Liikenneinfrastruktuurin nykytila<\/b><\/span><\/p>\nEtel\u00e4-Pohjanmaan liikenneinfrastruktuurin ja samalla saavutettavuuden rungon muodostavat isossa mittakaavassa TEN-T-ydinverkkoon ja Botnian k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n kuuluva p\u00e4\u00e4rata, maakunnan keskeisimm\u00e4lle kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4lle Kauhajoki-Sein\u00e4joki-Kauhava sijoittuvat kantatie 67 (Kaskinen – Sein\u00e4joki) ja valtatie 19 (Jalasj\u00e4rvi – Uusikaarlepyy) sek\u00e4 valtatie 3 Helsingist\u00e4 Tampereen kautta Vaasaan. Poikittaissuuntaisten p\u00e4\u00e4tieyhteyksien rungon muodostavat Keski-Pohjolan kuljetusk\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n kuuluvat valtatie 16 (Ylistaro – Kyyj\u00e4rvi, Sininen tie), valtatie 18 (Vaasa – Jyv\u00e4skyl\u00e4) sek\u00e4 kantatie 67. Kanta- ja seututieverkon merkitys on huomattava varsinkin seutu- ja kuntakeskusten yhteyksien kannalta. Suuri osa seutujen sis\u00e4ll\u00e4 tapahtuvasta arkiliikkumisestakin sijoittuu em. v\u00e4ylille, vaikka my\u00f6s kaupunkien ja kuntien katuverkot ovat keskeisess\u00e4 roolissa. Suuri osa tieverkosta sijaitsee kuitenkin haja- asutusalueilla, on v\u00e4h\u00e4liikenteist\u00e4 ja rahoituksen niukkuudesta johtuen rapistumassa. Vuonna 2019 Etel\u00e4-Pohjanmaalla oli 407 km valtateit\u00e4, 420 km kantateit\u00e4, 717 km seututeit\u00e4 ja 3021 km yhdysteit\u00e4 (Tilastokeskus).<\/p>\n
Maakunnan rataverkko on my\u00f6s kattava; Sein\u00e4joella riste\u00e4v\u00e4t viiden suunnan ratayhteydet (p\u00e4\u00e4radan ohella Vaasan, Kaskisten satamaan johtavan Suupohjan sek\u00e4 Haapam\u00e4en radat). Sein\u00e4joen asema liikennev\u00e4ylien \u2013 niin ratojen kuin p\u00e4\u00e4teiden \u2013 risteyskohdassa on merkitt\u00e4v\u00e4 valtakunnallisestikin. Vaasan, Suupohjan ja Haapam\u00e4en radat kuuluvat poikittaiseen Keski-Pohjolan kuljetusk\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n, mutta ovat Vaasan rataa lukuun ottamatta v\u00e4h\u00e4liikenteisi\u00e4 ja kunnoltaan rapistuvia. Henkil\u00f6liikennett\u00e4 on kaikilla radoilla Suupohjaa lukuun ottamatta.<\/p>\n
Em. valtatiet ja radat muodostavat maakunnan yhdyskuntarakennetta luonnehtivan s\u00e4teitt\u00e4isen p\u00e4\u00e4osin valtatieverkkoon tukeutuvan rungon sek\u00e4 yhteydet p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle ja naapurimaakuntiin, kuten l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 sijaitsevaan Vaasan maakuntakeskukseen. V\u00e4ylien ohella keskeisi\u00e4 ovat eri liikennemuotojen solmupisteet \u2013 erityisesti Sein\u00e4joen matkakeskus, rautatieasemat, kehittym\u00e4ss\u00e4 oleva Sein\u00e4joen Roveksen logistiikkakeskus sek\u00e4 Sein\u00e4joen lentoasema, joka tuottaa palveluita kaupalliselle ja yksityiselle lentoliikenteelle kysynn\u00e4n mukaan. Etel\u00e4-Pohjanmaan kannalta t\u00e4rkeit\u00e4 solmupisteit\u00e4 ovat my\u00f6s Pohjanmaan satamat Kaskinen ja Vaasa.<\/p>\n
[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/01\/Suomen-paatiet-ja-paaradat.png” alt=”Suomen p\u00e4\u00e4tiet ja p\u00e4\u00e4radat” title_text=”Suomen p\u00e4\u00e4tiet ja p\u00e4\u00e4radat” show_in_lightbox=”on” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_image][et_pb_text content_tablet=”” content_phone=”<\/p>\n
Valtakunnalliset liikennepoliittiset ja alueidenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevat tavoitteet ja linjaukset muodostavat yhdess\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaan maakunnallisten tavoitteiden ja taloudellisten realiteettien kanssa maakunnallisen liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohdan sek\u00e4 samalla kehitt\u00e4misen reunaehdot. Ty\u00f6n taustalla on aluekehityslain (10\u00a7) antama velvoite maakuntien liitoille vastata liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnitelman suunnitteluprosessin k\u00e4ynnist\u00e4misest\u00e4, siihen liittyv\u00e4n yhteisty\u00f6n johtamisesta ja suunnittelun yhteensovittamisesta muun maakunnan suunnittelun kanssa.<\/p>\n
Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6n p\u00e4ivityksen taustalla vaikuttaa lis\u00e4ksi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 my\u00f6s k\u00e4ynniss\u00e4 oleva valtakunnallinen liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6 ja Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6n sovittaminen t\u00e4h\u00e4n tietyilt\u00e4 osin. Lis\u00e4ksi syksyll\u00e4 2020 on valmistunut L\u00e4nsi-Suomen liikennestrategia, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n tavoitteita laajasti. Lis\u00e4ksi taustalla vaikuttaa mm. Etel\u00e4-Pohjanmaan ELY-keskuksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti laatima viisivuotinen tienpidon ja liikenteen suunnitelma (TLS 2021-2025), jossa kuvataan l\u00e4hivuosien tienpidon toimia ja ajankohtaiset tiehankkeet sek\u00e4 Fossiilittoman liikenteen tiekartta-aineiston valmistelu.<\/p>\n
” content_last_edited=”on|phone” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” custom_padding=”20px|||||”]<\/p>\n
Liikenneverkkojen kattavuus on Etel\u00e4-Pohjanmaalla kokonaisuutena riitt\u00e4v\u00e4 ja tulevaisuuden liikenneinfrastruktuuri siten jo valtaosin perustaltaan valmis. P\u00e4\u00e4tie- ja rataverkolla on silti viel\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 palvelutasopuutteita, kuten teiden geometriaan ja liittymien turvallisuuteen liittyvi\u00e4 puutteita. Palvelutasopuutteita esiintyy varsinkin Kauhajoki-Sein\u00e4joki-Kauhava -kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4lle sijoittuvilla valta- ja kantatiejaksoilla, p\u00e4\u00e4radalla sek\u00e4 muilla ylimaakunnallisiin liikenne\/kuljetusk\u00e4yt\u00e4viin kuuluvilla yhteysv\u00e4leill\u00e4. Lis\u00e4ksi Kaskisten\/Suupohjan rata vaatii t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tehostettua kunnossapitoa ja kohdistettuja korjauksia, joiden avulla liikenn\u00f6inti on mahdollista vuoden 2022 loppuun saakka.<\/p>\n
Infrastruktuurin kehitys<\/strong><\/span><\/p>\nInfrastruktuurin kehitt\u00e4minen suuntautuneekin jatkossa entist\u00e4 enemm\u00e4n nykyisten p\u00e4\u00e4v\u00e4ylien vaiheittaiseen parantamiseen sek\u00e4 pienempien etenkin joukkoliikenteen, k\u00e4velyn ja py\u00f6r\u00e4ilyn houkuttelevuutta lis\u00e4\u00e4vien toimenpiteiden toteuttamiseen. Samalla infrastruktuurin osalta on suurimmaksi haasteeksi nousemassa se, miten hyvin nykyist\u00e4 infrastruktuuria pystyt\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kunnossa ja miten sen hoito ja yll\u00e4pito vastaa mahdollisimman hyvin asiakastarpeita sek\u00e4 tarpeita liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen turvaamiseksi. Haastetta kasvattaa se, ett\u00e4 tieliikenteen ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 menness\u00e4 esimerkiksi valtatiell\u00e4 18 v\u00e4lill\u00e4 Sein\u00e4joki-Vaasa 38 % (henkil\u00f6autot) sek\u00e4 valtatiell\u00e4 3\/19 v\u00e4lill\u00e4 Tampere-Sein\u00e4joki 37 %. Maakuntatasolla kasvuksi on ennustettu 22 % (Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2014\u20132030).<\/p>\n
[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/02\/Kuva2_Etela-Pohjanmaan_luokitus.jpg” alt=”Aluekartta:Etel\u00e4-Pohjanmaan alueen luokitus muodostuu Sein\u00e4joen ydinalueesta, Kauhajoki-Sein\u00e4joki-Kauhava -kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4st\u00e4, muista keskuksista niihin johtavine p\u00e4\u00e4v\u00e4ylineen sek\u00e4 haja-asutusalueista.” title_text=”Kuva2_Etel\u00e4-Pohjanmaan_luokitus” show_in_lightbox=”on” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_image][et_pb_text content_tablet=”” content_phone=”<\/p>\n
Valtakunnalliset liikennepoliittiset ja alueidenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevat tavoitteet ja linjaukset muodostavat yhdess\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaan maakunnallisten tavoitteiden ja taloudellisten realiteettien kanssa maakunnallisen liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohdan sek\u00e4 samalla kehitt\u00e4misen reunaehdot. Ty\u00f6n taustalla on aluekehityslain (10\u00a7) antama velvoite maakuntien liitoille vastata liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnitelman suunnitteluprosessin k\u00e4ynnist\u00e4misest\u00e4, siihen liittyv\u00e4n yhteisty\u00f6n johtamisesta ja suunnittelun yhteensovittamisesta muun maakunnan suunnittelun kanssa.<\/p>\n
Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6n p\u00e4ivityksen taustalla vaikuttaa lis\u00e4ksi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 my\u00f6s k\u00e4ynniss\u00e4 oleva valtakunnallinen liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6 ja Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6n sovittaminen t\u00e4h\u00e4n tietyilt\u00e4 osin. Lis\u00e4ksi syksyll\u00e4 2020 on valmistunut L\u00e4nsi-Suomen liikennestrategia, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n tavoitteita laajasti. Lis\u00e4ksi taustalla vaikuttaa mm. Etel\u00e4-Pohjanmaan ELY-keskuksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti laatima viisivuotinen tienpidon ja liikenteen suunnitelma (TLS 2021-2025), jossa kuvataan l\u00e4hivuosien tienpidon toimia ja ajankohtaiset tiehankkeet sek\u00e4 Fossiilittoman liikenteen tiekartta-aineiston valmistelu.<\/p>\n
” content_last_edited=”on|phone” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” custom_padding=”20px|||||”]<\/p>\n
<\/blockquote>\nLiikkuminen perustuu vahvasti henkil\u00f6autoiluun<\/strong><\/span><\/o:p><\/p>\nIhmisten liikkuminen perustuu Etel\u00e4-Pohjanmaalla suurelta osin henkil\u00f6auton k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Maanteiden liikennesuoritteiden osuus Etel\u00e4-Pohjanmaalla oli noin 4 % koko maan maanteiden liikennesuoritteesta vuonna 2019 (V\u00e4yl\u00e4 2020). Henkil\u00f6autoilun osuus p\u00e4ivitt\u00e4isist\u00e4 matkoista on maakuntatasolla 69 %, py\u00f6r\u00e4ilyn 11 %, jalankulun 16 % ja joukkoliikenteen 2 %. Koko maassa kulkutapaosuudet ovat henkil\u00f6autolla 60 %, py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 8 %, jalankululla 22 % ja joukkoliikenteell\u00e4 7 %, muu yksityinen 3 % (HLT 2016). <\/strong>Henkil\u00f6autoilun osuus on koko maan keskiarvoihin (valtakunnallinen henkil\u00f6liikennetutkimus) n\u00e4hden suurempi. Jalankulun ja py\u00f6r\u00e4ilyn yhteenlaskettu osuus on l\u00e4hell\u00e4 koko maan keskiarvoja, mutta py\u00f6r\u00e4ilyn osuus huomattavasti jalankulkua suurempi. Erot selittyv\u00e4t mm. yhdyskuntarakenteella, taajamien hajautumisella sek\u00e4 asuntojen, ty\u00f6paikkojen ja palvelujen sijoittumisella, mutta osin my\u00f6s liikkumistottumuksilla sek\u00e4 maakunnan autoistumisella; Etel\u00e4-Pohjanmaa onkin yksi Suomen autoistuneimmista maakunnista. Kahden tai useamman auton asuntokuntien osuus koko maakunnassa on 42 % ja Sein\u00e4joen taajamassa 34 %. Autottomien asuntokuntien osuus on suurin Sein\u00e4joen taajamassa (23 %). Koko maakunnassa autottomia on noin 19 %. (YKR)<\/p>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/01\/Saavutettavuus.jpg” alt=”Saavutettavuuskartta autolla, 20min-2h vy\u00f6hykkeet. Joukkoliikenteen palvelutaso kohtalainen Kauhava-Sein\u00e4joki-Kauhajoki, Huono SJK-Alaj\u00e4rvi ja SJK-Alavus” title_text=”Saavutettavuus” show_in_lightbox=”on” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_image][et_pb_text content_tablet=”” content_phone=”<\/p>\n
Valtakunnalliset liikennepoliittiset ja alueidenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevat tavoitteet ja linjaukset muodostavat yhdess\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaan maakunnallisten tavoitteiden ja taloudellisten realiteettien kanssa maakunnallisen liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohdan sek\u00e4 samalla kehitt\u00e4misen reunaehdot. Ty\u00f6n taustalla on aluekehityslain (10\u00a7) antama velvoite maakuntien liitoille vastata liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnitelman suunnitteluprosessin k\u00e4ynnist\u00e4misest\u00e4, siihen liittyv\u00e4n yhteisty\u00f6n johtamisesta ja suunnittelun yhteensovittamisesta muun maakunnan suunnittelun kanssa.<\/p>\n
Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6n p\u00e4ivityksen taustalla vaikuttaa lis\u00e4ksi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 my\u00f6s k\u00e4ynniss\u00e4 oleva valtakunnallinen liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6 ja Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6n sovittaminen t\u00e4h\u00e4n tietyilt\u00e4 osin. Lis\u00e4ksi syksyll\u00e4 2020 on valmistunut L\u00e4nsi-Suomen liikennestrategia, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n tavoitteita laajasti. Lis\u00e4ksi taustalla vaikuttaa mm. Etel\u00e4-Pohjanmaan ELY-keskuksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti laatima viisivuotinen tienpidon ja liikenteen suunnitelma (TLS 2021-2025), jossa kuvataan l\u00e4hivuosien tienpidon toimia ja ajankohtaiset tiehankkeet sek\u00e4 Fossiilittoman liikenteen tiekartta-aineiston valmistelu.<\/p>\n
” content_last_edited=”on|phone” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” custom_padding=”20px|||||”]<\/p>\n
Sein\u00e4joen keskustaajama on hyvin saavutettavissa henkil\u00f6autolla Etel\u00e4-Pohjanmaan muista keskustaajamista. Ajoaika Kauhavalta on n. 35 min, Alaj\u00e4rvelt\u00e4 55 min, Alavudelta 45 min ja Kauhajoelta 50 min. Joukkoliikenteell\u00e4 Sein\u00e4joki on saavutettavissa hyvin vain Vaasan suunnasta. Juna Vaasan ja Sein\u00e4joen v\u00e4lill\u00e4 kulkee noin kahden tunnin v\u00e4lein ja lis\u00e4ksi Vaasasta Sein\u00e4joelle kulkee 6 linja-autovuoroa arkisin. Linja-autot pys\u00e4htyv\u00e4t Isossakyr\u00f6ss\u00e4, ja lis\u00e4ksi Isostakyr\u00f6st\u00e4 kulkee aamun ty\u00f6matkaliikennett\u00e4 palveleva aikainen vuoro. Matka-aika junalla Vaasaan ja linja-autolla Isoonkyr\u00f6\u00f6n on alle tunnin, joten joukkoliikenteen palvelutasoa voidaan pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 kummastakin kaupungista. Kauhavalta Sein\u00e4joelle kulkee arkisin 4 junavuoroa, ja matka kest\u00e4\u00e4 n. 25 min. Lis\u00e4ksi v\u00e4lill\u00e4 on arkisin viisi linja-autovuoroa, jotka kest\u00e4v\u00e4t noin tunnin. Joukkoliikenneyhteydet riitt\u00e4v\u00e4t palvelemaan ty\u00f6matkaliikennett\u00e4, ja joukkoliikenteen palvelutasoa v\u00e4lill\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 kohtalaisena. Kauhajoelta Sein\u00e4joelle kulkee arkisin 9 linja-autovuoroa, ja matka kest\u00e4\u00e4 n. 1h 10min. Vaikka matka-aika Kauhajoelta j\u00e4\u00e4 hitaaksi, vuorotarjonnan perusteella joukkoliikenteen palvelutasoa voidaan my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 kohtalaisena. Alavudelta Sein\u00e4joelle p\u00e4\u00e4see parhaiten junalla. Matkan kesto on n. 30 min, mutta vuoroja on arkisin vain kolme, ja siksi joukkoliikenteen palvelutaso j\u00e4\u00e4 heikoksi. Alavudelta kulkee lis\u00e4ksi vain yksi linja-autoyhteys p\u00e4ivitt\u00e4in. Alaj\u00e4rvelt\u00e4 Sein\u00e4joelle ei ole junayhteytt\u00e4, ja linja-autoyhteyksi\u00e4kin on arkip\u00e4ivisin vain kolme. Linjan matka-aika on n. 1h 15min, ja joukkoliikenteen palvelutaso j\u00e4\u00e4 heikoksi.<\/p>\n
Matkan pituus ja tarkoitus vaikuttavat kulkutapaan<\/strong><\/span><\/p>\nK\u00e4velyn ja py\u00f6r\u00e4ilyn suosio on suurin lyhyill\u00e4, 0-5 km pituisilla matkoilla \u2013 joita on mahdollista tehd\u00e4 mm. toimintojen sijoittumisesta ja lyhyist\u00e4 et\u00e4isyyksist\u00e4 johtuen eniten kuntien keskusta- ja taajama-alueilla. Vastaavasti pidempien et\u00e4isyyksien ja muiden liikennemuotojen puutteen takia haja-asutusalueilla henkil\u00f6autoa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 huomattavasti enemm\u00e4n. Etel\u00e4-Pohjanmaalla erot henkil\u00f6auton kulkutapaosuudessa eri alueiden v\u00e4lill\u00e4 ovat kuitenkin normaalia pienempi\u00e4. Joukkoliikenteen asema on maakunnassa haasteellinen \u2013 my\u00f6s Sein\u00e4joen paikallisliikennealueella ja Kauhajoki-Sein\u00e4joki-Kauhava-vy\u00f6hykkeell\u00e4, joissa tarjonta ja potentiaali olisi suurin.<\/p>\n
Etel\u00e4-Pohjanmaalla asuvat tekev\u00e4t noin 2,8 matkaa\/vrk, joista henkil\u00f6autolla tehtyjen osuus on 68 %.<\/strong> Ty\u00f6per\u00e4isten matkojen osuus kaikista matkoista on maakunnassa noin 21 % opiskelumatkojen 6 %, ostos- ja asiointimatkojen 43 % ja vapaa-ajanmatkojen 29 %. Koko Suomen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen matkaluku on noin 2,7 matkaa\/vrk, josta henkil\u00f6autolla tehtyjen matkojen osuus on 59 %. <\/strong>Matkasuorite on koko Suomessa keskim\u00e4\u00e4rin 41 km\/hl\u00f6\/vrk, kun Etel\u00e4-Pohjanmaalla se on noin 34,5 km\/hl\u00f6\/vrk.\u00a0 (HLT 2016)<\/p>\n[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/01\/Matkaluku.png” alt=”Matkaluku Etel\u00e4-Pohjanmaalla kuntatyypeitt\u00e4in \u000b(HLT 2016)” title_text=”Matkaluku” show_in_lightbox=”on” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_image][et_pb_image src=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/01\/Kulkutapaosuus.png” alt=”Kulkutapaosuus Etel\u00e4-Pohjanmaalla kuntatyypeitt\u00e4in (HLT 2016)” title_text=”Kulkutapaosuus” show_in_lightbox=”on” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_image][et_pb_image src=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/01\/Matkasuorite.png” alt=”Matkasuorite Etel\u00e4-Pohjanmaalla kuntatyypeitt\u00e4in (HLT 2016). EP yhteens\u00e4 n. 35 km\/hl\u00f6\/vrk” title_text=”Matkasuorite” show_in_lightbox=”on” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_image][et_pb_text content_tablet=”” content_phone=”<\/p>\n
Valtakunnalliset liikennepoliittiset ja alueidenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevat tavoitteet ja linjaukset muodostavat yhdess\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaan maakunnallisten tavoitteiden ja taloudellisten realiteettien kanssa maakunnallisen liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohdan sek\u00e4 samalla kehitt\u00e4misen reunaehdot. Ty\u00f6n taustalla on aluekehityslain (10\u00a7) antama velvoite maakuntien liitoille vastata liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnitelman suunnitteluprosessin k\u00e4ynnist\u00e4misest\u00e4, siihen liittyv\u00e4n yhteisty\u00f6n johtamisesta ja suunnittelun yhteensovittamisesta muun maakunnan suunnittelun kanssa.<\/p>\n
Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6n p\u00e4ivityksen taustalla vaikuttaa lis\u00e4ksi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 my\u00f6s k\u00e4ynniss\u00e4 oleva valtakunnallinen liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6 ja Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6n sovittaminen t\u00e4h\u00e4n tietyilt\u00e4 osin. Lis\u00e4ksi syksyll\u00e4 2020 on valmistunut L\u00e4nsi-Suomen liikennestrategia, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n tavoitteita laajasti. Lis\u00e4ksi taustalla vaikuttaa mm. Etel\u00e4-Pohjanmaan ELY-keskuksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti laatima viisivuotinen tienpidon ja liikenteen suunnitelma (TLS 2021-2025), jossa kuvataan l\u00e4hivuosien tienpidon toimia ja ajankohtaiset tiehankkeet sek\u00e4 Fossiilittoman liikenteen tiekartta-aineiston valmistelu.<\/p>\n
” content_last_edited=”on|phone” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” custom_padding=”20px|||||”]<\/p>\n
K\u00e4vely ja py\u00f6r\u00e4ily<\/strong><\/span><\/p>\nK\u00e4velyn ja py\u00f6r\u00e4ilyn kulkutapaosuus vaihtelee vahvasti eri alueilla. Seututasolla katsottuna erot eiv\u00e4t ole kovinkaan suuria, mutta aluetyypeitt\u00e4in erot ovat huomattavia. Vahvimmillaan k\u00e4vely ja py\u00f6r\u00e4ily ovat kaupunkien\/kuntien keskusta-alueilla sek\u00e4 pienemmiss\u00e4 taajamissa, joissa et\u00e4isyydet ovat lyhyit\u00e4 ja toimintojen sijoittuminen tukee liikkumista my\u00f6s muutoin kuin henkil\u00f6autolla. Jalankulun ja py\u00f6r\u00e4ilyn lis\u00e4\u00e4miseen on toisaalta potentiaalia kaikilla keskusta-alueilla. Lyhyell\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 py\u00f6r\u00e4ilyn edist\u00e4misen potentiaali onkin k\u00e4vely\u00e4 suurempi. Toisaalta maank\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tapahtuvat muutokset, kuten t\u00e4ydennysrakentaminen ja yhdyskuntarakenteen eheytt\u00e4minen antavat mahdollisuuksia sek\u00e4 k\u00e4velyn ett\u00e4 py\u00f6r\u00e4ilyn lis\u00e4\u00e4miseen. Samanaikaisesti haasteena on k\u00e4velyn ja py\u00f6r\u00e4ilyn kulkutapaosuuden s\u00e4ilytt\u00e4minen lyhyill\u00e4kin matkoilla sek\u00e4 k\u00e4velyn ja py\u00f6r\u00e4ilyn houkuttelevuutta kulkumuotona heikent\u00e4v\u00e4 ty\u00f6matkojen keskipituuksien jatkuva kasvu. My\u00f6s mopoilun lis\u00e4\u00e4ntyminen on v\u00e4hent\u00e4nyt etenkin py\u00f6r\u00e4ilyn suosiota nuorten keskuudessa. S\u00e4hk\u00f6py\u00f6r\u00e4t ja muut s\u00e4hk\u00f6avusteiset kulkuv\u00e4lineet mahdollistavat toisaalta pidempien matkojen liikkumisen ilman henkil\u00f6autoa.<\/p>\n
[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/01\/Suomalaisten-liikkuminen.png” alt=”Suomalaisten liikkuminen matkan pituuden mukaan (L\u00e4hde: K\u00e4velyn ja py\u00f6r\u00e4ilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma 2020). Mit\u00e4 pidempi matka, sen suurempi osuus autoilulla on. 1-2 km matkalla py\u00f6r\u00e4ilyn osuus on n. 30%.” title_text=”Suomalaisten liikkuminen” show_in_lightbox=”on” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_image][et_pb_image src=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/01\/Matkasuorite-alueittain.png” alt=”Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen matkasuorite kotimaassa kulkutavoittain eri aluetyypeill\u00e4. (Liikennevirasto 2018: HLT 2016). Matkasuorite suurin harvaan asutulla maaseudulla (50 km\/hl\u00f6\/vrk), pienin sisempi kaupunkialue (33 km\/hl\u00f6\/vrk)” title_text=”Matkasuorite alueittain” show_in_lightbox=”on” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_image][et_pb_text content_tablet=”” content_phone=”<\/p>\n
Valtakunnalliset liikennepoliittiset ja alueidenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevat tavoitteet ja linjaukset muodostavat yhdess\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaan maakunnallisten tavoitteiden ja taloudellisten realiteettien kanssa maakunnallisen liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohdan sek\u00e4 samalla kehitt\u00e4misen reunaehdot. Ty\u00f6n taustalla on aluekehityslain (10\u00a7) antama velvoite maakuntien liitoille vastata liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnitelman suunnitteluprosessin k\u00e4ynnist\u00e4misest\u00e4, siihen liittyv\u00e4n yhteisty\u00f6n johtamisesta ja suunnittelun yhteensovittamisesta muun maakunnan suunnittelun kanssa.<\/p>\n
Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6n p\u00e4ivityksen taustalla vaikuttaa lis\u00e4ksi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 my\u00f6s k\u00e4ynniss\u00e4 oleva valtakunnallinen liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6 ja Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6n sovittaminen t\u00e4h\u00e4n tietyilt\u00e4 osin. Lis\u00e4ksi syksyll\u00e4 2020 on valmistunut L\u00e4nsi-Suomen liikennestrategia, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n tavoitteita laajasti. Lis\u00e4ksi taustalla vaikuttaa mm. Etel\u00e4-Pohjanmaan ELY-keskuksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti laatima viisivuotinen tienpidon ja liikenteen suunnitelma (TLS 2021-2025), jossa kuvataan l\u00e4hivuosien tienpidon toimia ja ajankohtaiset tiehankkeet sek\u00e4 Fossiilittoman liikenteen tiekartta-aineiston valmistelu.<\/p>\n
” content_last_edited=”on|phone” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” custom_padding=”20px|||||”]<\/p>\n
K\u00e4velyn ja py\u00f6r\u00e4ilyn lis\u00e4\u00e4misess\u00e4 on kyse suurelta osin asenteista, vaikka my\u00f6s infrastruktuurissa \u2013 niin yhteyksien jatkuvuudessa, viihtyisyydess\u00e4 ja ymp\u00e4rivuotisessa kunnossapidossa on maakunnassa vertailumaakuntiin n\u00e4hden enemm\u00e4n puutteita. Yhteyspuutteet korostuvat erityisesti l\u00e4hipalvelujen ja suurimpien ty\u00f6paikka-alueiden saavutettavuudessa sek\u00e4 Sein\u00e4joella my\u00f6s keskustan l\u00e4pi liikkumisessa, reitist\u00f6n selkeydess\u00e4 ja uusien maank\u00e4yt\u00f6n alueiden yhteyksiss\u00e4. Turvallisuuspuutteet korostuvat varsinkin koulumatkoilla, vaikka alakoulujen saavutettavuus k\u00e4vellen ja py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 onkin suurimmaksi osaksi viel\u00e4 hyv\u00e4. Kouluverkossa tapahtuvat muutokset uhkaavat kuitenkin heikent\u00e4\u00e4 em. saavutettavuutta.<\/p>\n
Paikallisjoukkoliikenne<\/strong><\/span><\/p>\nMaakunnan sis\u00e4inen joukkoliikenne perustuu p\u00e4\u00e4osin linja-autoliikenteeseen. Junaliikenteen merkitys on p\u00e4\u00e4radan asemien v\u00e4lill\u00e4 kuitenkin suuri, mutta silloin kyseess\u00e4 on maakunnan ulkopuolelle menij\u00e4t ja maakuntaan tulevat ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yv\u00e4t, opiskelijat ja matkailijat.\u00a0 Alueella kulkee pitk\u00e4matkaista pikavuoroliikennett\u00e4 sek\u00e4 kuntien v\u00e4list\u00e4 ja sis\u00e4ist\u00e4 vakiovuoroliikennett\u00e4. Linja-autoliikenteen keskuspaikkana toimii Sein\u00e4joki. Alueellinen joukkoliikenteen kysynt\u00e4 perustuu suurelta osin koululais- ja opiskelijaliikenteeseen; ty\u00f6matkapendel\u00f6inti joukkoliikenteell\u00e4 on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n
Sein\u00e4joella joukkoliikenteen rooli on paikallisliikenteest\u00e4 huolimatta v\u00e4h\u00e4inen ja sen kilpailukyky henkil\u00f6autoilun kanssa heikko. Paikallisliikenteen linjasto kattaa valtaosan kaupungin keskustaajamasta, mik\u00e4 mahdollistaisi ty\u00f6-, opiskelu- ja asiointimatkat my\u00f6s joukkoliikenteell\u00e4. Joukkoliikenteen k\u00e4ytt\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 Sein\u00e4joella k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lt\u00e4 kuitenkin suunnitelmallisuutta ja liikkumisen tarkkaa rytmitt\u00e4mist\u00e4 harvojen vuorojen mukaan. Sein\u00e4joen kaupunkialueella ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole yhdyskuntarakenteen n\u00e4k\u00f6kulmasta intensiivist\u00e4 joukkoliikennevy\u00f6hykett\u00e4, vaikka paikallisliikennealue kattaakin l\u00e4hes koko kaava-alueen. Paikallisliikenteen taksat ovat edullisia, mutta syy joukkoliikenteen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen on enemm\u00e4nkin rahoituksen niukkuudesta johtuvissa vuorotarjonnan ja linjaston puutteissa sek\u00e4 mm. autoistumista tukeneessa maank\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja liikkumistottumuksissa.<\/p>\n
Sein\u00e4joen ulkopuolisissa seutu- ja kuntakeskuksissa joukkoliikenteen vuorotarjonta tarjoaa enimm\u00e4kseen riitt\u00e4v\u00e4t yhteydet joukkoliikenteen pakkok\u00e4ytt\u00e4jille. Ty\u00f6- ja opiskelumatkat seutukeskuksiin ovat mahdollisia (peruspalvelutaso) lukuun ottamatta Alaj\u00e4rven seutua. Yhteydet maakuntakeskukseen ovat monesta kunnasta vain minimitasoa. Kunnissa t\u00e4rkein julkisen liikenteen muoto ovat koulukuljetukset. Suuressa osassa kuntia on my\u00f6s toimiva ja kaikille avoin palvelu-\/ asiointiliikenne. Asiointimatkat eiv\u00e4t ole kuitenkaan mahdollisia joka p\u00e4iv\u00e4, vaan vaativat suunnitelmallisuutta eik\u00e4 liikkuminen ole siten joustavaa. Palvelukuljetusten taso poikkeaa suuresti kuntien v\u00e4lill\u00e4. Kuntien ja seututasolla sijaitsevien palvelujen saavutettavuuden kannalta yhteiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t asiointi- ja palveluliikenteess\u00e4 ovat jatkossa t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa. V\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen ja palveluverkon keskittyminen edellytt\u00e4v\u00e4t tehokkaampia ja koordinoidumpia henkil\u00f6liikenteen palveluita.<\/p>\n
Haja-asutusalueilla perinteinen joukkoliikenne isoilla busseilla kustannussyist\u00e4 on tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Matkat eiv\u00e4t ole mahdollisia joukkoliikenteell\u00e4 p\u00e4\u00e4teiden varsia lukuun ottamatta – uudentyyppisill\u00e4 kysynt\u00e4pohjaisilla liikkumispalveluilla on mahdollisuuksia parantaa my\u00f6s autottomien liikkumis- ja asumismahdollisuuksia haja-asutusalueilla. Kuljetuspalvelujen kehitt\u00e4mist\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaalla pyrkii edist\u00e4m\u00e4\u00e4n Etel\u00e4-Pohjanmaan liiton organisoima kuljetuspalvelut -ryhm\u00e4, joka on aloittanut toimintansa vuonna 2020.<\/p>\n
Sein\u00e4joki (matkakeskus) on maakunnan kaukoliikenteen solmukohta. Sein\u00e4joen matkakeskuksen kautta teht\u00e4viin matkaketjuihin sis\u00e4ltyvien vaihtojen helppoudessa ja informaation tasossa on puutteita, vaikka matkakeskuksen sijainti on hyv\u00e4. Kaukoliikenteen sek\u00e4 etenkin Sein\u00e4joen paikallisliikenteen yhteenkytkent\u00e4 on nykyisin viel\u00e4 puutteellista. My\u00f6s liitynt\u00e4pys\u00e4k\u00f6intij\u00e4rjestelyiss\u00e4 on kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Raideliikenne<\/strong><\/span><\/p>\nP\u00e4\u00e4radan vuorotarjonta ja suhteellisen nopeat yhteydet p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle vastaavat asiakastarpeita kohtuullisen hyvin, vaikka yhteyksien nopeuttamisessa olisi edelleen vahvaa potentiaalia. Junaliikenteen kulkutapaosuus p\u00e4\u00e4radan suuntaisessa pitk\u00e4matkaisessa liikkumisessa on jo nykyisin suuri, erityisesti p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle suuntautuvilla matkoilla. Junaliikenteen aikataulumuutokset mahdollistavat nykyisin toimivat, tosin aikataulujen tiukkuudesta johtuen h\u00e4iri\u00f6alttiit ty\u00f6matkayhteydet Helsinki-Vantaalta aamulla l\u00e4hteville jatkoyhteyksille.<\/p>\n
Sein\u00e4joelta l\u00e4htee henkil\u00f6liikennett\u00e4 my\u00f6s Vaasan suuntaan sek\u00e4 Haapam\u00e4en kautta Jyv\u00e4skyl\u00e4n suuntaan. Vaasa-Sein\u00e4joki-v\u00e4lin yhteydet ovat nopeutuneet VR:n aikataulumuutosten my\u00f6t\u00e4, joskin samalla useita v\u00e4liasemia on j\u00e4\u00e4nyt pois. Junaliikenne Tampere-Sein\u00e4joki-Vaasa -v\u00e4lill\u00e4 on VR:n kaupallista liikennett\u00e4. Sein\u00e4joki-Vaasa -v\u00e4lill\u00e4 on arkip\u00e4ivisin viisi junavuoroa ja viikonloppuisin nelj\u00e4st\u00e4 kahdeksaan vuoroa. Vaasa-Sein\u00e4joki -v\u00e4lill\u00e4 on arkena kahdeksan vuoroa ja viikonloppuisin viidest\u00e4 seitsem\u00e4\u00e4n vuoroa. Tampere-Sein\u00e4joki -v\u00e4lill\u00e4 on 14 – 18 junavuoroa viikonp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 riippuen, samoin kuin Sein\u00e4joki-Tampere-v\u00e4lill\u00e4.\u00a0 Haapam\u00e4en radan eli Sein\u00e4joki-Jyv\u00e4skyl\u00e4-yhteysv\u00e4lin liikenne jatkuu toistaiseksi LVM:n ostoliikenteen\u00e4, mutta ty\u00f6t\u00e4 pidempiaikaisen ratkaisun aikaansaamiseksi tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Suupohjan radalla ei ole henkil\u00f6liikennett\u00e4. Junaliikenne on etenkin osa valtakunnallista kaukoliikennett\u00e4, mutta sill\u00e4 on lis\u00e4ksi rooli paikallisen liikennetarjonnan vahvistamisessa. Vaasan suunnan yhteyksien merkitys on korostumassa niin Sein\u00e4joen ja Vaasan v\u00e4lisen pendel\u00f6innin lis\u00e4\u00e4ntymisen kuin Vaasan lentoaseman liitynt\u00e4yhteyksien kehitt\u00e4misen kannalta. \u00a0Sein\u00e4joki-Vaasa -rataosuudelle on laadittu v. 2020 hankearviointi (Sein\u00e4joki-Vaasa-hankearviointi, nopeudennosto (Sn140, V\u00e4yl\u00e4virasto), jossa V\u00e4yl\u00e4viraston toimesta tarkastellaan nopeudennoston edellytyksi\u00e4 ja kannattavuutta. Hankearvioinnin mukaan rataosuus edellytt\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 peruskorjaustoimenpiteit\u00e4 ja tasoristeysten m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4, jonka yhteydess\u00e4 voidaan suorittaa my\u00f6s parannustoimenpiteit\u00e4 eli nopeustasoa nostavia toimenpiteit\u00e4. Lis\u00e4ksi Tampere-Sein\u00e4joki -yhteysv\u00e4li\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Tampere-Oulu -tarveselvityksess\u00e4, jossa vaihtoehdoksi on esitetty v\u00e4lill\u00e4 kaksoisraidetta niin henkil\u00f6junien kuin tavarajunien matka-aikojen lyhent\u00e4miseksi (V\u00e4yl\u00e4virasto, Sweco).<\/p>\n
[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/01\/Rautateiden-kaukoliikennevirrat-2019_180220b.png” alt=”Rautatieliikenteen kaukoliikennevirrat -kartta. P\u00e4\u00e4radan henkil\u00f6junaliikenteen merkitys korostuu vahvasti my\u00f6s koko maan mittakaavassa. L\u00e4hde: V\u00e4yl\u00e4virasto” title_text=”Rautateiden kaukoliikennevirrat 2019_180220b” show_in_lightbox=”on” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_image][et_pb_text content_tablet=”” content_phone=”<\/p>\n
Valtakunnalliset liikennepoliittiset ja alueidenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevat tavoitteet ja linjaukset muodostavat yhdess\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaan maakunnallisten tavoitteiden ja taloudellisten realiteettien kanssa maakunnallisen liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohdan sek\u00e4 samalla kehitt\u00e4misen reunaehdot. Ty\u00f6n taustalla on aluekehityslain (10\u00a7) antama velvoite maakuntien liitoille vastata liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnitelman suunnitteluprosessin k\u00e4ynnist\u00e4misest\u00e4, siihen liittyv\u00e4n yhteisty\u00f6n johtamisesta ja suunnittelun yhteensovittamisesta muun maakunnan suunnittelun kanssa.<\/p>\n
Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6n p\u00e4ivityksen taustalla vaikuttaa lis\u00e4ksi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 my\u00f6s k\u00e4ynniss\u00e4 oleva valtakunnallinen liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6 ja Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6n sovittaminen t\u00e4h\u00e4n tietyilt\u00e4 osin. Lis\u00e4ksi syksyll\u00e4 2020 on valmistunut L\u00e4nsi-Suomen liikennestrategia, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n tavoitteita laajasti. Lis\u00e4ksi taustalla vaikuttaa mm. Etel\u00e4-Pohjanmaan ELY-keskuksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti laatima viisivuotinen tienpidon ja liikenteen suunnitelma (TLS 2021-2025), jossa kuvataan l\u00e4hivuosien tienpidon toimia ja ajankohtaiset tiehankkeet sek\u00e4 Fossiilittoman liikenteen tiekartta-aineiston valmistelu.<\/p>\n
” content_last_edited=”on|phone” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” custom_padding=”20px|||||”]<\/p>\n
Liikkuminen Kauhajoki-Sein\u00e4joki-Kauhava -kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 perustuu vahvasti henkil\u00f6auton k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, vaikka muista p\u00e4\u00e4teiden suuntaisista yhteyksist\u00e4 poiketen k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 on keskitasoiset joukkoliikenteen palvelut. V\u00e4lill\u00e4 Sein\u00e4joki-Lapua-Kauhava joukkoliikenteen tarjontaa lis\u00e4\u00e4 em. sijainti p\u00e4\u00e4radan varressa. Joukkoliikenteell\u00e4 olisi mahdollisuus olla kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 nykyist\u00e4 kilpailukykyisempi, mik\u00e4li nykyinen tarjonta suunniteltaisiin selke\u00e4mm\u00e4ksi ja yhdyskuntarakennetta suunniteltaisiin vahvemmin joukkoliikenteen houkuttelevuus huomioiden. Ty\u00f6- ja opiskelumatkat ovat mahdollisia p\u00e4\u00e4rataa pitkin Kauhavalta ja Lapualta Sein\u00e4joelle, joten henkil\u00f6auton k\u00e4ytt\u00f6 ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Junan houkuttelevuus edellytt\u00e4\u00e4 kuitenkin sujuvia matkaketjuja liitynt\u00e4liikenteineen molemmissa p\u00e4iss\u00e4. Toisen suunnan Sein\u00e4joki-Lapua-Kauhava ty\u00f6matkaliikkuminen junalla ei onnistu aamuisin aikataulupuutteista johtuen.<\/p>\n
Henkil\u00f6autoilu<\/strong><\/span><\/p>\nHenkil\u00f6auton k\u00e4yt\u00f6n helppous, mukavuus ja mm. liikkumisen hinta suhteessa joukkoliikenteeseen houkuttelevat auton omistamiseen ja sit\u00e4 kautta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Henkil\u00f6autoilu onkin kaikilla alueilla ja matkatyypeill\u00e4 selke\u00e4sti suosituin vaihtoehto (koulu- ja opiskelumatkoja lukuun ottamatta). Maank\u00e4yt\u00f6n ja palvelujen hajaantuminen on yhdess\u00e4 liikkumistottumusten, autoistumisen sek\u00e4 mm. kaupunkien sis\u00e4isen ja pitk\u00e4matkaisen liikkumisen sekoittumisen kanssa johtanut Sein\u00e4joen seudun p\u00e4\u00e4tieverkolla kasvaviin palvelutasohaasteisiin. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy nykyisin erityisesti kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 Kauhajoki – Sein\u00e4joki – Kauhava (valtatiell\u00e4 19, etenkin v\u00e4lill\u00e4 Sein\u00e4joki- Lapua sek\u00e4 kantatiell\u00e4 67). Valtatiell\u00e4 18 Vaasa – Sein\u00e4joki v\u00e4lill\u00e4 liikenteen kasvu on ollut nopeaa.<\/p>\n
Liikenneturvallisuuteen ja matka-aikojen ennakoitavuuteen liittyvien palvelutaso-ongelmien ennakoidaan kasvavan ko. yhteysv\u00e4leill\u00e4 huomattavasti seuraavan 20 vuoden aikana. Seutu- ja kuntakeskuksissa liikkuminen perustuu voimakkaasti henkil\u00f6autoiluun. Henkil\u00f6autoilussa korostuvat p\u00e4\u00e4v\u00e4ylien liikenneturvallisuuteen liittyv\u00e4t palvelutasopuutteet, p\u00e4\u00e4llystetyn tieverkon kunto ja kunnossapito. Matka-aikojen ennakoitavuus on kuitenkin viel\u00e4 hyv\u00e4. Maaseudulla ovat haasteena rahoituksen niukkuudesta johtuva liikkumisen palvelutasoon suoraan vaikuttava tiest\u00f6n kunnon heikkeneminen, talvihoidon puutteet ja liikkumisen henkil\u00f6autoriippuvaisuus. Maakunnan liikennesuorite keskittyy p\u00e4\u00e4teille (liikennesuorite 60 %, kuva 6). Muutoin suuri osa maanteist\u00e4 on v\u00e4h\u00e4liikenteisi\u00e4. Liikennem\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat viime aikoina kasvaneet voimakkaasti Sein\u00e4joen seudun ydinalueella, varsinkin valtateill\u00e4 18 ja 19 ja kantatiell\u00e4 67. Liikenteen kokonaiskasvu on kuitenkin hidastunut merkitt\u00e4v\u00e4sti, mik\u00e4 osin liittyy my\u00f6s Suomen taloudelliseen tilanteeseen. Haja-asutusalueella liikenne on monin paikoin v\u00e4hentynyt. Kehityksen voidaan arvioida jatkuvan suurelta osin samansuuntaisena, kun Sein\u00e4joen seudulle keskittyv\u00e4 kehitys jatkunee.<\/p>\n
[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/02\/KVL_2019-2.jpg” alt=”P\u00e4\u00e4teiden ajoneuvoliikenteen m\u00e4\u00e4r\u00e4t Etel\u00e4-Pohjanmaalla 2019 V\u00e4yl\u00e4viraston tietojen pohjalta. Huippukuormitus 10 887 Sein\u00e4joesta pohjoiseen.” title_text=”KVL_2019-2″ show_in_lightbox=”on” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_image][et_pb_image src=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/02\/KVLras_2019-2.jpg” alt=”P\u00e4\u00e4teiden raskaan liikenteen m\u00e4\u00e4r\u00e4t Etel\u00e4-Pohjanmaalla 2019 V\u00e4yl\u00e4viraston tietojen pohjalta. Suurimmat volyymit n. 1 000 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa valtatiell\u00e4 19.” title_text=”KVLras_2019-2″ show_in_lightbox=”on” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_image][et_pb_text content_tablet=”” content_phone=”<\/p>\n
Valtakunnalliset liikennepoliittiset ja alueidenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevat tavoitteet ja linjaukset muodostavat yhdess\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaan maakunnallisten tavoitteiden ja taloudellisten realiteettien kanssa maakunnallisen liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohdan sek\u00e4 samalla kehitt\u00e4misen reunaehdot. Ty\u00f6n taustalla on aluekehityslain (10\u00a7) antama velvoite maakuntien liitoille vastata liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnitelman suunnitteluprosessin k\u00e4ynnist\u00e4misest\u00e4, siihen liittyv\u00e4n yhteisty\u00f6n johtamisesta ja suunnittelun yhteensovittamisesta muun maakunnan suunnittelun kanssa.<\/p>\n
Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6n p\u00e4ivityksen taustalla vaikuttaa lis\u00e4ksi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 my\u00f6s k\u00e4ynniss\u00e4 oleva valtakunnallinen liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6 ja Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6n sovittaminen t\u00e4h\u00e4n tietyilt\u00e4 osin. Lis\u00e4ksi syksyll\u00e4 2020 on valmistunut L\u00e4nsi-Suomen liikennestrategia, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n tavoitteita laajasti. Lis\u00e4ksi taustalla vaikuttaa mm. Etel\u00e4-Pohjanmaan ELY-keskuksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti laatima viisivuotinen tienpidon ja liikenteen suunnitelma (TLS 2021-2025), jossa kuvataan l\u00e4hivuosien tienpidon toimia ja ajankohtaiset tiehankkeet sek\u00e4 Fossiilittoman liikenteen tiekartta-aineiston valmistelu.<\/p>\n
” content_last_edited=”on|phone” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” custom_padding=”20px|||||”]<\/p>\n
Lentokent\u00e4t ja ilmaliikenne<\/strong><\/span><\/p>\nSein\u00e4joen lentokent\u00e4lt\u00e4 Ilmajoen Rengonharjulta s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen reittiliikenne Helsinkiin on loppunut. Yhten\u00e4 selitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 on junayhteyksien nopeutuminen Sein\u00e4joen ja Helsingin v\u00e4lill\u00e4. Toinen t\u00e4rke\u00e4 selitt\u00e4j\u00e4 on, ett\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaa on vahvaa kotimarkkinateollisuuden aluetta. T\u00e4ll\u00f6in tarve lent\u00e4\u00e4 ulkomaille ei ole kovin mittavaa, mik\u00e4 heijastuu liitynt\u00e4lentojen melko v\u00e4h\u00e4isen\u00e4 tarpeena Sein\u00e4joelta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Kauhavan lentokentt\u00e4 oli pitk\u00e4\u00e4n sotilasilmailun k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja sielt\u00e4 oli 1970-luvulla lyhyen aikaa my\u00f6s kaupallista reittiliikennett\u00e4 Helsinkiin. Yksityisi\u00e4 liikelentoja ja harrasteilmailua Kauhavan lentokent\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin on ollut kaiken aikaa, samoin Rengonharjun kent\u00e4lt\u00e4. Etel\u00e4-Pohjanmaalla on useita pienempi\u00e4 lentopaikkoja, kuten Alavudella ja Kauhajoella, l\u00e4hinn\u00e4 harrasteilmailun k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Tulevaisuuden ilmaliikenne mahdollistaa lent\u00e4misen kustannustehokkuuden merkitt\u00e4v\u00e4n parantumisen. Uuden ajan teknologia, toimintamallit ja ajatustavat luovat mahdollisuuden kehitt\u00e4\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaan ilmaliikennett\u00e4 monipuolisesti. My\u00f6s pienemm\u00e4t lentokent\u00e4t ja lentopaikat voivat saada uutta lentotoimintaa tulevaisuudessa. S\u00e4hk\u00f6isten lentokoneiden kehitt\u00e4minen on eri puolilla maailmaa nopeassa kehitysvaiheessa.<\/p>\n
Suomessa on kansainv\u00e4linen s\u00e4hk\u00f6isen ja alueellisen lent\u00e4misen kehityshanke, FAIR, Merenkurkun alueella. T\u00e4h\u00e4n hankkeeseen osallistuvat Etel\u00e4-Pohjanmaan liitto ja Etel\u00e4-Pohjanmaan kauppakamari. Hankkeen tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 Suomen ja Ruotsin v\u00e4list\u00e4 lentoliikennett\u00e4, mutta vastata my\u00f6s Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etel\u00e4-Pohjanmaan maakuntien sek\u00e4 Ruotsin l\u00e4nsirannikon maakuntien (mm. V\u00e4sterbotten) lent\u00e4misen tarpeisiin. Pyht\u00e4\u00e4ll\u00e4 sijaitseva Helsinki-East -lentokentt\u00e4 on perustettu kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja testaamaan uusia lentoliikenteen teknologioita, kuten s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 ilma-aluksia ja drooneja. Tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 lentokenttien tehokkuutta mm. et\u00e4lennonjohdon ja ilma-alusten satelliittipohjaisen l\u00e4hestymistekniikan avulla sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 uusia liiketoimintamalleja vastaamaan Suomen alueiden lent\u00e4misen tarpeisiin.<\/p>\n
Mm. edell\u00e4 kuvattujen kehityshankkeiden avulla Suomeen on luotavissa uuden ajan ilmaliikenteen toimintamalli, jolla siirryt\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enemm\u00e4n tarpeeseen perustuvaan, kysynt\u00e4ohjautuvaan ilmaliikenteeseen. Etel\u00e4-Pohjanmaan eri alueita voidaan palvella my\u00f6s uuden teknologian mukaisilla, pystysuoraan nousevilla ja laskevilla eVTOL-koneilla, jotka voivat tuoda matkustajan nopeasti ilmateitse lentokent\u00e4lle tai mihin tahansa muuhun kohteeseen. Tulevaisuuden ilmaliikenne on joustavaa vaihdellen muutamasta muutamiin kymmeniin matkustajiin. K\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 on erilaisiin tarpeisiin soveltuvaa monipuolista ilmaliikenteen kalustoa, mik\u00e4 vastaa nykyist\u00e4 huomattavasti paremmin Suomen eri alueiden kysynt\u00e4\u00e4n. Tarvitaan uusia operaattoreita, jotta Suomeen syntyy aidosti ilmaliikenteen markkinat. T\u00e4ss\u00e4 kehityskulussa Etel\u00e4-Pohjanmaan kannattaa olla aktiivisesti mukana, kunhan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettavat teknologiat, toimintamallit ja niiden aikataulut selvi\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n
Liikenneturvallisuus<\/strong><\/span><\/p>\nEtel\u00e4-Pohjanmaalla tieliikenteess\u00e4 loukkaantuneiden ja kuolleiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ollut laskussa vuodesta 2014 l\u00e4htien, lukuun ottamatta piikki\u00e4 kuolleiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 vuonna 2019. (Tilastokeskus) Maakunnassa on kuitenkin kuluneina vuosina tapahtunut yhdess\u00e4 Kymenlaakson kanssa asukaslukuun suhteutettuna eniten henkil\u00f6vahinko-onnettomuuksia koko maassa. Vuonna 2019 maakunnassa (Isokyr\u00f6 ei mukana) kuoli liikennevahinko-onnettomuuksissa 16 ja loukkaantui 199 henkil\u00f6\u00e4. Henkil\u00f6vahinko-onnettomuudet ovat vakavuudeltaan hieman maan keskitasoa vakavampia. Asukaslukuun suhteutettuna maakunnassa tapahtuu alkoholionnettomuuksia sek\u00e4 polkupy\u00f6r\u00e4- ja mopo-onnettomuuksia selv\u00e4sti koko maan keskiarvoa enemm\u00e4n. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet painottuvat valta- ja kantateille. Kauhajoki-Sein\u00e4joki-Kauhava-kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4lle sijoittuvien valta- ja kantateiden liikenneturvallisuus on heikentynyt liikennem\u00e4\u00e4rien kasvun my\u00f6t\u00e4. Maakunnan liikenneturvallisuustilanne ja v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen korostavat liikenneymp\u00e4rist\u00f6n ja liikennepalvelujen selkeytt\u00e4 ja esteett\u00f6myytt\u00e4 tulevaisuudessa. Kunnat tekev\u00e4t liikenneturvallisuuden parantamiseksi liikenneturvallisuussuunnitelmia. Kuusiokuntien liikenneturvallisuussuunnitelma on tehty v. 2009, J\u00e4rviseudulla v. 2011 ja Ilmajoella suunnitelma on p\u00e4ivitetty v. 2014. Lapuan tekninen liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu v. 2015, ja kunnassa tehd\u00e4\u00e4n vuosittain p\u00e4\u00e4kohtien tarkastus ja p\u00e4ivitys. Suupohjan suunnitelma on tehty v. 2018, Kauhavan suunnitelman p\u00e4ivitys valmistui v. 2020 ja Sein\u00e4joen p\u00e4ivitys valmistuu v. 2021.<\/p>\n
[\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/01\/Liikenneonnettomuudet.png” alt=”Liikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet Etel\u00e4-Pohjanmaalla” title_text=”Liikenneonnettomuudet” show_in_lightbox=”on” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_image][et_pb_image src=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/02\/Onnettomuusindeksi_2.jpg” alt=”Etel\u00e4-Pohjanmaan onnettomuusindeksi (YKR-aineisto 2019) ja tieliikenneonnettomuudet 2018 (Tilastokeskus 2020). Suurimmat onnettomuuskeskittym\u00e4t Sein\u00e4joen seudulla ja Sein\u00e4joelta etel\u00e4\u00e4n valtatiell\u00e4 19.” title_text=”Onnettomuusindeksi_2″ show_in_lightbox=”on” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_image][et_pb_text content_tablet=”” content_phone=”<\/p>\n
Valtakunnalliset liikennepoliittiset ja alueidenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevat tavoitteet ja linjaukset muodostavat yhdess\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaan maakunnallisten tavoitteiden ja taloudellisten realiteettien kanssa maakunnallisen liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohdan sek\u00e4 samalla kehitt\u00e4misen reunaehdot. Ty\u00f6n taustalla on aluekehityslain (10\u00a7) antama velvoite maakuntien liitoille vastata liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnitelman suunnitteluprosessin k\u00e4ynnist\u00e4misest\u00e4, siihen liittyv\u00e4n yhteisty\u00f6n johtamisesta ja suunnittelun yhteensovittamisesta muun maakunnan suunnittelun kanssa.<\/p>\n
Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6n p\u00e4ivityksen taustalla vaikuttaa lis\u00e4ksi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 my\u00f6s k\u00e4ynniss\u00e4 oleva valtakunnallinen liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6 ja Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6n sovittaminen t\u00e4h\u00e4n tietyilt\u00e4 osin. Lis\u00e4ksi syksyll\u00e4 2020 on valmistunut L\u00e4nsi-Suomen liikennestrategia, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s Etel\u00e4-Pohjanmaan liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n tavoitteita laajasti. Lis\u00e4ksi taustalla vaikuttaa mm. Etel\u00e4-Pohjanmaan ELY-keskuksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti laatima viisivuotinen tienpidon ja liikenteen suunnitelma (TLS 2021-2025), jossa kuvataan l\u00e4hivuosien tienpidon toimia ja ajankohtaiset tiehankkeet sek\u00e4 Fossiilittoman liikenteen tiekartta-aineiston valmistelu.<\/p>\n
” content_last_edited=”on|phone” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” custom_padding=”20px|||||”]<\/p>\n
Liikenteen palvelutason haasteet ja mahdollisuudet<\/b><\/span><\/p>\n[\/et_pb_text][et_pb_text content_tablet=”<\/p>\n
\n\n\n| \n Haaste<\/b><\/p>\n<\/td>\n | \n Selite<\/b><\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n\n| \n Paikallisjoukkoliikenteen j\u00e4rjest\u00e4minen<\/p>\n<\/td>\n | \n Paikallisen tarjonnan toteuttaminen ilman suuria joukkoja on kustannustehotonta ja aiheuttaa palvelutasossa suuria ongelmia.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n | \n| \n Infrastruktuurin kunnossapito<\/p>\n<\/td>\n | \n Maakunnan elinkeinoel\u00e4m\u00e4n ja liikkumisen profiilista johtuen syntyy paljon ajosuoritetta, joka kuormittaa tieverkkoa merkitt\u00e4v\u00e4sti. Yleistyv\u00e4t nollakelit, tulvat ja vaihtelevat olosuhteet rasittavat tieverkon pinnoitteen lis\u00e4ksi tien syvempi\u00e4 rakenteita.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n | \n| \n Hajaantunut yhdyskuntarakenne<\/p>\n<\/td>\n | \n Yhdess\u00e4 liikkumistottumusten kanssa aiheuttaa suuria haasteita edist\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 liikkumista. Auto on kilpailukykyisin kulkumuoto suurimmalla osalla matkoista.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n | \n| \n Infrastruktuurin palvelutaso<\/p>\n<\/td>\n | \n Infrastruktuuri on j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4lkeen ja ei vastaa palvelutasoltaan liikenteen kysynt\u00e4\u00e4n ja liikenneturvallisuuteen. Investointivelkaa on kertynyt useiden vuosien ajan.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n | \n| \n Lentokent\u00e4n toimivuus<\/p>\n<\/td>\n | \n Sein\u00e4joen lentokent\u00e4lt\u00e4 ei ole s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 reittiliikennett\u00e4. Kysynt\u00e4 lentoliikenteelle on pient\u00e4, mutta pienetkin tarpeet olisi kilpailukyvyn n\u00e4k\u00f6kulmasta syyt\u00e4 pysty\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n | \n| \n Liikenneturvallisuudessa puutteita<\/p>\n<\/td>\n | \n J\u00e4sentelem\u00e4t\u00f6n katutila aiheuttaa onnettomuusvaaraa k\u00e4velylle, py\u00f6r\u00e4ilylle ja autoilulle. Turvaton liikkuminen on my\u00f6s hidaste kest\u00e4v\u00e4n liikkumisen suosion kasvattamiselle. Valtateill\u00e4 liikenneturvallisuuden ongelmat johtuvat palvelutason puutteista. V\u00e4ylien v\u00e4lityskyky, teiden kunto ja vaaralliset tieosuudet aiheuttavat onnettomuusriski\u00e4.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n | \n| \n Raideliikenteen palvelutasohaasteet pendel\u00f6inniss\u00e4<\/p>\n<\/td>\n | \n Vuorotarjonta on nykytilassaan kohtuullista, mutta erityisesti ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin tarpeisiin junaliikenteen aikatauluja on syyt\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 ja vuorotarjontaa lis\u00e4t\u00e4.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n ” content_phone=”<\/p>\n \n\n\n| \n Haaste<\/b><\/p>\n<\/td>\n | \n Selite<\/b><\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n\n| \n Paikallisjoukkoliikenteen j\u00e4rjest\u00e4minen<\/p>\n<\/td>\n | \n Paikallisen tarjonnan toteuttaminen ilman suuria joukkoja on kustannustehotonta ja aiheuttaa palvelutasossa suuria ongelmia.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n | \n| \n Infrastruktuurin kunnossapito<\/p>\n<\/td>\n | \n Maakunnan elinkeinoel\u00e4m\u00e4n ja liikkumisen profiilista johtuen syntyy paljon ajosuoritetta, joka kuormittaa tieverkkoa merkitt\u00e4v\u00e4sti. Yleistyv\u00e4t nollakelit, tulvat ja vaihtelevat olosuhteet rasittavat tieverkon pinnoitteen lis\u00e4ksi tien syvempi\u00e4 rakenteita.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n | \n| \n Hajaantunut yhdyskuntarakenne<\/p>\n<\/td>\n | \n Yhdess\u00e4 liikkumistottumusten kanssa aiheuttaa suuria haasteita edist\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 liikkumista. Auto on kilpailukykyisin kulkumuoto suurimmalla osalla matkoista.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n | \n| \n Infrastruktuurin palvelutaso<\/p>\n<\/td>\n | \n Infrastruktuuri on j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4lkeen ja ei vastaa palvelutasoltaan liikenteen kysynt\u00e4\u00e4n ja liikenneturvallisuuteen. Investointivelkaa on kertynyt useiden vuosien ajan.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n | \n| \n Lentokent\u00e4n toimivuus<\/p>\n<\/td>\n | \n Sein\u00e4joen lentokent\u00e4lt\u00e4 ei ole s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 reittiliikennett\u00e4. Kysynt\u00e4 lentoliikenteelle on pient\u00e4, mutta pienetkin tarpeet olisi kilpailukyvyn n\u00e4k\u00f6kulmasta syyt\u00e4 pysty\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n | \n| \n Liikenneturvallisuudessa puutteita<\/p>\n<\/td>\n | \n J\u00e4sentelem\u00e4t\u00f6n katutila aiheuttaa onnettomuusvaaraa k\u00e4velylle, py\u00f6r\u00e4ilylle ja autoilulle. Turvaton liikkuminen on my\u00f6s hidaste kest\u00e4v\u00e4n liikkumisen suosion kasvattamiselle. Valtateill\u00e4 liikenneturvallisuuden ongelmat johtuvat palvelutason puutteista. V\u00e4ylien v\u00e4lityskyky, teiden kunto ja vaaralliset tieosuudet aiheuttavat onnettomuusriski\u00e4.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n | \n| \n Raideliikenteen palvelutasohaasteet pendel\u00f6inniss\u00e4<\/p>\n<\/td>\n | \n Vuorotarjonta on nykytilassaan kohtuullista, mutta erityisesti ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin tarpeisiin junaliikenteen aikatauluja on syyt\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 ja vuorotarjontaa lis\u00e4t\u00e4.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n <\/ul>\n” content_last_edited=”on|tablet” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” background_color=”#ECA82E”]<\/p>\n \n\n\n| \n Haaste<\/b><\/p>\n<\/td>\n | \n Selite<\/b><\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n\n| \n Paikallisjoukkoliikenteen j\u00e4rjest\u00e4minen<\/p>\n<\/td>\n | \n Paikallisen tarjonnan toteuttaminen ilman suuria joukkoja on kustannustehotonta ja aiheuttaa palvelutasossa suuria ongelmia.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n | \n| \n Infrastruktuurin kunnossapito<\/p>\n<\/td>\n | \n Maakunnan elinkeinoel\u00e4m\u00e4n ja liikkumisen profiilista johtuen syntyy paljon ajosuoritetta, joka kuormittaa tieverkkoa merkitt\u00e4v\u00e4sti. Yleistyv\u00e4t nollakelit, tulvat ja vaihtelevat olosuhteet rasittavat tieverkon pinnoitteen lis\u00e4ksi tien syvempi\u00e4 rakenteita.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n | \n| \n Hajaantunut yhdyskuntarakenne<\/p>\n<\/td>\n | \n Yhdess\u00e4 liikkumistottumusten kanssa aiheuttaa suuria haasteita edist\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 liikkumista. Auto on kilpailukykyisin kulkumuoto suurimmalla osalla matkoista.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n | \n| \n Infrastruktuurin palvelutaso<\/p>\n<\/td>\n | \n Infrastruktuuri on j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4lkeen ja ei vastaa palvelutasoltaan liikenteen kysynt\u00e4\u00e4n ja\u00a0 liikenneturvallisuuteen. Investointivelkaa on kertynyt useiden vuosien ajan.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n | \n| \n Lentokent\u00e4n toimivuus<\/p>\n<\/td>\n | \n Sein\u00e4joen lentokent\u00e4lt\u00e4 ei ole s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 reittiliikennett\u00e4. Kysynt\u00e4 lentoliikenteelle on pient\u00e4, mutta pienetkin tarpeet olisi kilpailukyvyn n\u00e4k\u00f6kulmasta syyt\u00e4 pysty\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n | \n| \n Liikenneturvallisuudessa puutteita<\/p>\n<\/td>\n | \n J\u00e4sentelem\u00e4t\u00f6n katutila aiheuttaa onnettomuusvaaraa k\u00e4velylle, py\u00f6r\u00e4ilylle ja autoilulle. Turvaton liikkuminen on my\u00f6s hidaste kest\u00e4v\u00e4n liikkumisen suosion kasvattamiselle.\u00a0 Valtateill\u00e4 liikenneturvallisuuden ongelmat johtuvat palvelutason puutteista. V\u00e4ylien v\u00e4lityskyky, teiden kunto ja vaaralliset tieosuudet aiheuttavat onnettomuusriski\u00e4.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n | \n| \n Raideliikenteen palvelutasohaasteet pendel\u00f6inniss\u00e4<\/p>\n<\/td>\n | \n Vuorotarjonta on nykytilassaan kohtuullista, mutta erityisesti ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin tarpeisiin junaliikenteen aikatauluja on syyt\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 ja vuorotarjontaa lis\u00e4t\u00e4.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n [\/et_pb_text][et_pb_text content_tablet=”” content_phone=”<\/p>\n Liikenteen kysynt\u00e4\u00e4n vaikuttamalla on mahdollista v\u00e4hent\u00e4\u00e4 liikkumistarvetta. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 kuitenkin toimintojen sijoittumiseen sek\u00e4 mm. et\u00e4ty\u00f6skentelyyn vaikuttamista. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kyse on liikennej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 laajemmasta strategisen tason valinnasta, joka edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s liikennej\u00e4rjestelm\u00e4toimijoilta aktiivisuutta, pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4 ja vahvaa yhteisty\u00f6n lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 muiden yhteiskuntasektoreiden toimijoiden ja liikkumispalveluja tarjoavien yritysten kanssa. Lis\u00e4ksi valtakunnan tasolla p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 liikenteen hinnoittelun muutoksilla sek\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 vaativalla tarjontaohjauksella pystyt\u00e4\u00e4n vaikuttamaan liikenteen kysynt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n <\/em><\/p>\nLiikennej\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4misen kannalta kriittisimpi\u00e4 <\/strong>matkoja ovat Etel\u00e4-Pohjanmaalla:<\/p>\n\n- Joukkoliikenteell\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t ty\u00f6-, opiskelu- ja asiointimatkat Sein\u00e4joen ja seutukeskusten v\u00e4lill\u00e4<\/li>\n
- Turvalliset Kauhajoki-Sein\u00e4joki-Kauhava-kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t henkil\u00f6automatkat<\/li>\n
- Turvalliset k\u00e4vellen ja py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t ala- ja yl\u00e4koululaisten koulumatkat kaikilla aluetyypeill\u00e4<\/li>\n
- Kuntakeskusten l\u00e4hipalvelujen ja ty\u00f6- paikka-alueiden saavutettavuus k\u00e4vellen ja py\u00f6r\u00e4ll\u00e4<\/li>\n
- Autottomien ty\u00f6-, opiskelu- ja asiointi- matkat haja-asutusalueelta l\u00e4himp\u00e4\u00e4n kunta-\/seutukeskukseen.<\/li>\n<\/ul>\n
” content_last_edited=”on|phone” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”]<\/p>\n Liikenteen kysynt\u00e4\u00e4n vaikuttamalla on mahdollista v\u00e4hent\u00e4\u00e4 liikkumistarvetta. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 kuitenkin toimintojen sijoittumiseen sek\u00e4 mm. et\u00e4ty\u00f6skentelyyn vaikuttamista. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kyse on liikennej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 laajemmasta strategisen tason valinnasta, joka edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s liikennej\u00e4rjestelm\u00e4toimijoilta aktiivisuutta, pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4 ja vahvaa yhteisty\u00f6n lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 muiden yhteiskuntasektoreiden toimijoiden ja liikkumispalveluja tarjoavien yritysten kanssa. Lis\u00e4ksi valtakunnan tasolla p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 liikenteen hinnoittelun muutoksilla sek\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 vaativalla tarjontaohjauksella pystyt\u00e4\u00e4n vaikuttamaan liikenteen kysynt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n \u00a0<\/em><\/p>\nLiikennej\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4misen kannalta kriittisimpi\u00e4 <\/strong>matkoja ovat Etel\u00e4-Pohjanmaalla:<\/p>\n\n- Joukkoliikenteell\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t ty\u00f6-, opiskelu- ja asiointimatkat Sein\u00e4joen ja seutukeskusten v\u00e4lill\u00e4<\/li>\n
- Turvalliset Kauhajoki-Sein\u00e4joki-Kauhava-kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t henkil\u00f6automatkat<\/li>\n
- Turvalliset k\u00e4vellen ja py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t ala- ja yl\u00e4koululaisten koulumatkat kaikilla aluetyypeill\u00e4<\/li>\n
- Kuntakeskusten l\u00e4hipalvelujen ja ty\u00f6- paikka-alueiden saavutettavuus k\u00e4vellen ja py\u00f6r\u00e4ll\u00e4<\/li>\n
- Autottomien ty\u00f6-, opiskelu- ja asiointi- matkat haja-asutusalueelta l\u00e4himp\u00e4\u00e4n kunta-\/seutukeskukseen.<\/li>\n<\/ul>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_button button_url=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/toimintaymparisto\/toimintaymparisto-ja-liikennejarjestelma-murroksessa\/” button_text=”Toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ja liikennej\u00e4rjestelm\u00e4 murroksessa” button_alignment=”center” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” custom_button=”on” button_text_size=”21px” button_text_color=”#000000″ button_bg_color=”#ECA82E” button_icon=”%%2%%” background_layout=”dark”][\/et_pb_button][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_button button_url=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/toimintaymparisto\/elinkeinoelama-ja-logistiikka\/” button_text=”Elinkeinoel\u00e4m\u00e4 ja logistiikka” button_alignment=”center” _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” custom_button=”on” button_text_size=”21px” button_text_color=”#000000″ button_bg_color=”#ECA82E” button_icon=”%%3%%” background_layout=”dark”][\/et_pb_button][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" [et_pb_section fb_built=”1″ next_background_color=”#ffffff” admin_label=”section” _builder_version=”4.7.4″ background_color=”#1e4e5d” background_image=”https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2021\/01\/AdobeStock_47045749.jpg” background_position=”bottom_right” background_blend=”multiply” min_height=”385px” custom_padding=”175px||131px|||” top_divider_color=”#1e4e5d” bottom_divider_style=”waves2″ bottom_divider_height=”42px”][et_pb_row column_structure=”1_5,3_5,1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” min_height=”77px” custom_padding=”||35px|||”][et_pb_column type=”1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_column][et_pb_column type=”3_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_text _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”] Liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n palvelutaso [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” min_height=”1239.9px” custom_padding=”109px|||||”][et_pb_row column_structure=”1_5,3_5,1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default” custom_margin=”-76px|auto||auto||”][et_pb_column type=”1_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][\/et_pb_column][et_pb_column type=”3_5″ _builder_version=”4.7.4″ _module_preset=”default”][et_pb_text content_tablet=”” content_phone=” Valtakunnalliset liikennepoliittiset ja alueidenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevat […]<\/p>\n","protected":false},"author":48,"featured_media":0,"parent":30,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-191","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/191","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/users\/48"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=191"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/191\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":910,"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/191\/revisions\/910"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/30"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/epliitto.fi\/ljs\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=191"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}} | | | | | |