[et_pb_section fb_built=”1″ next_background_color=”#ffffff” admin_label=”section” _builder_version=”4.7.4″ background_color=”#1e4e5d” background_image=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/01\/AdobeStock_138668701.jpg” background_position=”center_left” background_blend=”multiply” min_height=”385px” custom_padding=”175px||131px|||” top_divider_color=”#1e4e5d” bottom_divider_style=”waves2″ bottom_divider_height=”42px”][et_pb_row column_structure=”1_5,3_5,1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” min_height=”77px” custom_padding=”||35px|||”][et_pb_column type=”1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_column][et_pb_column type=”3_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_text _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”]<\/p>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” min_height=”1239.9px” custom_padding=”109px|||||”][et_pb_row _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_image src=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/03\/Muutosvoimakuva.png” alt=”Etel\u00e4-Pohjanmaan toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutoksia: Yritysvetoisuuden s\u00e4ilytt\u00e4minen, Ilmastonmuutoksen hillint\u00e4, Asukasluvun pieneneminen, Muutokset liikkumisen kysynn\u00e4ss\u00e4, V\u00e4est\u00f6n vanheneminen, Uusiutuvan energian kasvu, Palvelujen ja ty\u00f6paikkojen keskittyminen, asutuksen keskittyminen” title_text=”Muutosvoimakuva” show_in_lightbox=”on” align=”center” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″][\/et_pb_image][et_pb_blurb title=”LINKKI MUUTOSVOIMIEN PDF-VERSIOON” url=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/03\/Muutosvoimakuva.pdf” url_new_window=”on” use_icon=”on” font_icon=”%%1%%” icon_color=”#ffffff” use_circle=”on” circle_color=”#02303C” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” header_font=”||on||||||” header_text_color=”#0c71c3″ text_orientation=”center”][\/et_pb_blurb][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_5,3_5,1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” custom_margin=”-76px|auto||auto||”][et_pb_column type=”1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_column][et_pb_column type=”3_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_text content_tablet=”” content_phone=”<\/p>\n
Valtakunnalliset liikennepoliittiset ja alueidenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevat tavoitteet ja linjaukset muodostavat yhdess\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaan maakunnallisten tavoitteiden ja taloudellisten realiteettien kanssa maakunnallisen liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohdan sek\u00e4 samalla kehitt\u00e4misen reunaehdot. Ty\u00f6n taustalla on aluekehityslain (10\u00a7) antama velvoite maakuntien liitoille vastata liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnitelman suunnitteluprosessin k\u00e4ynnist\u00e4misest\u00e4, siihen liittyv\u00e4n yhteisty\u00f6n johtamisesta ja suunnittelun yhteensovittamisesta muun maakunnan suunnittelun kanssa.<\/p>\n
Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6n p\u00e4ivityksen taustalla vaikuttaa lis\u00e4ksi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 my\u00f6s k\u00e4ynniss\u00e4 oleva valtakunnallinen liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6 ja Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6n sovittaminen t\u00e4h\u00e4n tietyilt\u00e4 osin. Lis\u00e4ksi syksyll\u00e4 2020 on valmistunut L\u00e4nsi-Suomen liikennestrategia, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n tavoitteita laajasti. Lis\u00e4ksi taustalla vaikuttaa mm. Etel\u00e4-Pohjanmaan ELY-keskuksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti laatima viisivuotinen tienpidon ja liikenteen suunnitelma (TLS 2021-2025), jossa kuvataan l\u00e4hivuosien tienpidon toimia ja ajankohtaiset tiehankkeet sek\u00e4 Fossiilittoman liikenteen tiekartta-aineiston valmistelu.<\/p>\n
” content_last_edited=”on|phone” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” custom_padding=”20px|||||”]<\/p>\n
V\u00e4est\u00f6n muutokset ja yhdyskuntarakenne<\/b><\/span><\/p>\n Etel\u00e4-Pohjanmaalla asui vuoden 2019 lopussa noin 189 000 asukasta ja lis\u00e4ksi maakuntaan v. 2021 liittyneess\u00e4 Isonkyr\u00f6n kunnassa noin 4500 asukasta. Koko maakunnassa v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 on hieman laskenut viime vuosina. V\u00e4est\u00f6 on keskittynyt Sein\u00e4joelle ja sen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sek\u00e4 Kauhajoki-Sein\u00e4joki-Kauhava-kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4n varrelle. Sein\u00e4joen v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n arvioidaan kasvavan vuoden 2019 asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 63 800 noin 69 000:een. Lis\u00e4ksi kyl\u00e4asutus on runsasta koko maakunnassa. Sein\u00e4joen kasvuvauhti on ollut noin 500\u2013800 asukasta\/vuosi samalla kun muu maakunta on menett\u00e4nyt asukkaita. Tulevaisuudessa keskittymisen voidaan arvioida jatkuvan v\u00e4est\u00f6nkasvun pysyess\u00e4 kokonaisuutena maltillisena.<\/p>\n Etel\u00e4-Pohjanmaan v\u00e4est\u00f6n arvioidaan laskevan vuoteen 2040 menness\u00e4 noin 170 000:een. V\u00e4hennys olisi maakunnista nelj\u00e4nneksi suurin. Erityisesti lasten m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hentyminen (0\u201314-vuotiaat, 2 %) ja ty\u00f6ik\u00e4isen v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4n lasku (8 %) tulisivat olemaan huomattavia. V\u00e4est\u00f6ennusteen toteutuminen merkitsisi kasvavaa polarisaatiokehityst\u00e4 keskuskaupungin ja muun maakunnan v\u00e4lill\u00e4. V\u00e4est\u00f6llinen huoltosuhde heikentyy Tilastokeskuksen v\u00e4est\u00f6ennusteen mukaan jokaisessa Etel\u00e4-Pohjanmaan kunnassa vuosien 2019 ja 2040 v\u00e4lill\u00e4. Vuonna 2040 huoltosuhde olisi maakunnista viidenneksi heikoin. Maakunnan v\u00e4est\u00f6ennusteen kulku on mahdollista k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4, mik\u00e4li syntyvyyden my\u00f6nteinen kehitys jatkuu, ty\u00f6ik\u00e4isen v\u00e4est\u00f6n muuttoliike k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n kasvuun ja maahanmuuton m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 saadaan kasvatetuksi. Koko maakunnan veto- ja pitovoimaa on kasvatettava ja palvelutasoa erityisesti nuorten keskuudessa on parannettava.<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/01\/Ikarakenne-muutos.png” alt=”Ik\u00e4rakenteen muutoksen taulukko, muuttujina J\u00e4rviseutu, Kuusiokunnat, Sein\u00e4joen seutu, Suupohjan seutu. 0-14v,15-64v, yli 64v. Ennusteen mukaan v\u00e4est\u00f6 ik\u00e4\u00e4ntyy kaikilla seuduilla vuoteen 2040 menness\u00e4. Esim. Sein\u00e4joen seudulla yli 64v osuus kasvaa 23–>29%.” title_text=”Ik\u00e4rakenne muutos” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_image][et_pb_text content_tablet=”” content_phone=”<\/p>\n Nykyinen hallitusohjelma painottaa toimivaa liikenteen infrastruktuuria korjausvelasta huolimatta. Tavoitteena on painottaa v\u00e4ylien peruskorjauksessa pullonkauloja poistavia ja p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hent\u00e4vi\u00e4 investointeja sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 alemman tieverkon ja yksityisteiden korjausvelkaa. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on kasvattaa rautateiden liikenne- ja infrakorjausinvestointiosuutta ottaen huomioon my\u00f6s poikittais- ja v\u00e4h\u00e4liikenteiset radat. Ohjelman vahvana painopisteen\u00e4 on lis\u00e4ksi yh\u00e4 kasvattaa joukkoliikenteen, py\u00f6r\u00e4ilyn ja k\u00e4velyn m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 biopolttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 erityisesti raskaassa liikenteess\u00e4. My\u00f6s tietoliikenneyhteyksien kehitt\u00e4mist\u00e4 ja tasa-arvoisuutta edistet\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n Megatrendit<\/b><\/span><\/p>\n Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4miseen vaikuttavat lis\u00e4ksi laajemmat koko valtakunnan tason liikennej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevat megatrendit – niin globalisaatio, ymp\u00e4rist\u00f6asioiden korostuminen ja ilmastonmuutoksen hillint\u00e4, v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen ja keskittyminen entist\u00e4 enemm\u00e4n kaupunkiseuduille kuin teknologian kehittyminen ja esim. yksityisautoilun vahvan aseman v\u00e4heneminen nuorten keskuudessa. Megatrendit edellytt\u00e4v\u00e4t varsinkin pitk\u00e4ll\u00e4 mutta my\u00f6s jo lyhyemm\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n yll\u00e4pidon ja kehitt\u00e4misen uudentyyppist\u00e4 suuntaamista, vaikka eri tekij\u00f6iden merkitys ja vauhti vaihtelevat eri alueilla. Megatrendim\u00e4iseksi kehityssuunnaksi voidaan katsoa lis\u00e4ksi arktisen alueen merkityksen kasvu \u2013 kasvu voi erityisesti pidemm\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 luoda my\u00f6s Etel\u00e4-Pohjanmaalle uusia kasvumahdollisuuksia. Lis\u00e4ksi l\u00e4hiliikkumisen ja alueellisen liikkumisen mittakaavaan vaikuttaa nykyhetke\u00e4 vahvasti leimaava koronapandemia ja sen vaikutukset ihmisten ty\u00f6ntekoon, asumiseen ja liikkumiseen.<\/p>\n Maakuntastrategia ja maakuntakaava<\/strong><\/span> Etel\u00e4-Pohjanmaan maakuntastrategia on valmistunut vuonna 2014. Asetettu visio \u201dEtel\u00e4-Pohjanmaa on hyvinvoivien ihmisten ja menestyvien yritysten uudistuva ja yhteisty\u00f6t\u00e4 rakentava kulttuurimaakunta strategisine tavoitteineen\u201d asettaa l\u00e4ht\u00f6kohdan maakunnan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4miselle. Esimerkkin\u00e4 tavoitteista ovat infrastruktuurin osalta \u00e4lykk\u00e4\u00e4t ja innovatiiviset maakunnan erityispiirteet huomioon ottavat asumisen ja liikenteen ratkaisut, vapaus monimuotoiseen ja monipaikkaiseen asumiseen, intensiivisen yhdyskuntarakenteen ja kasvun kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 nopeat ja korkeatasoiset ylimaakunnalliset yhteydet. Strategiassa liikenteellisiksi tavoitteiksi on nostettu t\u00e4rkeimpien kehitysk\u00e4yt\u00e4vien (my\u00f6s raideliikenteen osalta) ja vt 3 palvelutason nostaminen sek\u00e4 alemmasta tieverkosta ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n ja asumisen kannalta muista keskeisist\u00e4 yhteyksist\u00e4 huolehtiminen. Lis\u00e4ksi tavoitteena on maakunnan sis\u00e4isen joukkoliikenteen kehitt\u00e4minen matkaketjuin ja matkakeskuksin sek\u00e4 huolehtiminen lentoliikenteen s\u00e4ilymisest\u00e4 maakunnassa. Uuden maakuntaohjelman 2022-2025 ja samalla my\u00f6s Maakuntasuunnitelman 2050 ja \u00c4lykk\u00e4\u00e4n erikoistumisen strategian valmistelu on k\u00e4ynnistynyt elokuussa 2020. Strategiaty\u00f6t\u00e4 on pohjustettu alkuvuoden 2020 aikana muodostamalla n\u00e4kemys Etel\u00e4-Pohjanmaan vaihtoehtoisista tulevaisuuskuvista. Ty\u00f6n tuloksena on julkaistu kaikkien maakunnan toimijoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Etel\u00e4-Pohjanmaan skenaariot 2050. Niin asumista, liikennett\u00e4 kuin teollisuuttakin k\u00e4sittelev\u00e4t skenaariot ovat nimelt\u00e4\u00e4n Tuotannon paluumuutto, S\u00e4\u00e4nnellen uudistettu sek\u00e4 Teknologiaa ja omavaraisuutta.<\/p>\n Etel\u00e4-Pohjanmaan toinen vaihemaakuntakaava (kauppa, liikenne ja keskustatoiminnot) on saanut lainvoiman kes\u00e4ll\u00e4 2016. Etel\u00e4-Pohjanmaalla et\u00e4isyydet ovat suuria, joten toinen vaihemaakuntakaava pyrkii varmistamaan kaupan logistisesti edullisen sijoittumisen ja tasapuolisen saatavuuden sek\u00e4 sujuvat liikenneratkaisut. Huomioitavaa on lis\u00e4ksi se, ett\u00e4 Sein\u00e4joki on mukana Suomen kasvuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4- kasvusopimuksessa, joka linkittyy vahvasti liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4miseen. Suomi on lis\u00e4ksi sitoutunut t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n eurooppalaiset rautateiden ydinverkon laatukriteerit vuoteen 2030 menness\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 Suomen p\u00e4\u00e4rataryhm\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 valtakunnallisen liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnitelman tekij\u00f6ille Sein\u00e4joen rautatieasemaa yhdeksi p\u00e4\u00e4radan logistiseksi solmukohdaksi. P\u00e4\u00e4rataryhm\u00e4n mukaan L\u00e4ntisen Suomen merkitys tulee n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s liikenteen investoinneissa. L\u00e4ntinen Suomi tuottaa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin 68 prosenttia Suomen viennin arvosta.<\/p>\n Liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnitelman historiaa<\/strong><\/span> Vuoden 2014 Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnitelma oli maakunnan ensimm\u00e4inen. Liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnitelmaa p\u00e4ivitettiin ensimm\u00e4isen kerran v. 2017. Sein\u00e4joen seudun liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnitelma on yli 10 vuotta vanha. Maakunnallinen liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6 on organisoituun ty\u00f6ryhm\u00e4ty\u00f6skentelyyn perustuvaa. Liikennesektorin kehitt\u00e4mist\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n eri tason ty\u00f6ryhmiss\u00e4 ja yhteensovittavana elimen\u00e4 toimii kolmen maakunnan ja ELY-keskuksen ylimaakunnallinen liikennestrategiaty\u00f6ryhm\u00e4. Kehitt\u00e4minen on suuria investointeja painottavaa, vaikka resurssit ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ovat murroksessa. Liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n ongelmia ei voida ratkaista en\u00e4\u00e4 yksinomaan v\u00e4yl\u00e4investoinnein tai yhden hallintokunnan voimin, vaan tarvitaan laajaa eri osapuolten v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja yksimielisyytt\u00e4 edistett\u00e4vien hankkeiden ja toimenpiteiden kiireellisyysj\u00e4rjestyksest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi vuorovaikutuksen ja viestinn\u00e4n kehitt\u00e4mist\u00e4 niin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden, asukkaiden kuin elinkeinoel\u00e4m\u00e4n suuntaan.<\/span><\/p>\n ” content_last_edited=”on|phone” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”]<\/p>\n Vuonna 2019 maakunnan v\u00e4est\u00f6st\u00e4 73 % asui taajamissa ja 27 % haja-asutusalueella.\u00a0 Seutukuntakeskukset mukaan lukien maakuntakeskus Sein\u00e4joki, ovat kuitenkin yhdyskuntarakenteeltaan suhteellisen hajautuneita. Monessa suuremmassakin kuntakeskuksessa alle kolmen kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 keskustasta asuvien osuus koko v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on vain noin 30\u201340 %. Esim. Sein\u00e4joella alle kilometrin et\u00e4isyydell\u00e4 keskustasta asuvien osuus on vain noin 10 %, kun taas 1-3 km et\u00e4isyydell\u00e4 asuvien osuus on noin 30 %. Kokonaisuutena taajama-alueet ovat v\u00e4est\u00f6n keskittymisest\u00e4 huolimatta laajentuneet ja hajautuneet, mik\u00e4 n\u00e4kyy maakunnan autoistumisessa sek\u00e4 joukkoliikenteen v\u00e4h\u00e4isess\u00e4 merkityksess\u00e4. T\u00e4t\u00e4 korostaa asutuksen keskittyminen nauhataajamamaisesti valta- ja kantateiden varsille.<\/p>\n Sein\u00e4joki muodostaa maakunnan kaupan ja hallinnon keskuksen, jonne monipuoliset kaupalliset ja julkiset palvelut ovat keskittyneet ja jonne asiointi suuntautuu koko maakunnasta entist\u00e4 vahvemmin. Muut kunnat alakeskuksineen muodostavat palveluverkon, jossa kullakin keskuksella on oma kaupallinen roolinsa ja merkityksens\u00e4. Maakunnan erityispiirteen\u00e4 Alavudella oleva Tuurin kauppakyl\u00e4 houkuttelee asiakkaita laajalta alueelta. Kyl\u00e4n merkityksen arvioidaan s\u00e4ilyv\u00e4n tulevaisuudessakin.<\/p>\n Ilmastonmuutosta hillitsev\u00e4t tavoitteet edellytt\u00e4v\u00e4t eritt\u00e4in vahvoja muutoksia my\u00f6s Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4misen painotuksissa, vaikka mm. ajoneuvo- ja polttoaineteknologian kehittyminen tukeekin osaltaan tavoitteisiin p\u00e4\u00e4semist\u00e4. Liikkumistarpeiden v\u00e4hent\u00e4misen ja j\u00e4rkev\u00f6itt\u00e4misen sek\u00e4 maank\u00e4yt\u00f6n ja liikenteen aidon yhteensovittamisen merkitys korostuu entist\u00e4kin enemm\u00e4n, koska ilman alueellisten toimenpiteiden vaikuttavuutta ei ole mahdollista saavuttaa valtakunnallisiakaan tavoitteita.<\/p>\n Yhdyskuntarakenteen ominaisuudet ja kehityssuunnat n\u00e4kyv\u00e4t voimakkaasti ihmisten liikkumistarpeissa ja liikkumisen suuntautumisessa. Se, miss\u00e4 ja mink\u00e4laisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ihmiset asuvat, korreloi autonomistuksen, auton k\u00e4yt\u00f6n ja matkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n suhteen. Tulevaisuudessa palveluiden ja asutuksen edelleen keskittyess\u00e4 sek\u00e4 maank\u00e4yt\u00f6n todenn\u00e4k\u00f6isesti k\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 tiivistymist\u00e4 kohti kest\u00e4vien liikkumismuotojen suosion kasvattaminen on yh\u00e4 ajankohtaisempaa ja realistisempaa, erityisesti Sein\u00e4joella mutta my\u00f6s muissa kuntakeskuksissa. Toisaalta t\u00e4h\u00e4n asti jatkunut yhdyskuntarakenteen hajautuminen yhdess\u00e4 autoistumisen ja vahvan henkil\u00f6autoilua suosivan liikkumiskulttuurin kanssa tekee liikkumistarpeiden j\u00e4rkev\u00f6itt\u00e4misen sek\u00e4 kest\u00e4vien kulkutapojen edist\u00e4misen haasteelliseksi. Yhdyskuntarakenteen hajautuva kehityssuunta tulisikin pysty\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n \u2013 samalla kun koko maakunnan alue halutaan pit\u00e4\u00e4 asuttuna. Maakunnan tavoitteena on toimiva vy\u00f6hykkeinen aluerakenne, jolla turvataan palvelujen saatavuus maakunnan eri osissa. Keskuksia pyrit\u00e4\u00e4n tiivist\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta toisaalta maaseutu halutaan pit\u00e4\u00e4 asuttuna. T\u00e4m\u00e4 vaatii maakunnan erityispiirteiden ja -vahvuuksien hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4, mutta kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Samalla on huomioitava, ett\u00e4 vuoden 2040 yhdyskuntarakenne ja infrastruktuuri on enimm\u00e4kseen jo olemassa. Huomiota tuleekin kiinnitt\u00e4\u00e4 kasvun suuntaamisen ohella nykyisten rakenteiden t\u00e4ysimittaiseen hy\u00f6dynt\u00e4miseen.<\/p>\n Yritt\u00e4jyys, ty\u00f6paikat ja palvelut<\/strong><\/span><\/p>\n Yritt\u00e4jyys on Etel\u00e4-Pohjanmaalla vahvaa ja pk-yritysten merkitys maakunnan ty\u00f6llisyydelle keskeinen. Yritykset ovat kuitenkin pieni\u00e4 ja yrityskannan vaihtuvuus v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Nykyisi\u00e4 vahvoja aloja ovat erityisesti koko elintarviketuotannon ketju (\u201dkest\u00e4v\u00e4t ja tehokkaat ruokaratkaisut\u201d), kauppa, metalliala, teknologiateollisuus ja rakentaminen. Elintarvikeklusterin osuus maakunnan tuotannon arvon lis\u00e4yksest\u00e4 on yli kolminkertainen koko maahan verrattuna. Maakunnassa on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 potentiaalia biotalouteen liittyville innovaatioille. Yritysten ja logistiikan kuljetusymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n vaikuttavat paikallisten muutosten lis\u00e4ksi voimakkaasti globaalit trendit ja muutospaineet.<\/p>\n My\u00f6s palvelut ja ty\u00f6paikat ovat keskittyneet voimakkaasti valta- ja kantatieverkon vaikutusalueelle sek\u00e4 Sein\u00e4joen kaupungin ja kuntakeskusten l\u00e4hituntumaan. Yli 63 % ty\u00f6paikoista on sijoittunut Kauhajoki-Sein\u00e4joki-Kauhava-kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4lle (YKR-aineisto, kuvan 9 mukaisella rajauksella). Lis\u00e4ksi uusien teollisuuden kehitt\u00e4misen kohdealueiden arvioidaan sijoittuvan erityisesti ko. k\u00e4yt\u00e4v\u00e4lle. Vienti on keskittynytt\u00e4; Lapuan, Kauhavan ja Alaj\u00e4rven alueella toimivien yritysten osuus maakunnan viennist\u00e4 on noin 80 %. Haja-asutusalueille on puolestaan sijoittunut p\u00e4\u00e4osa maakunnalle ominaisista maatalous- ja elintarvikealan toimipaikoista. Kappalem\u00e4\u00e4r\u00e4isesti noin 80 % maakunnan yrityksist\u00e4 sijaitsee kuitenkin Sein\u00e4joen ulkopuolella. Ty\u00f6matkat ovat pidentyneet ja pendel\u00f6inti varsinkin Kauhajoki-Sein\u00e4joki-Kauhava -akselilla on voimakasta. (Etel\u00e4-Pohjanmaan LJS 2017, Tilastokeskuksen pendel\u00f6intitilastot)<\/p>\n Pendel\u00f6inti<\/strong><\/span><\/p>\n Vuonna 2018 pendel\u00f6ivien osuus kunnassa asuvista ty\u00f6llisist\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaan kunnissa vaihteli Sein\u00e4joen 20 prosentista Ilmajoen 59 prosenttiin (Tilastokeskus 2020). On yleist\u00e4, ett\u00e4 suurten kaupunkien kupeessa sijaitsevista ymp\u00e4ryskunnista k\u00e4yd\u00e4\u00e4n t\u00f6iss\u00e4 alueen keskuskaupungissa. Ilmajoen sijainti vain lyhyen matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Sein\u00e4joesta edesauttaakin ty\u00f6matkaliikennett\u00e4 n\u00e4iden kahden kunnan v\u00e4lill\u00e4, ja Ilmajokelaisista jopa 41 % k\u00e4y Sein\u00e4joella t\u00f6iss\u00e4 (YKR-aineisto). Koko maakunnan ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvist\u00e4 29 % k\u00e4y toisessa kunnassa t\u00f6iss\u00e4, mik\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n kuin koko maan keskiarvo 35 %. Etel\u00e4-Pohjanmaalaisista 8 % k\u00e4y t\u00f6iss\u00e4 maakunnan ulkopuolella (YKR-aineisto). Oppilaitosten saavutettavuus joukkoliikenteell\u00e4 on silti p\u00e4\u00e4osin hyv\u00e4. Opiskelijoiden osuus kuntakeskusten v\u00e4lisist\u00e4 joukkoliikenteen matkoista on 80 %.<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/01\/Pendelointi-2018.png” alt=”Pendel\u00f6intitilasto 2018 kunnittain. Koko EP 29% asukkaista pendel\u00f6i asuinkuntansa ulkopuolella.” title_text=”Pendel\u00f6inti 2018″ show_in_lightbox=”on” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_image][et_pb_image src=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/01\/Pendeloivien-osuus-ja-lukumaara-2017.png” alt=”Pendel\u00f6ivien osuus ja lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 2017 kunnittain. Arvoina Sein\u00e4joelle pendel\u00f6iv\u00e4t ja kaikki asuinkuntansa ulkopuolella ty\u00f6skentelev\u00e4t. Esim. Ilmajoelta Sein\u00e4joelle pendel\u00f6ivi\u00e4 2 115 (suurin lukema kaikista)” title_text=”Pendel\u00f6ivien osuus ja lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 2017″ show_in_lightbox=”on” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_image][et_pb_text content_tablet=”” content_phone=”<\/p>\n Kunnossapitoon Etel\u00e4-Pohjanmaan ELYn alueella on budjetoitu vuonna 2019 37 M\u20ac ja investointeihin 7,8 M\u20ac. Kuntien j\u00e4rjest\u00e4miin kuljetuksiin oli varattu v. 2019 yhteens\u00e4 21,8 M\u20ac jakautuen seuraavasti: avoin joukkoliikenne (3,2 M\u20ac), opetustoimen kuljetukset (12,2 M\u20ac) ja sosiaalitoimen kuljetukset (6,4 M\u20ac). Lis\u00e4ksi kunnat rahoittavat liikennej\u00e4rjestelm\u00e4hankkeita omalla rahoituksellaan.<\/p>\n Suurin osa maakunnan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n vuotuisesta rahoituksesta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nykyisten liikenneverkkojen kunnossapitoon sek\u00e4 joukkoliikenteen ja henkil\u00f6kuljetusten tukemiseen ja on siten sidottu jatkuviin toimenpiteisiin. Nykyisell\u00e4 perustienpidon rahoituksella tiest\u00f6n korjausvelka kasvaa. Liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n rahoituksen ei voida odottaa l\u00e4hitulevaisuudessa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kokonaisuutena lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n, ja jatkossa korjaamisvelkaa tulisi lyhent\u00e4\u00e4. Tarpeita on moninkertaisesti rahoitukseen n\u00e4hden, joten priorisointi ja tehostaminen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja keinoja tulisi kohdentaa yh\u00e4 enemm\u00e4n muihin kuin infrahankkeisiin. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa mm. k\u00e4ytt\u00e4jien liikkumiseen ja kuljetuksiin panostamaa rahoitusta. T\u00e4h\u00e4n vaikuttamalla voidaan saada liikennej\u00e4rjestelm\u00e4kokonaisuuteen lis\u00e4\u00e4 vaikuttavuutta.<\/p>\n P\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteet ja viime vuosien kehitys<\/strong><\/span><\/p>\n Ilmastonmuutoksen hillint\u00e4 on keskeinen reunaehto niin alueidenk\u00e4ytt\u00f6- kuin liikennepolitiikassa. Liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 on noin viidennes ja siit\u00e4 tieliikenteen osuus on noin 90 %. Vuoteen 2035 menness\u00e4 tavoitellaan hiilineutraaliutta ja vuoteen 2050 menness\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6iss\u00e4 80 %:n v\u00e4henem\u00e4\u00e4. Vuonna 2018 Etel\u00e4-Pohjamaan tieliikenne (sis. l\u00e4piajoliikenteen) aiheutti hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 478 kt CO2e, joka oli 19 % kaikista maakunnan p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Vain maatalous tuotti liikennett\u00e4 enemm\u00e4n hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 (34 %). Energiankulutusta tarkastellen tieliikenne kulutti eniten energiaa v. 2018, 24 % koko maakunnan energiankulutuksesta (Hinku-tilastot).<\/p>\n ” content_last_edited=”on|phone” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”]<\/p>\n Liikenteen ja liikkumisen tulevaisuus<\/strong><\/span><\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_image src=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/01\/Liikenteen-tulevaisuuden-nakymia-Suomessa..png” alt=”Liikenteen tulevaisuuden n\u00e4kymi\u00e4 Suomessa. Eri kulkumuotojen tulevaisuuden n\u00e4kymi\u00e4.” title_text=”Liikenteen tulevaisuuden n\u00e4kymi\u00e4 Suomessa.” show_in_lightbox=”on” align=”center” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_image][et_pb_blurb title=”LINKKI LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN TULEVAISUUDEN KUVAN PDF-VERSIOON” url=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/03\/Liikenteen-muutosvoimat.pdf” url_new_window=”on” use_icon=”on” font_icon=”%%1%%” icon_color=”#ffffff” use_circle=”on” circle_color=”#02303C” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” header_font=”||on||||||” header_text_color=”#0c71c3″ text_orientation=”center”][\/et_pb_blurb][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_5,3_5,1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_column][et_pb_column type=”3_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_text content_tablet=”” content_phone=”<\/p>\n Liikkuminen on voimakkaassa murroksessa. Murroksen isot muutosvoimat ovat teknologisia, jotka ovat luomassa uusia toimintamalleja liikkumisen ymp\u00e4rille. Kehitys mahdollistaa liikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misen, k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisten toimintamallien luomisen ja henkil\u00f6autoilulle vaihtoehtojen tarjoamisen. Kehitys painottuu henkil\u00f6- ja tavaraliikenteen puolella eri osa-alueisiin.<\/p>\n Henkil\u00f6liikenteen puolella korostuvat liikkumisen muuttuminen palveluksi sek\u00e4 palvelujen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisyys. Alustataloutta hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t kotimaiset tai kansainv\u00e4liset toimijat tarjoavat jatkossa useita kulkumuotoja yhdistelevi\u00e4 palveluja, joiden avulla matkaketjujen muodostaminen, maksaminen ja navigointi tapahtuvat yhdest\u00e4 sovelluksesta. T\u00e4m\u00e4 luo edellytyksi\u00e4 parantaa kest\u00e4v\u00e4n liikkumisen kilpailukyky\u00e4 ja tehd\u00e4 siit\u00e4 arkip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4. Ihmisten muuttuviin asenteisiin voidaan vastata entist\u00e4kin paremmin. My\u00f6s henkil\u00f6autoilu kytkeytyy osaksi palvelua, mink\u00e4 my\u00f6t\u00e4 mm. liitynt\u00e4pys\u00e4k\u00f6inti helpottuu. Ajatuksena on, ett\u00e4 liikkumiseen tuodaan vaihtoehtoja henkil\u00f6autoilulle. Kaupunkipy\u00f6r\u00e4t toimivat osana k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4 matkaketjua. Etel\u00e4-Pohjanmaalla ainoastaan Sein\u00e4joella on ollut vuoden 2020 ajan kokeilu kaupunkipy\u00f6rist\u00e4, joita oli yhteens\u00e4 50 kpl 14 eri asemalla ymp\u00e4ri kaupunkia.<\/p>\n Alustatalouden malleja voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kutsuohjautuvat palvelut, jotka helpottavat maaseutujen ja kaupunkien sis\u00e4ist\u00e4 ja v\u00e4list\u00e4 liikkumista. Liikennej\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enemm\u00e4n dataa, jota eri toimijat voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n palvelujaan. Uudet liiketoimintamallit yhdistettyn\u00e4 kehittyv\u00e4\u00e4n liikenteen automaatioon, voivat tarjota t\u00e4ysin uudenlaisia ratkaisuja mm. raideliikenteen sy\u00f6tt\u00f6liikenteeseen.<\/p>\n Tavaraliikenteen puolella muutokset kohdistuvat intermodaalisten kuljetusten kilpailukyvyn tehostumiseen. Eri toimijat voivat jatkossa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 digitaalisia alustoja entist\u00e4kin sujuvammin yhdistelem\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestelmien osia ja tarjoamaan reaaliaikaista tietoa sit\u00e4 tarvitseville toimijoille. Digitalisaatio tuo l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 koko toimitusketjuun. Logistisen j\u00e4rjestelm\u00e4n murrokseen kuuluvat my\u00f6s viimeisen kilometrin kuljetusten uudet ratkaisut. Ne voivat kytkeyty\u00e4 osaksi henkil\u00f6kuljetuksia, mutta toisaalta my\u00f6s uudet automatisoidut jakelut yleistyv\u00e4t kaupunkiseuduilla.<\/p>\n Liikkumisen tulevaisuudessa korostuvat uusiutuvat polttoaineet sek\u00e4 lihasvoimin sek\u00e4 s\u00e4hk\u00f6avusteisesti liikkuminen. Raskaassa liikenteess\u00e4 moottoriteknologista kehityst\u00e4 tapahtuu jatkuvasti, ja Euro6-luokan kalustoa on jo liikenteess\u00e4 paljon. L\u00e4hivuosina tullaan todenn\u00e4k\u00f6isesti siirtym\u00e4\u00e4n jo Euro7-luokkaan. Lis\u00e4ksi jakeluvelvoitteen kasvu tulee ohjaamaan kiihtyviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin raskasta liikennett\u00e4 kohti uusiutuvaa dieseli\u00e4 ja biokaasua. On my\u00f6s tunnistettu, ett\u00e4 kuljetusasiakkaiden tahtotila pienent\u00e4\u00e4 kuljetuksista aiheutuvia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 on kasvanut. Pidemm\u00e4ll\u00e4 tulevaisuudessa vety tai t\u00e4m\u00e4n avulla tuotettavat synteettiset polttoaineet voiva tuoda uusia mahdollisuuksia.<\/p>\n Henkil\u00f6liikenteess\u00e4 autokanta on s\u00e4hk\u00f6istym\u00e4ss\u00e4, mutta my\u00f6s biokaasu ja uusiutuva diesel kasvattavat suosiotaan. Polttoainevalikoima tulee siis monipuolistumaan ja kehityst\u00e4 ohjaavat markkinavoimat. Etel\u00e4-Pohjanmaalla oli vuoden 2021 alussa yhteens\u00e4 43 s\u00e4hk\u00f6autojen latausasemaa melko tasaisesti maakuntaan levittyneen\u00e4. Katvealue muodostuu alueen lounaisosaan. Kaasun tankkausasemia maakunnassa on kaksi, Sein\u00e4joella ja Isokyr\u00f6ss\u00e4. (Fintraffic\/Digitraffic)<\/p>\n ” content_last_edited=”on|phone” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”]<\/p>\n Liikkuminen on voimakkaassa murroksessa. Murroksen isot muutosvoimat ovat teknologisia, jotka ovat luomassa uusia toimintamalleja liikkumisen ymp\u00e4rille. Kehitys mahdollistaa liikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misen, k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisten toimintamallien luomisen ja henkil\u00f6autoilulle vaihtoehtojen tarjoamisen. Kehitys painottuu henkil\u00f6- ja tavaraliikenteen puolella eri osa-alueisiin.<\/p>\n Henkil\u00f6liikenteen puolella korostuvat liikkumisen muuttuminen palveluksi sek\u00e4 palvelujen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisyys. Alustataloutta hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t kotimaiset tai kansainv\u00e4liset toimijat tarjoavat jatkossa useita kulkumuotoja yhdistelevi\u00e4 palveluja, joiden avulla matkaketjujen muodostaminen, maksaminen ja navigointi tapahtuvat yhdest\u00e4 sovelluksesta. T\u00e4m\u00e4 luo edellytyksi\u00e4 parantaa kest\u00e4v\u00e4n liikkumisen kilpailukyky\u00e4 ja tehd\u00e4 siit\u00e4 arkip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4. Ihmisten muuttuviin asenteisiin voidaan vastata entist\u00e4kin paremmin. My\u00f6s henkil\u00f6autoilu kytkeytyy osaksi palvelua, mink\u00e4 my\u00f6t\u00e4 mm. liitynt\u00e4pys\u00e4k\u00f6inti helpottuu. Ajatuksena on, ett\u00e4 liikkumiseen tuodaan vaihtoehtoja henkil\u00f6autoilulle. Kaupunkipy\u00f6r\u00e4t toimivat osana k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4 matkaketjua. Etel\u00e4-Pohjanmaalla ainoastaan Sein\u00e4joella on ollut vuoden 2020 ajan kokeilu kaupunkipy\u00f6rist\u00e4, joita oli yhteens\u00e4 50 kpl 14 eri asemalla ymp\u00e4ri kaupunkia.<\/p>\n Alustatalouden malleja voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kutsuohjautuvat palvelut, jotka helpottavat maaseutujen ja kaupunkien sis\u00e4ist\u00e4 ja v\u00e4list\u00e4 liikkumista. Liikennej\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enemm\u00e4n dataa, jota eri toimijat voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n palvelujaan. Uudet liiketoimintamallit yhdistettyn\u00e4 kehittyv\u00e4\u00e4n liikenteen automaatioon, voivat tarjota t\u00e4ysin uudenlaisia ratkaisuja mm. raideliikenteen sy\u00f6tt\u00f6liikenteeseen.<\/p>\n Tavaraliikenteen puolella muutokset kohdistuvat intermodaalisten kuljetusten kilpailukyvyn tehostumiseen. Eri toimijat voivat jatkossa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 digitaalisia alustoja entist\u00e4kin sujuvammin yhdistelem\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestelmien osia ja tarjoamaan reaaliaikaista tietoa sit\u00e4 tarvitseville toimijoille. Digitalisaatio tuo l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 koko toimitusketjuun. Logistisen j\u00e4rjestelm\u00e4n murrokseen kuuluvat my\u00f6s viimeisen kilometrin kuljetusten uudet ratkaisut. Ne voivat kytkeyty\u00e4 osaksi henkil\u00f6kuljetuksia, mutta toisaalta my\u00f6s uudet automatisoidut jakelut yleistyv\u00e4t kaupunkiseuduilla.<\/p>\n Liikkumisen tulevaisuudessa korostuvat uusiutuvat polttoaineet sek\u00e4 lihasvoimin sek\u00e4 s\u00e4hk\u00f6avusteisesti liikkuminen. Raskaassa liikenteess\u00e4 moottoriteknologista kehityst\u00e4 tapahtuu jatkuvasti, ja Euro6-luokan kalustoa on jo liikenteess\u00e4 paljon. L\u00e4hivuosina tullaan todenn\u00e4k\u00f6isesti siirtym\u00e4\u00e4n jo Euro7-luokkaan. Lis\u00e4ksi jakeluvelvoitteen kasvu tulee ohjaamaan kiihtyviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin raskasta liikennett\u00e4 kohti uusiutuvaa dieseli\u00e4 ja biokaasua. On my\u00f6s tunnistettu, ett\u00e4 kuljetusasiakkaiden tahtotila pienent\u00e4\u00e4 kuljetuksista aiheutuvia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 on kasvanut. Pidemm\u00e4ll\u00e4 tulevaisuudessa vety tai t\u00e4m\u00e4n avulla tuotettavat synteettiset polttoaineet voiva tuoda uusia mahdollisuuksia.<\/p>\n Henkil\u00f6liikenteess\u00e4 autokanta on s\u00e4hk\u00f6istym\u00e4ss\u00e4, mutta my\u00f6s biokaasu ja uusiutuva diesel kasvattavat suosiotaan. Polttoainevalikoima tulee siis monipuolistumaan ja kehityst\u00e4 ohjaavat markkinavoimat. Etel\u00e4-Pohjanmaalla oli vuoden 2021 alussa yhteens\u00e4 43 s\u00e4hk\u00f6autojen latausasemaa melko tasaisesti maakuntaan levittyneen\u00e4. Katvealue muodostuu alueen lounaisosaan. Kaasun tankkausasemia maakunnassa on kaksi, Sein\u00e4joella ja Isokyr\u00f6ss\u00e4. (Fintraffic\/Digitraffic)<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_button button_url=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/toimintaymparisto\/liikennejarjestelman-kehittaminen-kestavasti\/” button_text=”Liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4minen kest\u00e4v\u00e4sti” button_alignment=”center” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” custom_button=”on” button_text_size=”21px” button_text_color=”#000000″ button_bg_color=”#ECA82E” button_icon=”%%2%%” background_layout=”dark”][\/et_pb_button][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_button button_url=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/toimintaymparisto\/liikennejarjestelman-palvelutaso\/” button_text=”Liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n palvelutaso” button_alignment=”center” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” custom_button=”on” button_text_size=”21px” button_text_color=”#000000″ button_bg_color=”#ECA82E” button_icon=”%%3%%” background_layout=”dark”][\/et_pb_button][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" [et_pb_section fb_built=”1″ next_background_color=”#ffffff” admin_label=”section” _builder_version=”4.7.4″ background_color=”#1e4e5d” background_image=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/01\/AdobeStock_138668701.jpg” background_position=”center_left” background_blend=”multiply” min_height=”385px” custom_padding=”175px||131px|||” top_divider_color=”#1e4e5d” bottom_divider_style=”waves2″ bottom_divider_height=”42px”][et_pb_row column_structure=”1_5,3_5,1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” min_height=”77px” custom_padding=”||35px|||”][et_pb_column type=”1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_column][et_pb_column type=”3_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_text _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”] Toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ja liikennej\u00e4rjestelm\u00e4 murroksessa [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” min_height=”1239.9px” custom_padding=”109px|||||”][et_pb_row _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_image src=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/03\/Muutosvoimakuva.png” alt=”Etel\u00e4-Pohjanmaan toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutoksia: Yritysvetoisuuden s\u00e4ilytt\u00e4minen, Ilmastonmuutoksen hillint\u00e4, Asukasluvun pieneneminen, […]<\/p>\n","protected":false},"author":48,"featured_media":0,"parent":30,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-189","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/189","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/users\/48"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=189"}],"version-history":[{"count":30,"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/189\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":973,"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/189\/revisions\/973"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/30"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=189"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}