Miapetra Kumpula-Natri, Sdp

1. Euroopan parlamentti voi tuntua etäiseltä ja arkielämän kannalta merkityksettömältä asialta. Miksi suomalaisten tulisi äänestää EU-vaaleissa ja miten parlamentin toiminta vaikuttaa suomalaisten elämään? Mitä hyötyä Suomelle on EU-jäsenyydestä?

”Euroopan unioni ja sen yli 500 miljoonaa asukasta tuottavat maailman bruttokansantuotteesta yli 20 prosenttia. Eurooppa on suuri markkina ja tätä voimaa ei pidä jättää käyttämättä, kun haluamme ohjata markkinoita esimerkiksi ilmasto- ja ympäristökestävämmäksi. Kun ohjaamme markkinoita Euroopassa, muuttuvat ne maailmallakin. Globaalit yritysjätit eivät sivuta yhden maailman ostovoimaisimman alueen potentiaalia.

Lisäksi EU-tekee paljon kansalaistensa eteen myös rajojensa sisällä, antaa ihmisille vapauksia ja tuo rauhaa, vakautta ja turvaa. Kansalaisten elämää helpotetaan yhteisellä sääntelyllä, nyt päättyvällä kaudella poistuivat esimerkiksi EU-jäsenmaiden väliset roaming-maksut. Tämän myötä kansalaiset voivat soittaa, tekstailla ja surffailla netissä EU-maasta toiseen samaan hintaan kuin kotimaassaan! Neuvottelemani hintakaton ansiosta myös ’rajattomien’ nettiliittymien Suomessa kyettiin säilyttämään alhaiset hinnat.”

2. Minkälaisia asioita te Euroopan parlamentissa ajaisitte?

”Haluan etsiä Euroopan tasolta tehokkaita keinoja torjua ilmaston lämpenemistä, rakentaa talouden kestävää kasvua sekä mahdollisimman reilua muutosta kaikille kansalaisille, suomalaisillekin, jotka kohtaavat muutoksen erilaisista lähtökohdista. Haen suomalaiseen tutkimukseen, osaamiseen ja reiluun työelämään vahvistusta eurooppalaisesta yhteistyöstä. Haluan edistää digitalisaatiota niin, että johdamme muutosta, emmekä vain sopeudu ja haluan tukea uuden talouden kehittymistä turvaten kansalaisten, kuluttajien ja uusien töiden tekijöiden oikeudet. Digiasiat olivat minulle ensimmäisen kauden näytön paikka, lempinimiäni ovat digimeppi ja Madam Roaming. Olen toiminut kahdessa valiokunnassa ja työskennellyt etenkin digi-, tutkimus-, energia- ja ilmastoasioiden, sosiaali- ja työllisyysasioiden sekä ihmisoikeuksien parissa. Tulevalla kaudella haluaisin jatkaa työskentelyä kyseisten asioiden parissa.

Tasa-arvokysymykset ovat lähellä sydäntäni. Työn murroksessa täytyy huolehtia ihmisestä ja perheistä. Yhteiskunnalla on vastuuta lapsista. Hyvinvointitalous ja veronkierron kuriin saaminen täytyy olla Euroopan talousohjauksen ydintä.”

3. Ilmastonmuutoksen on arvioitu aiheuttavan merkittäviä ongelmia ja uhkaavan jopa koko planeettamme tulevaisuutta. Mitä EU:n tulisi tehdä asialle? Miten valittava parlamentti voi siihen vaikuttaa?

”Tuntuu, että tällä parlamenttikaudella EU on viimein ottanut uhan ilmastonmuutoksesta vakavasti. EU on hyväksynyt suuren joukon toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja itse olen tyytyväinen etenkin ilmastopaketin energiakokonaisuuteen. EU-päätöksillä edistetään mm. sähköautojen latausinfran rakentamista, asuntojen energiatehokkuutta ja asetetaan tavoitteita ympäristöystävällisille liikennemuodoille. Parlamentilla on ollut merkittävä rooli pakettien etenemisessä, ilman sitä tulokset olisivat olleet laimeampia.

Euroopan komissio julkaisi ennen joulua pitkän aikavälin tavoitteensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja olen tyytyväinen, että EU sanoi ensimmäisen kerran ääneen, että EU:n pitäisi pyrkiä niin sanottuihin nettonollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä. Jotta ilmaston lämpeneminen saadaan kuitenkin rajattua 1,5 asteeseen, on toimia toteutettava jo nyt entistä kunnianhimoisemmin. Tämä on myös tutkijoiden viesti. Uuden komission, parlamentin ja Suomen johtaman neuvoston on sovittava vuoden 2030 päästöjen vähentämisen päivittämisestä 40 prosentista 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta.”

4. EU:n vastuulla on ohjata ja rahoittaa jäsenmaidensa koheesiopolitiikkaa. Mihin asioihin sen pitäisi keskittyä Suomen kaltaisissa jäsenmaissa ja miksi?

”Vaalien jälkeen EU:lla on tärkeä tehtävä saattaa loppuun rahoituskehys vuosille 2021-27, missä luodaan raamit myös EU:n koheesiopolitiikalle. Koheesiopolitiikan taustalla on ollut pyrkimys tasata alueellisia eroja. On kuitenkin tärkeää, etteivät kehittyneet alueet jää tyystin ulkopuolelle: alueiden kehittyessä on löydettävä resursseja, jotka pystyvät edesauttamaan alueiden kasvua ja kilpailukykyä entisestään. Mielestäni koheesiopolitiikalla pitää tulevaisuudessa vastata perinteisten aihioiden, kuten maatalouden kehittämisohjelmien lisäksi entistä paremmin muuttuvan maailman haasteisiin.

Olenkin ollut iloinen nähdessäni, miten esim. Etelä-Pohjanmaalla on hyödynnetty sosiaalirahaston antia. Tästä oivia esimerkkejä ovat oppilaitosten, TE-palveluiden, kunnan nuorisotyön, työllistymisen ja yritysten palveluita yhdistävät Ohjaamot, joiden päätavoitteena on erityisesti nuorten työllisyyden ja kouluttautumisen tukeminen. Myös työntekijöiden, työnhakijoiden kuin mikro- ja pk-yritysten digitaalisia valmiuksia lisänneistä hankkeista, kuten Digivaattori, olen lukenut tyytyväisenä. Toivon vastaavien hankkeiden saavan jatkoa, ja toivottavasti työllisyyden parantamiseen ja siirtymiseen ilmasto- ja energiaystävällisempään maailmaan löytyisi myös tulevaisuudessa varoja.”

5. Vuosina 2015 ja 2016 Euroopan unionin alueelle saapui ennennäkemättömän suuri määrä pakolaisia ja siirtolaisia muun muassa Syyrian sodan takia. Tämä käynnisti laajaa keskustelua sekä toimenpiteitä maahanmuuttopolitiikkaan liittyen Euroopan sisällä. Ovatko EU:n linjaukset maahanmuuttopolitiikasta toimivia nykyisillään? Mikäli ei, miten niitä tulisi kehittää?

”EU:n Dublin-sopimuksen mukaan turvapaikanhakijasta tulee huolehtia sen maan, johon hakija rekisteröityy. Kun Eurooppaan saapui vuonna 2015 sankka joukko turvapaikanhakijoita havahduttiin, että paine vastaanottaa turvapaikanhakijoita koetteli toisia jäsenmaita enemmän kuin toisia. Tämän johdosta sovittiin niin kutsutusta taakanjakomenetelmästä, jonka avulla paineen alla olevia jäsenmaita pyrittiin helpottamaan. Kaikki jäsenmaat eivät kuitenkaan ole suostunut apua tarjoamaan, ja järjestelmä tosiaan on vajavainen.

Kun katsoo Euroopan karttaa on selvää, että turvapaikanhakijoita saapuu enemmän maihin, joilla on EU:n ulkoraja. EU:n sisällä on vapaa liikkuvuus, josta nauttivat kaikki jäsenmaat. Mielestäni on luonnollista, että myös ulkorajavalvonta pitäisi järjestää yhdessä ja turvapaikanhakijat jakaa tasaisesti kunkin jäsenmaan kantokyvyn mukaan. Tämä on myös Suomen etu. Kannattaa muistaa, että Suomella on yksi EU:n pisimmistä ulkorajoista. Jos itärajan yli tulisi yhtäkkiä valtava pakolaisvirta Suomeen, eikö olisi huojentavaa tietää, että EU auttaisi tämän taakan jakamisessa?”

6. Mitä kansainvälisyys ja eurooppalaisuus tarkoittaa teille itsellenne? Onko Euroopan Unionin kansainvälisyydessä parannettavaa? Tulisiko jäsenmaiden välistä yhteistyötä esimerkiksi kehittää ja jos kyllä, miten?

”Kansainvälisyys ja eurooppalaisuus tarkoittavat minulle ennen kaikkea asioiden järkevöittämistä sekä mahdollisuuksia: Kuinka saavuttaa Ilmastomuutoksen huomioivaa energiapolitiikkaa? Entäs kuluttajaystävällisempiä tuotteita? Kuinka vähentää muovien määrää valtamerissä? Miten luodaan kysyntää fossiilisia materiaaleja korvaaville biotuotteille? Kuinka saadaan tieteellisiä läpimurtoja, järjestettyä opiskelijavaihtoja ja yhteistä talouskasvua? Meidän pitää pohtia, mitä asioita hoidetaan Euroopan unionissa, ja mihin pystymme kansallisella, maakuntien sekä kuntien tasolla, Suomessa vaikkapa (Etelä-) Pohjanmaalla. Edellä luetelluissa kysymyksissä on suuri joukko aihealueita, joihin saadaan vastauksia nimenomaan kansainvälisellä yhteistyöllä.”

7. Maailmassa vallitsee tällä hetkellä kireä poliittinen ilmapiiri, jossa suurvallat pyrkivät vahvistamaan omaa asemaansa. Minkälainen rooli EU:lla on tässä maailmassa? Pitäisikö kansainvälistä yhteistyötä avata nykyistä enemmän EU:n ulkopuolisiin maihin? Jos kyllä, millä keinoin?

”Historia on osoittanut meille, että rajojen ja muurien rakentaminen heikentää, ei vahvista valtioita ja alueita. Maailmanpolitiikassa on tapahtunut Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin johdolla siirtymä kohti epävarmuutta. Oikeusvaltioperiaatteita kyseenalaistetaan jopa EU:n sisällä. Sääntöihin pohjautuva, kansainvälinen yhteistyö voi kuulostaa hitaalta ja kankealta, mutta todellisuudessa yhteistyö hyödyttää meitä aivan kaikkia Pohjanmaalta Portugaliin. Kuten historiassa, myös tulevaisuudessa Euroopan menestysreseptin löytäminen edellyttää ratkaisujen rakentamista yhdessä. EU:n onkin otettava uudenlaista johtajuutta epävarmemmaksi muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa, ja puhuttava voimakkaasti ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien sekä kannattavien kauppasopimusten puolesta.”

8. Brexit on ravistellut Euroopan unionia ja osoittanut, ettei sen olemassaolo ole itsestäänselvyys. Minkälaisena näette EU:n tulevaisuuden brexitin jälkeisenä aikana?

”Euroopan unioni lähti liikkeelle taloudellisena yhteistyönä sekä rauhanprojektina. Kummassakin on onnistuttu ja Euroopassa on nähty historiallisen pitkä rauhan ja kasvun kausi. Toteutuessaan brexit tarkoittaa valitettavasti historiallista merkkipaalua, tietynlaista EU:n kulminaatiopistettä: ensimmäistä kertaa sen historiassa jäsenmaa on eroamassa EU:sta. Samalla meidän ei tarvitse enää arvuutella, mihin populistinen vastakkainasettelu, kiihkoinen kansallismielinen kampanjointi ja totuuden vierestä vähättely voi 2000-luvulla johtaa. Riittää, että käännämme katseen Isoon-Britanniaan. Saarivaltio on onnistunut maalaamaan itsensä täysin nurkkaan brexit-sotkullaan ja sysäämään oman valtionsa historialliseen poliittiseen kriisiin. Britit ajelehtivat pauhaavassa koskessa kuuluisan ajopuun tavoin, vailla kykyä puuttua kulkusuuntaan.

Toisaalta brexit-keskustelut ovat todella vaikuttaneet muuhun Eurooppaan positiivisestikin. Vasta jäsenyydestä irroittautumisen valmistelu on herättänyt huomaamaan, mitä kaikkea EU jäsenmaat tekevätkään jo yhdessä! Valitettava totuus brittien kannalta taitaa olla se, että EU kyllä porskuttaa brexitin jälkeen eteenpäin ilman brittejä ja totuuden viereisestä kampanjasta huolimatta britit taitavat joutua maksumieheksi sotkussaan.”

9. EU osallistuu jäsenmaidensa kulttuurin kehittämiseen ja vaalimiseen. Minkälaisia keinoja EU:lla on kulttuuriin kehittämiseen? Miten kulttuuria tulisi kehittää esimerkiksi maakunnissa?

”EU tukee jäsenmaidensa kulttuuria lukuisin eri tavoin ja lähes kaikilla osa-alueilla urheilusta kaunokirjallisuuteen ja elokuva-alasta kulttuuripääkaupunkeihin, pääosin tietysti rahoittamalla. Tukeminen ulottuu myös digiaikaan: suoratoistopalveluiden, kute Netflixin, on jatkossa varmistettava, että niiden sisällössä on eurooppalaista tuotantoa. Lisäksi kansallisille ja paikallisille tuotteille, esim. ruuille, voidaan hakea suojauksia jopa valmistusalueen mukaan! Suomessa mm. Lammin sahti on suojattu näin. Brysselissä, Euroopan tietynlaisessa sydämessä, voi tosiaankin aistia olevansa Euroopassa: on lyhyt matka moniin eurooppalaisiin kohteisiin. Suomessa, ja muilla EU:n reuna-alueilla näin ei välttämättä ole. Toivoisin, että myös suomalaisissa maakunnissa voitaisiin jatkossa toteuttaa EU:n johdolla sen kaltaisia projekteja, että eurooppalainen yhteistyö tulisi käsin kosketeltavaksi.”

10. Minkälaisia mahdollisuuksia osallistua toimintaansa EU:n tulisi tarjota nuorille kansalaisille?

”Keinoja on monia. Mielestäni parasta on, jos EU saa innostettua nuoria Euroopan yhteisistä asioista ja kanssakäymisiin. Huomaamaan, että maailma on tosiaankin avoin. Yksi EU:n kiistatta onnistuneimpia hankkeita on jo yli 9 miljoonan eurooppalaisen maailman mullistanut ERASMUS-opiskelijavaihto. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miten EU tarjoaa nuorille eurooppalaisille mahdollisuuden tutustua kotimantereeseensa ja rakentaa yhteistyötä yli kansallisvaltiorajojen. Toinen esimerkki on tietysti mahdollisuus jopa ilmaiseen interrail-passiin!

Toistaiseksi suomalaisten määrä EU-toimielimissä on jokseenkin hyvä, mutta useat suomalaiset virkamiehet ja -naiset ovat jäämässä eläkkeelle lähivuosina. Määrä uhkaakin laskea. Itse haluan nähdä tulevaisuudessakin EU-virkamiehiä, joilla riittää ymmärrystä siitä, mitä Suomi unionilta tarvitsee ja mitä me voimme unionille antaa. EU:n toimielimet voisivat auttaa tässä järjestämällä maakohtaisia rekrytointikilpailuja henkilöstöltään aliedustetuille maille. Lopuksi pieni haaste: Hakekaa rohkeasti EU-uralle! Olkaa kiinnostuneita ja kysykää neuvoa vaikka allekirjoittaneelta, osaaville tekijöille löytyy kyllä paikkansa. Ilman hakijoita ei saada tekijöitä!”

EU-vaalit pidetään sunnuntaina 26.5. Ennakkovaalit puolestaan 15.-21.5. Kertoisitteko yhdellä lauseella, miksi juuri teitä kannattaa äänestää?

”Olen kokenut EU-poliitikko, joka haluaa etsiä Euroopan tasolta tehokkaita keinoja torjua ilmaston lämpenemistä, mahdollistaa turvallista digitalisaatiota sekä luoda mahdollisimman reilua muutosta kaikille kansalaisille, suomalaisillekin, jotka kohtaavat muuttuvan maailman haasteet ja mahdollisuudet erilaisista lähtökohdista.”

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös