Merja Kyllönen, nro 168, vasemmistoliitto

1. Euroopan parlamentti voi tuntua etäiseltä ja arkielämän kannalta merkityksettömältä asialta. Miksi suomalaisten tulisi äänestää EU-vaaleissa ja miten parlamentin toiminta vaikuttaa suomalaisten elämään? Mitä hyötyä Suomelle on EU-jäsenyydestä?

”Jollain tapaa kaikki meidän arjessa perustuu sääntelyyn. Turvallinen, jäljitettävä, antibioottivapaa ruoka, samoin vaatteet, lääkkeet, liikkumisvälineet - kaiken toimivuutta ja turvallisuutta kontrolloidaan pelisäännöin, joiden laatimisessa EU on isossa roolissa. Ilmastonmuutoksen torjuminen, planeettamme pelastaminen, ihmisten ja eläinten oikeuksien turvaaminen, muovinkäytön vähentäminen, fossiilitalouden korvaaminen esimerkkeinä asioista, joita yhdessä tehdään. Jos on kiinnostunut oman arjen, vaikka ravinnon ja liikkumisen turvallisuudesta kannattaa äänestää EU-vaaleissa, koska Euroopassa niistä yhteisesti linjataan.EU:n on tarkoituksena ratkaista yhdessä asioita, joita yksin ei pysty. Esimerkkeinä veroparatiisien purkaminen, talousrikollisuuden hillintä, ilmasto- ja ympäristötoimet, rauhan säilyttäminen maailmassa, pakolaiskysymysten ratkaisu ja globaalin eriarvoisuuden vähentäminen.”

2. Minkälaisia asioita te Euroopan parlamentissa ajaisitte?

”Liikenne, ympäristö, energia ja ilmasto ovat arjen ja ihmisen näkökulmasta eniten olleet viime vuodet työpöydällä, joten niiden parissa olisi luontevaa jatkaa työtä.”

3. Ilmastonmuutoksen on arvioitu aiheuttavan merkittäviä ongelmia ja uhkaavan jopa koko planeettamme tulevaisuutta. Mitä EU:n tulisi tehdä asialle? Miten valittava parlamentti voi siihen vaikuttaa?

”Ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi toteutettavat toimet kuuluvat EU:n prioriteetteihin. EU-johtajat ovat sitoutuneet muuttamaan Euroopan erittäin energiatehokkaaksi, vähähiiliseksi kiertotaloudeksi. EU on myös asettanut itselleen tavoitteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80–95%:lla vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Uuden parlamentin on jäntevästi jatkettava toimia kaikilla toimialoilla, jotta yhteisiin tavoitteisiin voidaan päästä.”

4. EU:n vastuulla on ohjata ja rahoittaa jäsenmaidensa alue- ja rakennepolitiikkaa. Tätä kutsutaan koheesiopolitiikaksi. Mitä teemoja EU:n koheesiopolitiikassa pitäisi painottaa? Mihin asioihin sen pitäisi keskittyä Suomen kaltaisissa jäsenmaissa ja miksi?

”Taloudellisen ja sosiaalisen koheesion tarkoituksena on vähentää eri alueiden välisiä kehityseroja ja vähiten kehittyneiden alueiden syrjäytyneisyyttä. EU:n uusimmassa sopimuksessa eli Lissabonin sopimuksessa lisättiin koheesioon uusi osa-alue, jolloin puhutaan taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta koheesiosta. Ajatuksena on edistää koheesiopolitiikalla myös aiempaa tasapainoisempaa ja kestävämpää alueellista kehitystä. Kaikin puolin olisi tärkeää nostaa jälleen kerran huoltovarmuus esille, kun maailma muuttuu eritoten ilmastonmuutoksen kautta. Maakuntien ja erityisesti maaseudun arvo tulee vielä muuttumaan kokonaan toisenlaiseksi, kuin se tänä päivänä ymmärretään. Samoin pitäisin esillä myös ihmisten ja alueiden väliseen eriarvoistumiseen puuttuvia toimia.”

5. Vuosina 2015 ja 2016 Euroopan unionin alueelle saapui ennennäkemättömän suuri määrä pakolaisia ja siirtolaisia muun muassa Syyrian sodan takia. Tämä käynnisti laajaa keskustelua sekä toimenpiteitä maahanmuuttopolitiikkaan liittyen Euroopan sisällä. Ovatko EU:n linjaukset maahanmuuttopolitiikasta toimivia nykyisillään? Mikäli ei, miten niitä tulisi kehittää?

”Linjauksissa on paljon haasteita, kun jäsenmaat eivät ole sitoutuneet niihin toiminnan tasolla. Turvallisten reittien varmistaminen, niin ettei järjestäytynyt rikollisuus ole se joka valikoi kuka Eurooppaan voi tulla ja millä kuljetushinnalla. Yhteiset arviot siitä, missä on eniten avuntarvitsijoita ja mitä voimme tehdä paikallisesti, missä ihmiset eivät voi jäädä kotimaihinsa, tai paikalle tuotava apu ei riitä. Pakolaisleirien tilanteen korjaaminen ja pysyvien ratkaisujen hakeminen heille, joilla ei ole kotimaata mihin palata tai elinolosuhteet ovat liian vaaralliset.”

6. Mitä kansainvälisyys ja eurooppalaisuus tarkoittaa teille itsellenne? Onko Euroopan Unionin kansainvälisyydessä parannettavaa? Tulisiko jäsenmaiden välistä yhteistyötä esimerkiksi kehittää ja jos kyllä, miten?

”Yhteistyötä, kykyä ymmärtää toisiaan, nähdä erot ja kyetä siitä huolimatta rakentamaan ja kehittämään asioita yhdessä.
EU:n suhteet kaikkialle maailmaan ovat tärkeitä ja kenenkään eristämistä tai omaa eristäytymistä en nää viisaana, kansainvälinen diplomatia on haastavaa, mutta mitään ilmansuuntaa ei saisi jättää hoitamatta sen ajatuksen pohjalta, että on vaikeaa, tai asiat ovat liian hankalia keskusteltaviksi.
Luottamuksen parantaminen ja keskinäisen vuoropuhelun vahvistaminen myös jäsenmaiden välillä on tärkeää.”

7. Maailmassa vallitsee tällä hetkellä kireä poliittinen ilmapiiri, jossa suurvallat pyrkivät vahvistamaan omaa asemaansa. Minkälainen rooli EU:lla on tässä maailmassa? Pitäisikö kansainvälistä yhteistyötä avata nykyistä enemmän EU:n ulkopuolisiin maihin? Jos kyllä, millä keinoin?

”EU:ta tarvitaan entistä enemmän varsinkin vakauden ja turvallisuuden rakentajana. Diplomaattiset keinot ja kaikilla politiikan lohkoilla tapahtuva yhteistyö on tärkeää kaikkien yhteistyöstä kiinnostuneiden maiden, joiden toiminta ei pohjaa diktatuuriin tai sortoon, kanssa.”

8. Brexit on ravistellut Euroopan unionia ja osoittanut, ettei sen olemassaolo ole itsestäänselvyys. Minkälaisena näette EU:n tulevaisuuden brexitin jälkeisenä aikana?

”Elämme varmasti haasteellisia vuosia, eikä Brexit jää ainoaksi haasteeksi EU:lle. Yhtenäisyyttä koetellaan myös äärioikeiston nousun kautta. Uskon kuitenkin, että Euroopasta löytyy ihmisiä, jotka edelleen haluavat enemmän turvata rauhan ja yhtenäisyyden säilymisen kuin vihan ja eriytymisen nousun.”

9. EU osallistuu jäsenmaidensa kulttuurin kehittämiseen ja vaalimiseen. Minkälaisia keinoja EU:lla on kulttuuriin kehittämiseen? Miten kulttuuria tulisi kehittää esimerkiksi maakunnissa?

”EU haluaa suojella yhteistä kulttuuriperintöä sekä tukea taiteita ja luovia aloja Euroopassa. Hankkeiden avulla Euroopan monipuolinen ja elävä kulttuuri pyritään tuomaan kaikkien ulottuville.
Kulttuuri on osatekijänä monien eri alojen EU-toimintapolitiikoissa. Se liittyy oleellisesti esimerkiksi koulutukseen, tutkimukseen, sosiaalipolitiikkaan, aluekehitykseen ja ulkosuhteisiin. Nykyisessä interaktiivisessa ja globalisoituneessa maailmassa kulttuurin ja luovuuden edistämisessä hyödynnetään myös median ja digitaaliteknologian suomia mahdollisuuksia ja kehitetään niitä eteenpäin. EU edistää kulttuurialan yhteistyötä kaikkien kansallisten viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen välillä ja sitä voisimme hyödyntää enemmän myös maakunnissa.”

10. Minkälaisia mahdollisuuksia osallistua toimintaansa EU:n tulisi tarjota nuorille kansalaisille?

”Koulutusvaihto on tärkeä osa jo tänä päivänä. Nuorten osallisuutta EU-asioiden osalta voisi vahvistaa kansallisella tasolla erityisesti koulutuksen, nuorisotakuun, kulttuurivaihdon, eriarvoisuuden vähentämisen ja rauhantyön osalta luomalla erityisiä ohjelmia kouluihin, joissa rakennettaisiin vaikuttamiskanavat myös päätöksentekijöiden suuntaan.”

EU-vaalit pidetään sunnuntaina 26.5. Ennakkovaalit puolestaan 15.-21.5. Kertoisitteko yhdellä lauseella, miksi juuri teitä kannattaa äänestää?

”Olen monissa haasteissa testattu aktiivinen työmyyrä, joka ei pelkää tarttua toimeen asiassa kuin asiassa - ei mene ääni hukkaan, vaan sillä vaikutetaan arkisessa lainsäädäntötyössä!”

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös