{"id":176,"date":"2020-12-18T12:07:46","date_gmt":"2020-12-18T10:07:46","guid":{"rendered":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/?page_id=176"},"modified":"2026-02-05T14:42:28","modified_gmt":"2026-02-05T12:42:28","slug":"karkitoimenpiteet","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/toimenpiteet\/karkitoimenpiteet\/","title":{"rendered":"K\u00e4rkitoimenpiteet"},"content":{"rendered":"

[et_pb_section fb_built=”1″ next_background_color=”#ffffff” admin_label=”section” _builder_version=”4.7.4″ background_color=”#1e4e5d” background_image=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/01\/AdobeStock_322561377-2100×1238-52681467-f301-4409-b7f4-47a7e3899aaa.jpg” background_position=”center_left” background_blend=”multiply” min_height=”385px” custom_padding=”175px||131px|||” top_divider_color=”#1e4e5d” bottom_divider_style=”waves2″ bottom_divider_height=”42px”][et_pb_row column_structure=”1_5,3_5,1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” min_height=”77px” custom_padding=”||35px|||”][et_pb_column type=”1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_column][et_pb_column type=”3_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_text _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”]<\/p>\n

K\u00e4rkitoimenpiteet<\/span><\/strong><\/h1>\n

[\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” custom_padding=”||0px|||”][et_pb_row _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” width=”100%” max_width=”2477px” custom_padding=”||0px|||” locked=”off”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_image src=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/01\/Karkitoimenpiteet_korkea_resoluutio-korjattu-2025-scaled.png” alt=”Etel\u00e4-Pohjanmaan liiton logo” title_text=”K\u00e4rkitoimenpiteet_korkea_resoluutio korjattu 2025″ admin_label=”Kuva” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” custom_margin=”-118px|||||” custom_padding=”0px|||||” hover_enabled=”0″ locked=”off” sticky_enabled=”0″][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” min_height=”1239.9px” custom_padding=”109px|||||”][et_pb_row _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” min_height=”112.6px” custom_padding=”0px||2px|||”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_blurb title=”LINKKI K\u00c4RKITOIMENPITEIDEN PDF-VERSIOON” url=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/05\/Karkitoimenpiteet_21.pdf” url_new_window=”on” use_icon=”on” font_icon=”%%1%%” icon_color=”#ffffff” use_circle=”on” circle_color=”#02303C” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” header_font=”||on||||||” header_text_color=”#0c71c3″ text_orientation=”center” min_height=”191px” custom_margin=”-57px|||||” custom_padding=”0px|||||”][\/et_pb_blurb][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_text content_tablet=”<\/p>\n

Kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4 Kauhajoki-Sein\u00e4joki-Kauhava<\/strong> on ollut maakunnan k\u00e4rkihanke jo pitk\u00e4\u00e4n. Kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4 on koko maakunnan keskeisin yhteysv\u00e4li, jossa sekoittuvat niin vilkas pendel\u00f6inti kuin pitk\u00e4matkainen autoliikenne ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kuljetukset. Yhteysv\u00e4lin palvelutaso on liikennem\u00e4\u00e4rien kasvun, joukkoliikenteen haasteellisen aseman ja liikenneturvallisuuden heikentymisen kautta merkitt\u00e4v\u00e4sti heikentynyt. Alueella sijaitsee hyv\u00e4 ratayhteys, josta osa kuuluu p\u00e4\u00e4rataan, mutta ratayhteys ei palvele alueen asukkaita ja pendel\u00f6inti\u00e4 l\u00e4hijunaliikenteen puuttuessa. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n linja-autoliikenne ei pysty kilpailemaan henkil\u00f6autoliikenteen kanssa. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 alueellisen junaliikenteen saaminen alueelle on syyt\u00e4 aloittaa piloteilla ja laajentaa seudulliseksi duo-raitiotieliikenteeksi.<\/p>\n

Yhteysv\u00e4li on t\u00e4rke\u00e4 elinkeinoel\u00e4m\u00e4n ja maatalouden reittin\u00e4, jotka sekoittuessaan vilkkaaseen henkil\u00f6autoliikenteeseen aiheuttavat haittaa toisilleen ja luovat liikenneturvallisuusriskin. Suomen keskeiseen p\u00e4\u00e4tieverkkoonkin kuuluva valtatie 19 toimii valtatien 4 parina ja korvaavana yhteyten\u00e4 valtakunnallisesti. Etenkin valtatien 19 v\u00e4li Sein\u00e4joki-Lapua (1. vaihe) osuudella vaaditaan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 parantamista muuttamalla tieyhteys nelikaistaiseksi, poistaen tasoliittym\u00e4t ja toteuttamalla tarvittavat rinnakkaistiet mm. paikallisliikenteelle ja maatalousliikenteelle. Eritasoliittym\u00e4t turvaavat mahdollisimman turvallisen ja sujuvan liittymisen v\u00e4yl\u00e4lle. Ensimm\u00e4isen vaiheen j\u00e4lkeen on toteutettava valtatien 19 Lapua-Alah\u00e4rm\u00e4 v\u00e4lin ja kantatien 67 Kurikka-Sein\u00e4joki v\u00e4lin palvelutason parantaminen. Ensimm\u00e4inen toimi n\u00e4iss\u00e4 hankkeissa on suunnitteluvalmiuden parantaminen. K\u00e4rkihankeen 1. vaiheet ovat:<\/p>\n

    \n
  • Valtatien 19 Sein\u00e4joki \u2013 Lapua kehitt\u00e4minen<\/li>\n
  • Alueellisen junaliikenteen 1.pilotin k\u00e4ynnist\u00e4minen ja sen vaatimat pienet rata- operointimuutokset.<\/li>\n<\/ul>\n

    ” content_phone=”<\/p>\n

    Kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4 Kauhajoki-Sein\u00e4joki-Kauhava<\/strong> on ollut maakunnan k\u00e4rkihanke jo pitk\u00e4\u00e4n. Kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4 on koko maakunnan keskeisin yhteysv\u00e4li, jossa sekoittuvat niin vilkas pendel\u00f6inti kuin pitk\u00e4matkainen autoliikenne ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kuljetukset. Yhteysv\u00e4lin palvelutaso on liikennem\u00e4\u00e4rien kasvun, joukkoliikenteen haasteellisen aseman ja liikenneturvallisuuden heikentymisen kautta merkitt\u00e4v\u00e4sti heikentynyt. Alueella sijaitsee hyv\u00e4 ratayhteys, josta osa kuuluu p\u00e4\u00e4rataan, mutta ratayhteys ei palvele alueen asukkaita ja pendel\u00f6inti\u00e4 l\u00e4hijunaliikenteen puuttuessa. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n linja-autoliikenne ei pysty kilpailemaan henkil\u00f6autoliikenteen kanssa. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 alueellisen junaliikenteen saaminen alueelle on syyt\u00e4 aloittaa piloteilla ja laajentaa seudulliseksi duo-raitiotieliikenteeksi.<\/p>\n

    Yhteysv\u00e4li on t\u00e4rke\u00e4 elinkeinoel\u00e4m\u00e4n ja maatalouden reittin\u00e4, jotka sekoittuessaan vilkkaaseen henkil\u00f6autoliikenteeseen aiheuttavat haittaa toisilleen ja luovat liikenneturvallisuusriskin. Suomen keskeiseen p\u00e4\u00e4tieverkkoonkin kuuluva valtatie 19 toimii valtatien 4 parina ja korvaavana yhteyten\u00e4 valtakunnallisesti. Etenkin valtatien 19 v\u00e4li Sein\u00e4joki-Lapua (1. vaihe) osuudella vaaditaan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 parantamista muuttamalla tieyhteys nelikaistaiseksi, poistaen tasoliittym\u00e4t ja toteuttamalla tarvittavat rinnakkaistiet mm. paikallisliikenteelle ja maatalousliikenteelle. Eritasoliittym\u00e4t turvaavat mahdollisimman turvallisen ja sujuvan liittymisen v\u00e4yl\u00e4lle. Ensimm\u00e4isen vaiheen j\u00e4lkeen on toteutettava valtatien 19 Lapua-Alah\u00e4rm\u00e4 v\u00e4lin ja kantatien 67 Kurikka-Sein\u00e4joki v\u00e4lin palvelutason parantaminen. Ensimm\u00e4inen toimi n\u00e4iss\u00e4 hankkeissa on suunnitteluvalmiuden parantaminen. K\u00e4rkihankeen 1. vaiheet ovat:<\/p>\n

      \n
    • Valtatien 19 Sein\u00e4joki \u2013 Lapua kehitt\u00e4minen<\/li>\n
    • Alueellisen junaliikenteen 1.pilotin k\u00e4ynnist\u00e4minen ja sen vaatimat pienet rata- operointimuutokset.<\/li>\n<\/ul>\n

      ” content_last_edited=”on|phone” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” background_color=”#F7F4F4″ custom_padding=”10px|10px|10px|10px|true|true”]<\/p>\n

      Kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4 Kauhajoki-Sein\u00e4joki-Kauhava<\/strong> on ollut maakunnan k\u00e4rkihanke jo pitk\u00e4\u00e4n. Kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4 on koko maakunnan keskeisin yhteysv\u00e4li, jossa sekoittuvat niin vilkas pendel\u00f6inti kuin pitk\u00e4matkainen autoliikenne ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kuljetukset. Yhteysv\u00e4lin palvelutaso on liikennem\u00e4\u00e4rien kasvun, joukkoliikenteen haasteellisen aseman ja liikenneturvallisuuden heikentymisen kautta merkitt\u00e4v\u00e4sti heikentynyt. Alueella sijaitsee hyv\u00e4 ratayhteys, josta osa kuuluu p\u00e4\u00e4rataan, mutta ratayhteys ei palvele alueen asukkaita ja pendel\u00f6inti\u00e4 l\u00e4hijunaliikenteen puuttuessa. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n linja-autoliikenne ei pysty kilpailemaan henkil\u00f6autoliikenteen kanssa. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 alueellisen junaliikenteen saaminen alueelle on syyt\u00e4 aloittaa piloteilla ja laajentaa seudulliseksi duo-raitiotieliikenteeksi.<\/p>\n

      Yhteysv\u00e4li on t\u00e4rke\u00e4 elinkeinoel\u00e4m\u00e4n ja maatalouden reittin\u00e4, jotka sekoittuessaan vilkkaaseen henkil\u00f6autoliikenteeseen aiheuttavat haittaa toisilleen ja luovat liikenneturvallisuusriskin. Suomen keskeiseen p\u00e4\u00e4tieverkkoonkin kuuluva valtatie 19 toimii valtatien 4 parina ja korvaavana yhteyten\u00e4 valtakunnallisesti. Etenkin valtatien 19 v\u00e4li Sein\u00e4joki-Lapua (1. vaihe) osuudella vaaditaan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 parantamista muuttamalla tieyhteys nelikaistaiseksi, poistaen tasoliittym\u00e4t ja toteuttamalla tarvittavat rinnakkaistiet mm. paikallisliikenteelle ja maatalousliikenteelle. Eritasoliittym\u00e4t turvaavat mahdollisimman turvallisen ja sujuvan liittymisen v\u00e4yl\u00e4lle. Ensimm\u00e4isen vaiheen j\u00e4lkeen on toteutettava valtatien 19 Lapua-Alah\u00e4rm\u00e4 v\u00e4lin ja kantatien 67 Kurikka-Sein\u00e4joki v\u00e4lin palvelutason parantaminen.\u00a0 Ensimm\u00e4inen toimi n\u00e4iss\u00e4 hankkeissa on suunnitteluvalmiuden parantaminen. K\u00e4rkihankeen 1. vaiheet ovat:<\/p>\n

        \n
      • Valtatien 19 Sein\u00e4joki \u2013 Lapua kehitt\u00e4minen<\/li>\n
      • Alueellisen junaliikenteen 1.pilotin k\u00e4ynnist\u00e4minen ja sen vaatimat pienet rata- operointimuutokset.<\/li>\n<\/ul>\n

        Kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4n Kauhajoki-Sein\u00e4joki-Kauhava jatkeineen yhdist\u00e4\u00e4 maakunnan etel\u00e4ss\u00e4 Kaskisten sataman sek\u00e4 etel\u00e4ss\u00e4 ja pohjoisessa valtatiehen 8.<\/p>\n

        [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_text _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” background_color=”#3F8EBF” custom_padding=”10px|10px|10px|10px|true|true” custom_css_main_element=”content: %22\u2022%22;||color: white;”]<\/p>\n

        Vaasa-Sein\u00e4joki-Jyv\u00e4skyl\u00e4<\/strong> yhteysv\u00e4lin merkitys on kasvussa alueiden v\u00e4lisen vuorovaikutteisen kehittymisen my\u00f6t\u00e4. Yhteysv\u00e4li on valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4 poikittaisyhteys ja erityisesti Sein\u00e4joki-Vaasa -v\u00e4lill\u00e4 on vilkasta pendel\u00f6inti\u00e4. Yhdess\u00e4 Sein\u00e4joki-Vaasa yhteyden kanssa Sein\u00e4joki-Jyv\u00e4skyl\u00e4 – yhteys yhdist\u00e4\u00e4 kaksi yliopistokaupunkia sek\u00e4 kolme korkean teknologian osaamisen ja yritysten kaupunkia.<\/span>
        \n Sein\u00e4joki-Jyv\u00e4skyl\u00e4 -v\u00e4lill\u00e4 valtatien geometria ja laatutaso eiv\u00e4t vastaa p\u00e4\u00e4teille asetettuja laatutavoitteita. Erityisi\u00e4 puutteita l\u00f6ytyy \u00c4ht\u00e4ri-Multia v\u00e4lill\u00e4 maakuntien rajalla. Pendel\u00f6innin ja kest\u00e4v\u00e4n liikenteen edist\u00e4miseksi alueellisen junaliikenteen palvelutasoa tulee nostaa uudelle tasolle: nykyisin vuorov\u00e4li on riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja juna ei pys\u00e4hdy kaikilla asemilla. Junaliikenteen palvelutason parantaminen tulee aloittaa pilotoinnilla ja laajentaa duo-raitiotieksi. My\u00f6s Sein\u00e4joki-Jyv\u00e4skyl\u00e4 -v\u00e4lin raideliikenteess\u00e4 on parantamisen tarvetta niin vuorojen palvelutasossa kuin radan rakenteessa ja tasoristeyksiss\u00e4. K\u00e4rkihankkeen 1. vaiheet ovat:<\/span><\/p>\n

          \n
        • Sein\u00e4joki-Vaasa l\u00e4hijunaliikenteen 1.vaiheen duoraitiotien pilottihankeen toteuttaminen<\/span>\n
            \n
          • sis\u00e4lt\u00f6 tarkentuu pilotin rahoituksen ja jatkosuunnittelun yhteydess\u00e4: mm. uudet junavuorot, Tervajoen kohtaamisraide ja seisake Vaasan lentoasemalle<\/span><\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n
          • Valtatie 18 Sein\u00e4joki-Ylistaro-Laihia parantaminen:<\/span>\n
              \n
            • mm. ohituskaistat ja Isonkyr\u00f6n, Halkosaaren ja Sein\u00e4joen eritasoliittym\u00e4t.<\/span><\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n
            • Alavus-\u00c4ht\u00e4ri-Jyv\u00e4skyl\u00e4, liikennej\u00e4rjestelm\u00e4tason yhteysv\u00e4liselvitys ja sen kiireellisimm\u00e4t pienet toimenpiteet palvelutason parantamiseksi.<\/span><\/li>\n<\/ul>\n

              [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_text content_tablet=”<\/p>\n

              Tampere-Kurikka-Vaasa -kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4<\/strong> (Vt 3 (E12)) yhdist\u00e4\u00e4 Suomen etel\u00e4-pohjoissuunnassa p\u00e4\u00e4radan suuntaisesti ja on valtakunnallisesti t\u00e4rke\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4. V\u00e4yl\u00e4 ei kuitenkaan kuulu Suomen p\u00e4\u00e4v\u00e4yl\u00e4verkkoon koko osuudeltaan (Jalasj\u00e4rvi-Laihia v\u00e4lilt\u00e4), vaikka kuuluukin EU:n TEN-t-verkkoon. Valtatie 3:lla kuljetetaan vuosittain 10 miljardin euron arvosta tavaraa ja reitti onkin yksi elinkeinoel\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkeimpi\u00e4 kuljetusv\u00e4yli\u00e4.<\/p>\n

              V\u00e4lill\u00e4 Jalasj\u00e4rvi-Tampere on korkeat liikennem\u00e4\u00e4r\u00e4t, eik\u00e4 v\u00e4yl\u00e4 t\u00e4yt\u00e4 p\u00e4\u00e4v\u00e4yl\u00e4lle asetettuja vaatimuksia: suurimmat yksitt\u00e4iset ongelmat ovat Kurikan Jalasj\u00e4rvell\u00e4 valtatie 19 liittym\u00e4alue sek\u00e4 Ilmajoella kantatien 67 liittym\u00e4alue. Vilkkaimmat v\u00e4lit ovat Tampere-H\u00e4meenkyr\u00f6 ja Vaasa-Laihia, jotka tulee kehitt\u00e4\u00e4 nelikaistaisiksi turvaamaan valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4n runkoyhteyden liikenteen palvelutaso. V\u00e4lit ovat t\u00e4rke\u00e4t Etel\u00e4-Pohjanmaalle, vaikka sijaitsevatkin maakunnan ulkopuolella, sill\u00e4 yhteysv\u00e4lin toimivuus edist\u00e4\u00e4 saavutettavuutta ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kilpailukyky\u00e4. Lis\u00e4ksi Jalasj\u00e4rvi-Laihia -osuus tulisi lis\u00e4t\u00e4 valtakunnalliseen p\u00e4\u00e4v\u00e4yl\u00e4verkkoon. K\u00e4rkihankeen 1. vaiheet ovat:<\/p>\n

                \n
              • Valtateiden 3\/19 Vuohiluoman ETL + Rajalanm\u00e4en ja Koskuen ohituskaistaosuudet<\/li>\n
              • Kurikan Tuiskulan ohituskaistaosuuden ja vt3\/kt67 eritasoristeyksen tiesuunnitelman laadinta<\/li>\n<\/ul>\n

                ” content_phone=”<\/p>\n

                Tampere-Kurikka-Vaasa -kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4<\/strong> (Vt 3 (E12)) yhdist\u00e4\u00e4 Suomen etel\u00e4-pohjoissuunnassa p\u00e4\u00e4radan suuntaisesti ja on valtakunnallisesti t\u00e4rke\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4. V\u00e4yl\u00e4 ei kuitenkaan kuulu Suomen p\u00e4\u00e4v\u00e4yl\u00e4verkkoon koko osuudeltaan (Jalasj\u00e4rvi-Laihia v\u00e4lilt\u00e4), vaikka kuuluukin EU:n TEN-t-verkkoon. Valtatie 3:lla kuljetetaan vuosittain 10 miljardin euron arvosta tavaraa ja reitti onkin yksi elinkeinoel\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkeimpi\u00e4 kuljetusv\u00e4yli\u00e4.<\/p>\n

                V\u00e4lill\u00e4 Jalasj\u00e4rvi-Tampere on korkeat liikennem\u00e4\u00e4r\u00e4t, eik\u00e4 v\u00e4yl\u00e4 t\u00e4yt\u00e4 p\u00e4\u00e4v\u00e4yl\u00e4lle asetettuja vaatimuksia: suurimmat yksitt\u00e4iset ongelmat ovat Kurikan Jalasj\u00e4rvell\u00e4 valtatie 19 liittym\u00e4alue sek\u00e4 Ilmajoella kantatien 67 liittym\u00e4alue. Vilkkaimmat v\u00e4lit ovat Tampere-H\u00e4meenkyr\u00f6 ja Vaasa-Laihia, jotka tulee kehitt\u00e4\u00e4 nelikaistaisiksi turvaamaan valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4n runkoyhteyden liikenteen palvelutaso. V\u00e4lit ovat t\u00e4rke\u00e4t Etel\u00e4-Pohjanmaalle, vaikka sijaitsevatkin maakunnan ulkopuolella, sill\u00e4 yhteysv\u00e4lin toimivuus edist\u00e4\u00e4 saavutettavuutta ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kilpailukyky\u00e4. Lis\u00e4ksi Jalasj\u00e4rvi-Laihia -osuus tulisi lis\u00e4t\u00e4 valtakunnalliseen p\u00e4\u00e4v\u00e4yl\u00e4verkkoon. K\u00e4rkihankeen 1. vaiheet ovat:<\/p>\n

                  \n
                • Valtateiden 3\/19 Vuohiluoman ETL + Rajalanm\u00e4en ja Koskuen ohituskaistaosuudet<\/li>\n
                • Kurikan Tuiskulan ohituskaistaosuuden ja vt3\/kt67 eritasoristeyksen tiesuunnitelman laadinta<\/li>\n<\/ul>\n

                  ” content_last_edited=”on|phone” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” background_color=”#244F5E” custom_padding=”10px|10px|10px|10px|false|false” custom_css_main_element=”content: %22\u2022%22;||color: white;”]<\/p>\n

                  Tampere-Kurikka-Vaasa -kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4<\/strong> (Vt 3 (E12)) yhdist\u00e4\u00e4 Suomen etel\u00e4-pohjoissuunnassa p\u00e4\u00e4radan suuntaisesti ja on valtakunnallisesti t\u00e4rke\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4. V\u00e4yl\u00e4 ei kuitenkaan kuulu Suomen p\u00e4\u00e4v\u00e4yl\u00e4verkkoon koko osuudeltaan (Jalasj\u00e4rvi-Laihia v\u00e4lilt\u00e4), vaikka kuuluukin EU:n TEN-t-verkkoon. Valtatie 3:lla kuljetetaan vuosittain 10 miljardin euron arvosta tavaraa ja reitti onkin yksi elinkeinoel\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkeimpi\u00e4 kuljetusv\u00e4yli\u00e4.<\/span><\/p>\n

                  V\u00e4lill\u00e4 Jalasj\u00e4rvi-Tampere on korkeat liikennem\u00e4\u00e4r\u00e4t, eik\u00e4 v\u00e4yl\u00e4 t\u00e4yt\u00e4 p\u00e4\u00e4v\u00e4yl\u00e4lle asetettuja vaatimuksia: suurimmat yksitt\u00e4iset ongelmat ovat Kurikan Jalasj\u00e4rvell\u00e4 valtatie 19 liittym\u00e4alue sek\u00e4 Ilmajoella kantatien 67 liittym\u00e4alue. Vilkkaimmat v\u00e4lit ovat Tampere-H\u00e4meenkyr\u00f6 ja Vaasa-Laihia, jotka tulee kehitt\u00e4\u00e4 nelikaistaisiksi turvaamaan valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4n runkoyhteyden liikenteen palvelutaso. V\u00e4lit ovat t\u00e4rke\u00e4t Etel\u00e4-Pohjanmaalle, vaikka sijaitsevatkin maakunnan ulkopuolella, sill\u00e4 yhteysv\u00e4lin toimivuus edist\u00e4\u00e4 saavutettavuutta ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kilpailukyky\u00e4. Lis\u00e4ksi Jalasj\u00e4rvi-Laihia -osuus tulisi lis\u00e4t\u00e4 valtakunnalliseen p\u00e4\u00e4v\u00e4yl\u00e4verkkoon. K\u00e4rkihankeen 1. vaiheet ovat:<\/span><\/p>\n

                    \n
                  • Valtateiden 3\/19 Vuohiluoman ETL + Rajalanm\u00e4en ja Koskuen ohituskaistaosuudet<\/span><\/li>\n
                  • Kurikan Tuiskulan ohituskaistaosuuden ja vt3\/kt67 eritasoristeyksen tiesuunnitelman laadinta<\/span><\/li>\n<\/ul>\n

                    [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_text content_tablet=”” content_phone=”” content_last_edited=”on|desktop” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” background_color=”#B94C51″ custom_padding=”10px|10px|10px|10px|false|false” custom_css_main_element=”content: %22\u2022%22;||color: white;”]<\/p>\n

                    P\u00e4\u00e4rata<\/strong> on osa TEN-t -ydinverkkoa ja sen yksi keskeinen osa on Sein\u00e4joki-Tampere -yhteysv\u00e4li, jonka palvelutaso ei vastaa tarpeisiin. Yhteysv\u00e4li on hyvin h\u00e4iri\u00f6herkk\u00e4 ja sen matka-aikoja voidaan nopeuttaa. N\u00e4in saadaan koko p\u00e4\u00e4radalle kasvua lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 nopeita junayhteyksi\u00e4. Tilaa tarvitaan my\u00f6s tavaraliikenteen kasvulle tulevaisuudessa, sill\u00e4 yritysten hiilineutraaliustavoitteet edellytt\u00e4v\u00e4t osaltaan kuljetusten siirt\u00e4mist\u00e4 raiteille.<\/p>\n

                    Sein\u00e4joen asemakeskus<\/strong> on maakunnallisesti ja valtakunnallisesti t\u00e4rke\u00e4 ja asema on ehdolla yhdeksi TEN-t -verkon solmupisteeksi. Asemakeskuksen kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 Sein\u00e4joen ratapihan pienent\u00e4mist\u00e4 ja uuden enemm\u00e4n palveluja tarjoavan asemakeskuksen rakentamista, joka toimisi alueellisena liikkumishubina mahdollistaen ovelta ovelle matkaketjuja. Yksi osainvestoinneista on koko ratapihan alitse kulkevan uuden alikulkuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4n rakentaminen, joka toimisi my\u00f6s py\u00f6r\u00e4ilyn p\u00e4\u00e4reittin\u00e4 parantaen saavutettavuutta it\u00e4\u00e4n. K\u00e4rkihankeen 1. vaiheet ovat:<\/p>\n

                      \n
                    • Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa tavoitteena on kaksoisraiteen suunnittelu Tampereen Lielahdesta pohjoiseen sek\u00e4 palvelutason parantaminen koko Tampere-Parkano-Sein\u00e4joki -osuudella (mm. kohtaamispaikkojen lis\u00e4\u00e4minen).<\/li>\n
                    • Toteutetaan Sein\u00e4joen asemakeskus ja pienennet\u00e4\u00e4n ratapihaa kehittymissuunnitelman mukaisesti<\/li>\n<\/ul>\n

                      [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_text content_tablet=”<\/p>\n

                      Alempiasteisen tieverkon merkitys<\/strong> on Etel\u00e4-Pohjanmaalla eritt\u00e4in suuri, sill\u00e4 verkkoa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t niin maakunnalle t\u00e4rke\u00e4 maatalous, mets\u00e4teollisuus, turvetuotannon ja bioenergian kuljetukset kuin asukkaat, vapaa-ajanasukkaat ja matkailijatkin. Alempiasteisen tieverkon kunto vaikuttaa lukuisten yritysten toimintaan ja yritysalueiden saavutettavuuteen sek\u00e4 yrityksiin tulevien ja sielt\u00e4 l\u00e4htevien kuljetusten tehokkuuteen ja liikenneturvallisuuteen.<\/p>\n

                      Tieverkon toimivuus tulee turvata nostamalla valtion rahoitusta alemman maantieverkon perusv\u00e4yl\u00e4npitoon esimerkiksi teemapaketein Valtakunnallisessa LJS:ss\u00e4. My\u00f6s kunnossapitoon ja teiden hoitoon tulee keskitty\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 uusia toimintamalleja. Lis\u00e4ksi aiheesta tulee laatia alemman tieverkon kehitt\u00e4misen priorisointi<\/em> -selvitys aiheen tarkemmaksi kehitt\u00e4miseksi ja toimintatapojen parantamiseksi. My\u00f6s vuoropuhelu elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kanssa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

                      ” content_phone=”<\/p>\n

                      Alempiasteisen tieverkon merkitys<\/strong> on Etel\u00e4-Pohjanmaalla eritt\u00e4in suuri, sill\u00e4 verkkoa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t niin maakunnalle t\u00e4rke\u00e4 maatalous, mets\u00e4teollisuus, turvetuotannon ja bioenergian kuljetukset kuin asukkaat, vapaa-ajanasukkaat ja matkailijatkin. Alempiasteisen tieverkon kunto vaikuttaa lukuisten yritysten toimintaan ja yritysalueiden saavutettavuuteen sek\u00e4 yrityksiin tulevien ja sielt\u00e4 l\u00e4htevien kuljetusten tehokkuuteen ja liikenneturvallisuuteen.<\/p>\n

                      Tieverkon toimivuus tulee turvata nostamalla valtion rahoitusta alemman maantieverkon perusv\u00e4yl\u00e4npitoon esimerkiksi teemapaketein Valtakunnallisessa LJS:ss\u00e4. My\u00f6s kunnossapitoon ja teiden hoitoon tulee keskitty\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 uusia toimintamalleja. Lis\u00e4ksi aiheesta tulee laatia alemman tieverkon kehitt\u00e4misen priorisointi<\/em> -selvitys aiheen tarkemmaksi kehitt\u00e4miseksi ja toimintatapojen parantamiseksi. My\u00f6s vuoropuhelu elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kanssa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

                      ” content_last_edited=”on|phone” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” background_color=”#02303C” custom_padding=”10px|10px|10px|10px|false|false” custom_css_main_element=”content: %22\u2022%22;||color: white;”]<\/p>\n

                      Alempiasteisen tieverkon merkitys<\/strong> on Etel\u00e4-Pohjanmaalla eritt\u00e4in suuri, sill\u00e4 verkkoa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t niin maakunnalle t\u00e4rke\u00e4 maatalous, mets\u00e4teollisuus, turvetuotannon ja bioenergian kuljetukset kuin asukkaat, vapaa-ajanasukkaat ja matkailijatkin. Alempiasteisen tieverkon kunto vaikuttaa lukuisten yritysten toimintaan ja yritysalueiden saavutettavuuteen sek\u00e4 yrityksiin tulevien ja sielt\u00e4 l\u00e4htevien kuljetusten tehokkuuteen ja liikenneturvallisuuteen.<\/p>\n

                      Tieverkon toimivuus tulee turvata nostamalla valtion rahoitusta alemman maantieverkon perusv\u00e4yl\u00e4npitoon esimerkiksi teemapaketein Valtakunnallisessa LJS:ss\u00e4. My\u00f6s kunnossapitoon ja teiden hoitoon tulee keskitty\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 uusia toimintamalleja. Lis\u00e4ksi aiheesta tulee laatia alemman tieverkon kehitt\u00e4misen priorisointi<\/em> -selvitys aiheen tarkemmaksi kehitt\u00e4miseksi ja toimintatapojen parantamiseksi. My\u00f6s vuoropuhelu elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kanssa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

                      [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_text _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” background_color=”#FFEDB8″ custom_padding=”10px|10px|10px|10px|false|false”]<\/p>\n

                      Matkaketjujen sek\u00e4 k\u00e4velyn ja py\u00f6r\u00e4ilyn kehitt\u00e4minen:<\/strong> Valtion asettamien ja Etel\u00e4-Pohjanmaan omien hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi alueella tulee kehitt\u00e4\u00e4 k\u00e4velyn ja py\u00f6r\u00e4ilyn olosuhteita sek\u00e4 alueelle sopivia matkaketjuja.\u00a0 Valtion edist\u00e4misohjelmassa k\u00e4velyn ja py\u00f6r\u00e4ilyn vuoden 2030 tavoitteeksi on asetettu matkam\u00e4\u00e4rien 30 %:n kasvu. K\u00e4vely ja py\u00f6r\u00e4ily soveltuvat Etel\u00e4-Pohjanmaalla pitkien v\u00e4limatkojen vuoksi vain tietyntyyppisille matkoille. Kaikissa taajamissa on kuitenkin mahdollista parantaa jalankulun ja py\u00f6r\u00e4ilyn olosuhteita ja lis\u00e4t\u00e4 n\u00e4iden kulkutapojen houkuttelevuutta.<\/p>\n

                      Taajamissa on tarpeen j\u00e4sennell\u00e4 liikennetilaa ja tehd\u00e4 siit\u00e4 turvallisempaa kaikille kulkutavoille selkeytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja erottelemalla v\u00e4yli\u00e4 toisistaan. Py\u00f6r\u00e4v\u00e4ylien laatutasoa on mahdollista nostaa ja py\u00f6r\u00e4ilyn markkinointia kehitt\u00e4\u00e4 hankkimalla rahoitusta mm. vuosittaisista valtionavustuksista. Tulevaa maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 voidaan eheytt\u00e4\u00e4 kaavoituksella lyhent\u00e4en asumisen ja palvelujen v\u00e4list\u00e4 et\u00e4isyytt\u00e4 ja tiivist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 asemien ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa henkil\u00f6autolle vaihtoehtoisen kulkutavan valinnan osalla matkoista. Alueilla, joissa perinteinen joukkoliikenne ei ole kannattavaa eik\u00e4 henkil\u00f6auton k\u00e4yt\u00f6n kanssa kilpailukykyist\u00e4, tulee selvitt\u00e4\u00e4 mahdollisuuksia kutsupohjaisen henkil\u00f6liikenteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notolle.<\/p>\n

                      [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_5,3_5,1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_column][et_pb_column type=”3_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_blurb title=”Linkki k\u00e4rkihankkeiden toimenpiteisiin” url=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/04\/karkihankkeet21.pdf” url_new_window=”on” use_icon=”on” font_icon=”%%1%%” icon_color=”#ffffff” use_circle=”on” circle_color=”#02303C” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” header_font=”||on||||||” header_text_color=”#0c71c3″ text_orientation=”center” saved_tabs=”all”][\/et_pb_blurb][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_button button_url=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/toimenpiteet\/tarkeat-toimenpiteet\/” button_text=”Tavoitteista toimenpiteiksi” button_alignment=”center” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” custom_button=”on” button_text_size=”21px” button_text_color=”#000000″ button_bg_color=”#ECA82E” button_icon=”%%2%%” background_layout=”dark”][\/et_pb_button][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_button button_url=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/toimenpiteet\/kestavan-ja-digitaalisen-liikennejarjestelman-palvelut\/” button_text=”Kest\u00e4v\u00e4n ja digitaalisen liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n palvelut” button_alignment=”center” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” custom_button=”on” button_text_size=”21px” button_text_color=”#000000″ button_bg_color=”#ECA82E” button_icon=”%%3%%” background_layout=”dark”][\/et_pb_button][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

                      [et_pb_section fb_built=”1″ next_background_color=”#ffffff” admin_label=”section” _builder_version=”4.7.4″ background_color=”#1e4e5d” background_image=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/01\/AdobeStock_322561377-2100×1238-52681467-f301-4409-b7f4-47a7e3899aaa.jpg” background_position=”center_left” background_blend=”multiply” min_height=”385px” custom_padding=”175px||131px|||” top_divider_color=”#1e4e5d” bottom_divider_style=”waves2″ bottom_divider_height=”42px”][et_pb_row column_structure=”1_5,3_5,1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” min_height=”77px” custom_padding=”||35px|||”][et_pb_column type=”1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_column][et_pb_column type=”3_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_text _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”] K\u00e4rkitoimenpiteet [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” custom_padding=”||0px|||”][et_pb_row _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” width=”100%” max_width=”2477px” custom_padding=”||0px|||” locked=”off”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_image src=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/01\/Karkitoimenpiteet_korkea_resoluutio-korjattu-2025-scaled.png” alt=”Etel\u00e4-Pohjanmaan liiton logo” title_text=”K\u00e4rkitoimenpiteet_korkea_resoluutio korjattu 2025″ admin_label=”Kuva” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” […]<\/p>\n","protected":false},"author":48,"featured_media":0,"parent":36,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-176","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/176","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/users\/48"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=176"}],"version-history":[{"count":30,"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/176\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1224,"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/176\/revisions\/1224"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/36"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=176"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}