Luonnon monimuotoisuus

Päivitetty 26.11.2019

Suomen ympäristökeskuksen mukaan joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen. Uusi eliölajien uhanalaisuusarviointi osoittaa Suomen luonnon köyhtyvän edelleen. Arvioiduista yli 22 000 lajista 11,9 % on uhanalaisia, kun edellisessä arvioinnissa osuus oli 10,5 %. Uhanalaisia lajeja oli kaikissa lajiryhmissä, suhteellisesti eniten linnuissa ja sammalissa. Suurin lajien uhanalaistumisen syy on lajien elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen. Uhanalaisuuden pysäyttämiseksi on tehtävissä paljon, mutta toiminnalla on kiire.

Biotooppi eli luontotyyppi on eliöiden elinympäristö, jossa keskeiset ympäristötekijät ovat samankaltaiset ja eliöstö siksi tietynlainen. Suomen ympäristökeskuksen ja Ympäristöministeriön tuottaman Luontotyyppien punaisen kirjan uhanalaisuusarvioinnin tulosten mukaan Suomen luontotyypeistä uhanalaisia on 48 %. Vähiten uhanalaisia luontotyyppejä on sisävesissä ja rannoissa (20,3 %). Perinnebiotoopeista eli perinteisen karjatalouden muovaamista yleensä runsaslajisista elinympäristöistä äärimmäisen uhanalaisia on 95,2 prosenttia ja uhanalaisia 100 prosenttia. Metsätyypeistä uhanalaisia on 76,5 %. Luontotyyppien uhanalaisuustilanne on Pohjois-Suomessa selvästi parempi kuin muualla maassa.

Suomen luontotyyppien uhanalaisuudet 2018

Uusimman uhanalaisuusarvion mukaan arvioiduista 75 kalalajista 12 (16 %) on uhanalaisia. Uhanalaisimmat kalat ovat edelleen Saimaan alueen nieriä ja järvilohi sekä merialueen harjus ja ankerias. Meritaimenen tila on hieman parantunut, mutta lohikalojen tilanne on kaiken kaikkiaan heikko. Lisäksi mateen ja kampelan tila on heikentynyt.

Uhanalaisia nisäkäslajeja on Suomessa kahdeksan: naali (äärimmäisen uhanalainen), saimaannorppa, ahma, susi ja ripsisiippa (erittäin uhanalaisia) sekä pikkulepakko, liito-orava ja hilleri (vaarantuneita).  Aiemmin silmälläpidettäväksi arvioitu ilves on nyt elinvoimainen. Liito-oravan uhanalaisuusluokka puolestaan heikkeni silmälläpidettävästä vaarantuneeksi.

Suomen pesivistä 246 lintulajista 86 luokiteltiin uudessa arvioinnissa uhanalaisiksi. Äärimmäisen uhanalaisia eli korkeimman häviämisuhan lajeja on 18. Uusia äärimmäisen uhanalaisia lajeja ovat punasotka ja peltosirkku, joiden määrät ovat vähentyneet yli 80 prosenttia viimeisen kolmen sukupolven aikana. Erittäin uhanalaisten lajien määrä (33) pieneni yhdellä ja vaarantuneiden määrä pysyi samana (35) verrattuna vuoden 2015 arviointiin. Uhanalaisten lajien lisäksi 34 lajia luokiteltiin silmälläpidettäviksi.

Julkaisu- ja tilastolähteitä

Ympäristö.fi/Luonnon monimuotoisuus

Luonnon monimuotoisuus - Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa

WWF luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen

Maa- ja metsätalousministeriö - Luonnon monimuotoisuus

Ilmasto.org - Luonnon monimuotoisuus

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös