksi maakuntaa; Etelä-Pohjanmaa ja Uusimaa. Hankepartnereina Uudeltamaalta ovat Aalto yliopisto ja Green Net Finland sekä Etelä-Pohjanmaalta Thermopolis Oy ja Etelä-Pohjanmaan liitto. Hankkeen keskiössä ovat paikalliset RENCOP-työryhmät (Renewable Energy Co-operative Partnerships), jotka toimivat katalysaattorina yhteisöenergian projekteille. Ryhmä on tarkoitettu uusiutuvan energian asiantuntijoille ja palveluntarjoajille, järjestöille, yhdistyksille, kuntien edustajille sekä muiden aiheeseen liittyvien organisaatioiden edustajille. Etelä-Pohjanmaan työryhmä kokoontuu säännöllisesti ja seuraava kokous pidetään 24. syyskuuta Lapualla Thermopolis Oy:n tiloissa. Jos kiinnostuit ja haluat osallistua ryhmän toimintaan, ota yhteyttä!

Ja siitä lainsäädännöstä; hankkeessa pyritään vaikuttamaan niin kansallisella kuin EU:n tasollakin, että jatkossa enemmän uusiutuvaa lähienergiaa pystyttäisiin tuottamaan järkevästi ja kustannustehokkaasti.

Sanna Inkeri
Projektikoordinaattori

 

Lue lisää Co2mmunity-hankkeesta sen englanninkielisiltä nettisivuilta www.co2mmunity.eu. Hanketta rahoitetaan EU:n Interreg Itämeri -ohjelmasta.

 

 

 

0 kommenttia
06 / 09 / 18

Maanteiden runkoverkko puhuttaa

  • 0

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää parhaillaan lausuntoja luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta. Esitysluonnos on nostattanut eriasteista kuhinaa valtakunnan eri osissa. Priorisoinnin tuloksena runkoverkko-luonnokseen valitut valtateiden tieosuudet jakavat alueita tyytyväisiin ja pettyneisiin. Mutta miltä runkoverkkoasetus näyttäytyy Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta?

Etelä-Pohjanmaan osalta maanteiden runkoverkko-esitykseen kuuluvat kolmostie Tampereelta Jalasjärvelle, valtatie 19 Jalasjärveltä Seinäjoen kautta aina kasitielle saakka sekä valtatie 18 Seinäjoelta Vaasaan. Huomionarvoista vt 3 ja vt 19 osalta on, että runkoverkkoesityksen linjaus kulkee Vaasaan liikennemääriin perustuen nimenomaan valtateiden 19 ja 18 kautta.  Linjauksia voi pitää onnistuneina maakunnan kehittämisen kannalta. Rautateiden osalta esitykseen sisältyvät luonnollisesti päärata sekä yhteysväli Seinäjoki–Vaasa.

 

Runkoverkkoesitykseen sisältyy Etelä-Pohjanmaan osalta noin 170 kilometriä valtateitä, joka vastaa noin neljää prosenttia esitetystä kansallisesta runkoverkosta. Hieman yli 40 prosenttia Etelä-Pohjanmaan valtateistä sisältyy siis runkoverkkoesitykseen. Kattavuutta voi pitää hyvänä. Kilometrimäärää olennaisempaa on, että runkoverkkoesitys yhdistää meidät suoraan strategisesti tärkeimpiin liikkumisen suuntiin, kuten Tampereen kautta etelään, Vaasaan ja Kokkolaan.

Peilattaessa runkoverkkoesitystä Etelä-Pohjanmaan liikenteen kärkihankkeisiin, voidaan todeta esityksen antavan erinomaista tukea hankkeiden edistämiseksi. Seinäjoki–Tampere-kaksoisraide, Jalasjärven ohituskaistat ja Kivistön risteys, Seinäjoki–Lapua-välin lisäkaistatarpeet ja liittymien parantamiset sekä esimerkiksi Ylistaron Pelmaan risteyksen rakentaminen saavat kaivattua pönkkää esityksestä.

Palvelutasotekijät ovat jääneet keskustelussa paitsioon

Runkoverkko-esityksen uutisoinnissa siihen olennaisesti liittyvät palvelutasotavoitteet ovat jääneet pienemmälle painoarvolle. Palvelutason tulee tukea kilpailukykyä ja edistää yhteyskuntataloudellisesti tehokasta liikennejärjestelmää. Keskeisimpinä palvelutasotekijöinä voidaan pitää matka-aikaa, matka-ajan ennakoitavuutta, turvallisuutta ja kustannustehokkuutta. Runkoverkolla palvelutason tulee olla muuta maantieverkkoa korkeampi. Kuinka nämä tavoitteet sitten pyritään saavuttamaan?

Nopeusrajoitusten vähimmäisvaatimusten, risteystyyppien ja turvallisten ohitusmahdollisuuksien lisäksi yksi sujuvuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavista merkittävimmin tekijöistä on liittymätiheys. Lähtökohtaisesti pääsystä runkoverkkoon kuuluville maanteille voidaan määrätä vain tiesuunnitelmassa. Liittymäpolitiikka runkoverkolle tuleekin olemaan rajoitetumpi, jotta voidaan turvata pitkämatkaisen liikenteen jouheva eteneminen.

Yhdyskuntarakenteeltaan hajakeskittyneellä ruokaprovinssilla tämä tarkoittaa myös haasteita. Tärkeää olisikin, että liittymätiheyteen pyrittäisiin vaikuttamaan kansantaloutta kokonaisvaltaisesti hyödyttävillä menetelmillä. Etelä-Pohjanmaalla tulee pyrkiä ensisijaisesti vähentämään liittymiä edesauttamalla tilusjärjestelyiden toteuttamista kalliiden rinnakkaistiejärjestelyiden sijaan. Runkoverkon varrella tehtävillä tilusjärjestelyillä voidaan kustannustehokkaasti vaikuttaa paitsi runkoverkon kehittämiseen, myös maa- ja metsätalouden kehittämisedellytyksiin. Tilusjärjestelyiden edistämiseksi liikenneviranomaisten tulisikin käynnistää merkittävän maapankin hankkiminen, jotta tilusjärjestelyitä voidaan sujuvoittaa.

Liikennejärjestelmä on kokonaisuus

Runkoverkko-esityksen kohinassa on syytä muistaa, että liikennejärjestelmä on aina kokonaisuus, jossa jokaisella liikenneverkon osalla on oma funktionsa. Runkoverkko-esityksen eteneminen ei poista tarvetta kehittää eriasteista tieverkkoa ja alueiden välistä saavutettavuutta kokonaisuutena. Runkoverkkoasetus tuo kuitenkin nimenomaan päätieverkon kehittämiseen ja kunnossapitoon toivottua ryhtiä ja pitkäjänteisyyttä. Nykyisellä liikenteen rahoituskehyksellä tarvitaan jämäköitä valintoja tieosuuksien profiilien selkiyttämiseksi.

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus tulee antamaan syyskuun kokouksessaan lausuntonsa luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta.

Markus Erkkilä
Vs. suunnittelujohtaja

 

 

0 kommenttia
30 / 08 / 18

Kulttuurin kuntakierroksella

  • 0

Meteoriitista pyhäinpäivän soittoihin ja savannille

Mitä kaikkea Etelä-Pohjanmaalta löytyykään! Tämän saimme jälleen kokea, kun teimme kulttuurin kuntakierroksen eteläpohjalaisiin kuntiin kevään aikana.  Kierroksen tavoitteena oli saada evästystä kulttuurin kehittämistoimiin ja maakunnallisen kulttuuristrategian päivitystyöhön. Vastaanotto kunnissa oli erittäin positiivinen. Kehittämistyöhön ja tulevaisuuteen suuntautunut innostus jäi mieleen aivan erityisesti.

Kuluneen kesän aikana monet tuolloin valmistelun alla olleet tilaisuudet ovat jo toteutuneet ja olemme saaneet nauttia yhteistyön myötä tuotetusta runsaasta kulttuuritarjonnasta. Aivan liian vähän tuomme esille näitä upeita tapahtumia ja kohteita, joita eri puolilta maakuntaa löytyy. Pyysimme kuntien edustajia kertomaan kuntakierroksella paikkakunnan erityispiirteistä ja niistä tapahtumista, asioista ja kohteista, joita kulttuurin osalta halutaan nostaa esille ja joita halutaan kehittää edelleen. Hienoja tarinoita ja mielenkiintoista nähtävää löytyi jokaisesta kunnasta. Kuntien toiveissa on, että maakuntaa markkinoidaan kokonaisuutena, myös pienemmät kohteet ja tapahtumat huomioiden.

Tapahtumista jäi erityisesti mieleen Karijoella vuosittain järjestettävä, Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toteutettu kansanmusiikkitapahtuma, Pyhäinpäivän soitot. Kansamusiikin harrastajat ja muusikot sen löytävät ilman muuta, mutta tapahtumassa olisi kovasti viestittävää ja ennen kaikkea koettavaa ja kuultavaa myös laajemmalle yleisölle. Lappajärven Kivitipussa sijaitseva meteoriittinäyttely on uudistunut ja saanut uudet tilat. Myös audiovisuaalisuutta ja alan tutkimukseen liittyvää toimintaa on lisätty. ITE-taiteilija Alpo Koivuniemen Savannilla Kauhajoen Nummilahdessa kaikki eläimet olivat tänä kesänä kotona, useimmiten ne ovat ”kansainvälisissä tehtävissä” ulkomailla. Ähtärin Pirkanpohjan Veden Vuodet -näyttely tuo upealla tavalla esille professori Eero Hiirosen teoksia vuosikymmenten varrelta. Tässä lueteltujen muutamien esimerkkien takana ovat innostavat tarinat ja aktiiviset, taitavat ihmiset.

Kierroksen jälkeen jäin pohtimaan, osaammeko hyödyntää tarinoiden taustoja, arvostammeko ja nostammeko esille mieleenpainuvia henkilöitä tai kohteita, luommeko uusia tarinoita ja tuommeko aidosti esille menneen, nykyisen ja tulevan Etelä-Pohjanmaan kiinnostavia puolia?  Uskon, että tässä meillä on vielä paljon opittavaa. Tarvitaan osaamista ja kehittämistä, tuotteistamista, toimijoiden välistä yhteistyötä ja hyviä, aitoja tarinoita. Kulttuuritarjontamme voisi todellakin tulevaisuudessa olla paljon nykyistä vaikuttavampi osa matkailua ja maakunnan markkinointia.

Kuva maakunnastamme ei muodostu ainoastaan suurten tapahtumien kautta, vaan kokonaisuudesta, jossa pienimmälläkin kunnalla asukkaineen on mahdollisuus omalla aktiivisuudellaan tehdä Etelä-Pohjanmaan runsaasta kulttuuritarjonnasta ennennäkemättömän monipuolinen ja vaikuttava osa asukkaiden arkipäivää. Siitä syntyy innostava ja unohtumaton elämys myös matkailijoille.  

Marjatta Eväsoja
Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja

0 kommenttia
22 / 08 / 18

Koheesiokohinaa ja rakennerahastorätinää

  • 0

Tuleeko Etelä-Pohjanmaalle rakennerahastorahoitusta jatkossa? Kuinka paljon ja minkälaisten asioiden edistämiseen? Minkälaisia reunaehtoja hankkeiden toteuttamisessa on?

Konkreettisia kysymyksiä, joihin suurelta osin vastaukset ovat vielä jatkovalmistelun takana. Kuitenkin isojen suuntaviivojen muodot ovat nyt hahmotettavissa, kun komissio julkisti kesän kynnyksellä ehdotuksensa EU-budjetista ja rakennerahastoasetuksista.

Ensimmäiseen alussa esitettyyn kysymykseen voinee jo turvallisin mielin vastata, että kyllä tulee. Ehdotus muodostaa Suomen kannalta kohtuullisen pohjan neuvotteluille. Suomi on yksi harvoista maista, joissa koheesiorahoitus ehdotuksen mukaan jopa kasvaisi hienoisesti, kun kaiken kaikkiaan EU-tasolla rahoitus laskisi noin 10 %. Suurimmat, jopa yli 20 % leikkaukset kohdistuisivat Puolaan, Baltiaan ja Unkariin. Niiden osalta kyse on isoista rahoista, joten saapa nähdä, miten asian kanssa lopulta käy, kun päätösten on synnyttävä yksimielisesti.

Komissio siis julkaisi ehdotuksensa maakohtaisesta jaosta poikkeuksellisesti jo tässä vaiheessa. Jako perustuu yhä suurelta osin BKT:hen henkeä kohti, mutta siihen sisältyy myös uusia kriteerejä, kuten nuorisotyöttömyys, alhainen koulutustaso, ilmastonmuutos ja maahanmuuttajien vastaanotto.

Laskentaan liittyy vielä monia epävarmuuksia, joten tarkkojen euromäärien laskeminen suuralue- eli NUTS2-tasolla on edelleen vaikeaa. Alustavasti näyttäisi kuitenkin siltä, että Länsi-Suomen suuralueen rakennerahastopotti, jonka EU-rahan osuus tällä kaudella oli kansallisten ohjelmien osalta noin 161 milj. €, tulisi jonkin verran kasvamaan.

Kansallinen valmistelu vaatii pohjakseen monia poliittisia päätöksiä. Jaetaanko varat pääasiassa esimerkiksi maakunnittain vai painottuvatko valtakunnalliset toimet? Kun suuraluetason jako on selvillä, miten rahoitus jaetaan maakuntien kesken? Etelä-Pohjanmaalla BKT on suuralueen alhaisin. Koulutustasossakin ollaan takamatkalla. Sen sijaan työttömyys ja työllisyysaste, jotka edelliskausien jaossa ovat painottuneet voimakkaasti, nostavat Etelä-Pohjanmaan toiseen äärilaitaan.

Interreg-ohjelmien jatkuminen huolettaa

Sisällöllisesti esille nousevat samat kattoteemat kuin kuluvallakin kaudella: EAKR:ssa älykäs ja vähähiilinen Eurooppa, ESR:ssa työllisyys, osaaminen ja sosiaalinen osallisuus. Hallinnointiin kaavaillaan kevennyksiä, mutta on vielä vaikea hahmottaa, miten ne tulevat vaikuttamaan ruohonjuuritasolla hankkeissa.

Jos kansallisissa ohjelmissa lähtökohtatilanne näyttääkin tässä vaiheessa ennakko-odotuksiin nähden kohtuulliselta, niin eurooppalaiseen Alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen eli ns. Interreg-ohjelmiin liittyvät uudistukset ovat herättäneet huolta. Mikäli komission ehdotukset etenevät alkuperäisessä muodossaan, tarkoittaisi se nykymuotoisen eurooppalaisen alueellisen yhteistyön supistumista. Uusia komponentteja on suunniteltu tilalle, mutta niiden vaikutukset vaativat vielä jatkoselvittelyä.

Edessä on vielä mutkia ja vääntöä. On uumoiltu, että päätökset venyisivät Suomen puheenjohtajakaudelle eli vuoden 2019 loppupuoliskolle asti. Ratkaisuja odotellessa ja niihin vaikuttamisen ohella voimme keskittyä kuluvan kauden tehokkaaseen loppuunsaattamiseen. Liiton EAKR-haku on auki 5.10.2018 saakka!

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
15 / 08 / 18

Maali siirtyy, mennäänkö maitohapoille

  • 0

Katsoin viime viikolla Berliinissä pidettyjen yleisurheilun EM -kisojen miesten 400 metrin finaalia. Kamppailua seuratessa tuli mieleen, että miltäköhän kilpailijoilta tuntuisi, jos loppusuoran auetessa kisojen jury ilmoittaisi, että tämä olikin muuten 800 metrin kisa. Niin että pinkokaa vain yksi kierros lisää, ja jos jaksatte samaa vauhtia, niin voitte juosta vaikka uuden maailmanennätyksen. Moni varmasti löisi leikin kesken ja vähintäänkin yhtä moni alkaisi juosta lenkkivauhtia. Vain hölmöimmät vetäisivät täysillä eteenpäin maitohappojen jyllätessä lihaksissa ja tajunnan hämärtyessä, semminkin kun enää ei olisi mitään takeita siitä, siirtäisikö jury maalia uudelleen vai keskeyttäisikö se koko kilpailun jo 600 metrin kohdalla.

Tunne oli jokseenkin samanlainen, kun 27.6. pääministeri antoi ilmoituksen maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantulon siirtymisestä alkamaan 1.1.2021. Väistämättä mieleen nousi kysymyksiä, että lopetetaanko juokseminen tähän paikkaan, aletaanko lönköttelemään, vai vedetäänkö edelleen täysillä tietämättä varmuudella kuinka pitkään ja mihin suuntaan lopulta pitää juosta.

Kirjoitin blogissani helmikuussa, että nyt ollaan jo takakaarteessa. Lupasin myös, että loppusuoralle tullaan ampaisemaan vielä vereksin voimin. Ilmoitus maalin siirtymisestä ja uudelle ratakierrokselle lähtemisestä vaatii nyt kuitenkin jäljellä olevien voimien uudelleen arviointia. Loppukiriä pitää säästellä ja siirtyä pitämään yllä sopivaa matkavauhtia. Valmistelutyötä ei voi eikä kannata kuitenkaan kokonaan himmata, vaan  uudistusta on vietävä eteenpäin tarvittaessa vaikka asettamalla sille ihan oman maalin.

Ennen muuta valmennusjohdolta (lue hallitukselta) vaaditaan nyt lisää urheilujuomaa ja kannustusta, että juoksijoilta ei lopu puhti ennen maaliviivaa. Epäilen, että tulemme kuitenkin näkemään joitakin keskeyttämisiä ja jopa lajin vaihtoja. Matkan pidentäminen tuskin paljon auttaa niitäkään, jotka ovat jo jääneet muista jälkeen.

Onneksi lämmin kesä on pitänyt lihakset vetreinä.

Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
21 / 06 / 18

Remontille tarvetta

  • 0

Meillä on mukava talo. Onhan sillä jo ikää, mutta kyllä siellä asua kelpaa. Seinät suojana, riittävästi tilaa ja perusasiat kunnossa.

Vaikka elämä reilassa onkin, ainakin päällisin puolin, tulevaisuus on ruvennut arveluttamaan. Pystymmekö asumaan tässä huushollissa vielä kymmenenkin vuoden kuluttua?

Perustukset ovat pitävät, jo vuosikymmenten takaa. Seinät suorassa, joskin aikojen saatossa rakennukseen on lisäilty kaikenlaista. Ja onhan se aika sokkeloinen, joskus on jopa hankala löytää huoneesta toiseen.

Kyselimme neuvoja asiantuntijoilta. He tutkivat talomme katosta lattiaan. Mittailivat, testailivat ja tuumailivat.

Ensimmäiset arviot näyttivät ihan hyviltä. Perusteellisempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että nykyisellä mallilla ei voida enää pitkään jatkaa. Ehkä kymmenkunta vuotta pärjättäisiin, mutta sitten voisi olla yllättävän suuri remontti edessä.

Aikamme tuumailtuamme tulimme siihen tulokseen, että peruskorjausta tarvitaan.

Naapurimme ihmettelivät, että kannattaako toimivaa ruveta korjailemaan. Siitä on vaivaa ja kustannuksia. Ettekö pärjäisi nykymallilla?

Tähän totesimme, että kyllä tämä meidän aikamme voisi kestää, mutta me haluamme katsella elämää vähän pidemmällä sihdillä. Arvelimme, että lapsemmekin saattavat olla tästä rakennuksesta kiinnostuneita.

Ei muuta kuin tuumasta toimeen. Ensin teimme suunnitelmia: raivataan turhat väliseinät, parannetaan tekniikkaa, avarretaan rakenteita ja jätetään tilaa myös uusille ideoille.

Oman haasteensa toivat muut talossamme asujat. Monet olivat sitä mieltä, että uudistaminen on turhaa. Nykyinen kunto piisaisi vallan mainiosti. Enemmistö kuitenkin kallistui sille kannalle, että nyt pitää rohkeasti tehdä päätöksiä ja pistää rakennus kuntoon.

Seuraavaksi päästiin varsinaiseen remonttiin. Vanhaa purkaessa tulee usein yllätyksiä, niin nytkin. Aikaa alkoi mennä enemmän kuin alun perin kaavailtiin. Takarajoja on jouduttu venyttämään, ja monen kärsivällisyys on koetuksella.

Kyllähän tästä epämukavuutta aiheutuu. Emmekä vieläkään ole aivan varmoja, miten kauan remontti kestää. Mutta mitä pidemmälle työ on edennyt, sitä varmempia olemme ratkaisumme oikeellisuudesta.

Purnaajiakin toki vielä löytyy, niin kuin aina. Emme silti halua antaa periksi. Maailman muuttuessa on rohjettava tarttua uusiin ratkaisuihin.

Myös kustannuksia olemme puntaroineet. Maksaahan tämä ruljanssi. Mutta olemme päättäneet hoitaa talomme itse kuntoon emmekä vain jättää perikunnalle velkataakkaa. Jotenkin on lohdullisempi mieli, kun tietää tehneensä edes oman osansa tulevien polvien hyvän elämän takaamiseksi.

Jaa että mistäkö tämä talo löytyy? Kaikkihan sen tunnemme, upea pytinki ja siinä neljä kirjainta katolla: SOTE.

*****
Kiitos kaikille tähänastisessa remontissa mukana olleille. Nyt on aika hengähtää ja nauttia Suomen suven suloisuudesta.

Aurinkoista kesää ja virkistävää loma-aikaa jokahittelle!

Asko Peltola
Valmistelujohtaja

 

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin uusiep.fi-verkkosivuston blogissa.

0 kommenttia
18 / 06 / 18

Palvelujen saatavuus on saavutus

  • 0

Maakuntauudistus mullistaa palvelujen tuottamisen tavat ja rakenteet. Nykyisessä maailmassa kuntapohjainen palvelurakenne on rakenteeltaan vakaa ja hitaasti muuttuva. Tulevassa maailmassa palvelut todennäköisesti syntyvät, häviävät ja muuttavat muotoaan markkinoiden kehityksen ja kysynnän mukaan kiihtyvällä tahdilla. Kaikkinaiset pyrkimykset sementoida palvelurakenne hallinnollisilla päätöksillä tulevat markkinoiden avautumisen myötä kohtaamaan suuria paineita. Parhaimmillaan uusi dynamiikka tarkoittaa tehokkaampaa ja kysyntään paremmin vastaavaa palvelurakennetta. Pahimmillaan ohuemman kysynnän alueilla palvelujen tarjonta heikkenee ja etääntyy entisestään. Vastaavasti suuren kysynnän alueilla markkinat voivat ylikuumentua ja voi syntyä epätervettä kilpailua. Toivottavasti löydämme maakunnassa tasapainon tässäkin asiassa.

Maakunnan rakenne on palvelujen saavutettavuuden suhteen edullinen. Lähes jokaisen kotipihalta on vähintään seututasoiseen keskukseen ajallisesti alle 30 minuutin matka. Ongelmana on, että hyvä tilanne koskee vain autollisia kotitalouksia. Autottomilla, joita niitäkin on lukuisia, tilanne on toinen. Vaikeaa tilannetta kärjistää maakunnan julkisen liikenteen toimimattomuus.

Asukkaiden liikkuminen onkin Etelä-Pohjanmaalla turvattu taksien avulla. Siitä on muodostunut tärkein ja euromääräisesti kallein julkisen liikenteen muoto. Etelä-Pohjanmaalla kuntien ylläpitämien oppilaskuljetusten sekä sosiaali- ja terveystoimen kuljetusten kustannukset ovat nousseet nopeasti yli 20 miljoonaan euroon vuodessa. Näiden kuljetuspalveluiden piirissä on Etelä-Pohjanmaan alueella kaikkiaan lähes 10 000 henkilöä, mikä vastaa noin 5 prosenttia maakunnan kokonaisväestöstä. Mahdollisuus liikkumiseen on kansalaisen perusoikeus, eikä sitä pidä rajoittaa. Järkevöittäminen ei kuitenkaan liene kiellettyä. Yksi tulevan maakunnan merkittävä tehtävä onkin järjestää asukkailleen taloudelliset ja toimivat kuljetuspalvelut. Tähän mahdollisuuteen onkin jo tartuttu ja kuljetuspalvelujen ongelmia ratkotaan mm. monikansallisen MAMBA-hankkeen avulla. 

Ensi vuosikymmenellä tulemme siis näkemään uusiutuvan palvelurakenteen yhdistettynä uudenlaisiin liikkuviin palveluihin ja uusiin tapoihin kuljettaa ihmiset palvelujen ääreen. Matkalla tulee varmasti monenlaisia kömmähdyksiä, mutta niistä on kyettävä ottamaan opiksi. Tässäkin pätee vanha viisaus: ”Jos ei tee mitään, ei tee myöskään virheitä”. Paikalleen ei voi jäädä, vaan liikkeelle on lähdettävä yrityksen ja erehdyksen kautta viisastuen kohti parempia palveluja ja kilpailukykyisempää maakuntaa.


Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
06 / 06 / 18

ERIAFF-konferenssi kokoaa ruoka-alan vaikuttajat yhteen

  • 0

SeAMKin isännöimä ERIAFF-konferenssi kokoaa alan eurooppalaiset vaikuttajat keskustelemaan ruokaturvallisuudesta

SeAMK Ruoka -yksikkö järjestää Frami Kampuksella 11.-13. kesäkuuta kansainvälisen ERIAFF-verkoston konferenssin. Food Safety 2020 -teemainen tapahtuma kokoaa yhteen yli sata alan eurooppalaista vaikuttajaa keskustelemaan ruokaturvallisuudesta sekä tapaamaan yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä. Osallistujien joukossa on muun muassa elintarvikealan yrittäjiä, tutkijoita, viranomaisia sekä päätöksentekijöitä.

Ruokaturvallisuuteen pureudutaan seminaarissa kolmella alateemalla, joita ovat korkean teknologian maatalous, ravitsemus ja big data. Konferenssin puhujavieraat edustavat muun muassa teknologiayrityksiä, tutkimuslaitoksia sekä alan eurooppalaisia järjestöjä ja aluekehitystoimijoita. Tunnetuimpia suomalaisia asiantuntijavieraita ovat Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen sekä EU:n maataloustuottajien keskusjärjestö Copa Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen.

ERIAFF-konferenssi on osa SeAMK Ruoka -yksikön kansainvälistä viikkoa. Konferenssi järjestetään Framilla yhdessä Food Business Summit -tapahtuman kanssa, ja näiden tapahtumien ympärille on järjestetty erilaisia pienempiä oheistapahtumia. SeAMKille konferenssi-isännyys on tärkeä muun muassa kansainvälisten verkostojen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vahvistajana.

Konferenssi edistää tavoitteellista verkostoitumistamme eurooppalaisten ruokaturvallisuusalan asiantuntijoiden kanssa, ja tuloksena toivottavasti saamme uusia hankkeita, kontakteja sekä yhteistyöideoita. Tämä on erinomainen mahdollisuus TKI-toiminnan ja kansainvälisyyden vahvistamiseksi.

ERIAFF-verkosto (European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry) keskittyy innovaatioiden edistämiseen maa- ja metsätalouden alalla sekä elintarviketuotannossa. ERIAFF on eurooppalaisten alueiden verkosto, joka syntyi Toscanan aloitteesta alueiden vastaukseksi komission innovaatiokumppanuuteen maatalouden alalla. ERIAFF keskittyy edistämään jäsenalueidensa maa- ja metsätalous alan TKI -toimintaa erilaisten rahoitusten ja projektien avulla (mm. Interreg Europe ja Horisontti 2020)

Länsi-Suomesta verkoston virallisia jäseniä ovat Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta.

Konferenssin tiedot, ohjelma ja puhujavieraiden esittelyt löytyvät sivulta: https://eriaff2018.seamk.fi/

Lisätietoja:

Elina Koivisto
projektipäällikkö
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
+358 40 680 7197
elina.koivisto@seamk.fi

 

0 kommenttia
30 / 05 / 18

Kolmostie – elinvoiman suoni

  • 0

Kolmostie on jo vuosikymmeniä toiminut elinvoimaa virtaavana pääsuonena läpi läntisen Suomen. Valtatie 3 on yksi Suomen vilkkaimmista ja tärkeimmistä pääteistä, kytkien Etelä-Pohjanmaan luontaiseksi osaksi Helsinki– Hämeenlinna–Tampere–Seinäjoki-kasvukäytävää. Eli osaksi Suomen ainoata Keski-Eurooppaan vertautuvaa kasvuvyöhykettä.

WSP Finlandin selvitysten mukaan kolmostie profiloituu erityisesti elintarvikkeiden, kaupan ja teknologian kuljetusten putkena, jolla kulkee vuositasolla yli 10 miljardin euron arvosta tavaraa. Volyymeinä tämä tarkoittaa tieosuudesta riippuen noin 2–3,5 miljoonaa ajoneuvoa, joista noin 500 000 on rekkoja. Kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana.

 

VT3 on Suomen ruokahuoltoputki. Yli 90 % elintarviketeollisuuden sekä volyymistä että arvosta liikkuu pääteillä. Kuva: WSP Finland Oy.

Vuosikymmenten kova käyttö ja erityisesti globaalin kilpailun jatkuvasti kasvavat vaatimukset tavaroiden, osaamisen ja palveluiden liikkumiselle ovat viimeistään nyt johtaneet tilanteeseen, jossa voivottelu, puhallus ja laastari eivät ole enää vaihtoehto elinvoiman suonen välityskyvyn ylläpitämiseksi. Menestyksemme on yhä enemmän riippuvainen kansainvälisestä kaupasta ja kommunikaatiosta.

Kolmostien osalta tilanne on siinä mielessä hyvä, että koko suonistoa tukkivat ongelmakohdat on diagnosoitu ja hoitolinjat suunniteltu. Suunnitelmatilanne mahdollistaa kriittisten toimenpiteiden toteuttamisen nopealla aikataululla.

Ensimmäisessä vaiheessa toteutusta tarvitsevat Hämeenkyrön ohitustie, Jalasjärven vt 3 ja vt 19 risteysalueen rakentaminen, Jalasjärven Rajalanmäen ohituskaistan, Koskueen ohituskaistaparin ja Juustoportin liittymän rakentaminen sekä Vaasan vt 3 ja vt 8 yhdystien eritasoliittymän parantaminen.

Laajentuvien työssäkäyntialueiden aikana kolmostien merkitys työssäkäyntialueet yhdistävänä käytävänä on korostunut jatkuvasti. Kyseisillä investoinneilla voidaan merkittävästi edistää tieosuuden välityskykyä, liikenneturvallisuutta ja alueiden saavutettavuutta. Matka-aikojen lyhentyminen ja erityisesti logistiikalle tärkeä matka-ajan ennakoitavuus vaikuttavat välittömästi alueemme kilpailukykyyn. Tarvitaan siis sekä ohitusleikkauksia että pari pallolaajennusta, jotta saamme suoniston virtaamaan tukoksista vapaana ja välittämään elinvoimaa sille luontaisella tavalla. Kyseessä ei ole kuitenkaan menoerä yhteiskunnalle, vaan investointi kasvukäytävän valtavan potentiaalin ulosmittaamiseksi.

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Kurikan kaupunki järjestivät 28.5.2018 VT3-seminaarin, jossa tieosuuden investointien käyntiin saattamista käsiteltiin laajapohjaisesti elinkeinoelämän, poliittisten päättäjien, väylänpitoviranomaisten, kuntien ja maakuntaliittojen kesken. Tilaisuuden viesti oli vahva ja yhtenäinen: kolmostien rahoitus tulee saada kuntoon ja toteutus käyntiin välittömästi. Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan liitot antoivat tilaisuudessa yhteisen kannanoton valtatien 3 investointien välittömäksi käynnistämiseksi. Edunvalvontatyötä jatketaan maakuntarajat ylittävällä vahvalla yhteisellä tekemisellä. Yhdessä saamme enemmän.

Kolmostietä kehittämällä Etelä-Pohjanmaan sijainti säilyy entisellään, mutta suhteellinen asema niin kansallisesti kuin globaalisti parantuu merkittävästi.

Markus Erkkilä
vs. suunnittelujohtaja

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös