Miikka-Markus Leskinen, nro 74, KD

1. Euroopan parlamentti voi tuntua etäiseltä ja arkielämän kannalta merkityksettömältä asialta. Miksi suomalaisten tulisi äänestää EU-vaaleissa ja miten parlamentin toiminta vaikuttaa suomalaisten elämään? Mitä hyötyä Suomelle on EU-jäsenyydestä?

”Tietyillä mittareilla mitattuna jopa puolet suomalaisesta lainsäädännöstä on peräisin EU:n asetuksista ja säädöksistä. Unionin vaikutus on jokapäiväinen ja merkittävä. Euroopan parlamentin toiminnan ja kotimaan asioiden välillä on luontainenkin etäisyys. Mutta matala äänestysprosentti EU-vaaleissa johtuu siitä, että Euroopan unionin nykyinen toiminta ei miellytä isoa osaa kansasta. On tunnustettava, että EU on tällä hetkellä tietyssä mielessä tienhaarassa tulevaisuuden suhteen.

Kansa ei ole tyhmää. EU:n etäisyys ei johdu tiedon puutteesta tai huonosta viestinnästä. Suomalaiset haluavat unionin jäsenyydeltä enemmän konkreettisia tuloksia ja hyötyjä, ja jos niitä ei ole näyttää, ei EU:n kannatus kansalaisten silmissä tule nousemaan.

Äänestäminen EU-vaaleissa on ennen kaikkea mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälainen edustus Suomella on tärkeässä kansainvälisessä elimessä. Harvaan kansainväliseen organisaatioon pääsee Suomen osalta vaikuttamaan suoralla kansanvaalilla.”

2. Minkälaisia asioita te Euroopan parlamentissa ajaisitte?

”Ilmastonmuutoksen osalta tarvitaan selkeä päätös sekä kansallisesti että EU:n tasolla, kuinka kriisin suhteen edetään. Haluaisin ennen kaikkea olla vahvistamassa Euroopan laajuista yhteistä linjaa ilmastokysymyksissä. Olisin mukana kehittämässä EU:ta suuntaan, jossa Suomen jäsenyydestä saamat hyödyt ja edut kasvavat. Ajaisin rohkeasti Suomen etua. Samalla kun jäsenyydestä saatavat hyödyt paranevat, palaa kansalaisten luottamus eurooppalaiseen yhteisöön vähitellen. Vastustaisin liittovaltiokehitystä: esimerkiksi EU:n budjetti on pidettävä asioissa eivätkä yksittäiset jäsenvaltiot saa vastata toisten jäsenvaltioiden veloista.”

3. Ilmastonmuutoksen on arvioitu aiheuttavan merkittäviä ongelmia ja uhkaavan jopa koko planeettamme tulevaisuutta. Mitä EU:n tulisi tehdä asialle? Miten valittava parlamentti voi siihen vaikuttaa?

”Yhteinen linja ja poliittinen kehys, joka otetaan käyttöön välittömästi. Euroopan unioni on maailman toiseksi suurin talous ja sillä on riittävät resurssit kehittää alueellaan nopeasti uuden sukupolven teknologiat ja innovaatiot ilmastokriisin ratkaisemiseksi.”

4. EU:n vastuulla on ohjata ja rahoittaa jäsenmaidensa alue- ja rakennepolitiikkaa. Tätä kutsutaan koheesiopolitiikaksi. Mitä teemoja EU:n koheesiopolitiikassa pitäisi painottaa? Mihin asioihin sen pitäisi keskittyä Suomen kaltaisissa jäsenmaissa ja miksi?

”Koheesiopolitiikan tulee tukea esimerkiksi Suomen kaltaisessa maassa koko maan pysymistä asuttuna. Tärkeimmät investoinnit liittyvät tällä hetkellä teollisuuden innovaatioihin ja energiaan sekä koulutukseen, jotta sivistynyttä ja ammattitaitoista väestöä löytyy riittävästi koko maasta. Koheesiopolitiikalla vahvistetaan alueiden kykyä työllistää ja kouluttaa työvoimaa nykyaikaisia toimialoja palvelevalla tavalla. Erityinen fokus tulee olla ratkaisuissa, jotka ehkäisevät 18-30-vuotiaiden nuorten syrjäytymistä työelämästä ja koulutuspolulta.”

5. Vuosina 2015 ja 2016 Euroopan unionin alueelle saapui ennennäkemättömän suuri määrä pakolaisia ja siirtolaisia muun muassa Syyrian sodan takia. Tämä käynnisti laajaa keskustelua sekä toimenpiteitä maahanmuuttopolitiikkaan liittyen Euroopan sisällä. Ovatko EU:n linjaukset maahanmuuttopolitiikasta toimivia nykyisillään? Mikäli ei, miten niitä tulisi kehittää?

”Pakolaispolitiikkaa tulisi kehittää voimakkaasti kohti kiintiöjärjestelmää sekä yhteistyötä YK:n kanssa, mutta kiintiöitä voi korottaa tuntuvasti. EU:n täytyy huolehtia jatkossa paremmin pakolaispolitiikan inhimillisyydestä, jotta yksikään jäsenvaltio ei kaavaile turvapaikanhakijoiden sijoittamista leirisaarille tai palauta lähtömaahansa hengenvaarassa olevia henkilöitä hatarin perustein. Kiintiöpohjaiseen järjestelmään siirtyminen ratkaisee monta ongelmaa. Esimerkiksi Suomen pakolaiskiintiö voidaan hyvin 8-kertaistaa.”

6. Mitä kansainvälisyys ja eurooppalaisuus tarkoittaa teille itsellenne? Onko Euroopan Unionin kansainvälisyydessä parannettavaa? Tulisiko jäsenmaiden välistä yhteistyötä esimerkiksi kehittää ja jos kyllä, miten?

”Minulle kansainvälisyys tarkoittaa sitä, että ihmisen syntyperällä ei ole mitään merkitystä arjen tasolla, kun toimitaan yhteistyössä yhteisten asioiden eteen. Eurooppalaisuus eroaa muusta kansainvälisyydestä siten, että eurooppalaisten maiden kulttuurit ja historia ovat lähempänä toisiaan. Meillä on yhteinen kristillinen kulttuuriperintö, jonka vaikutus kumpuaa satojen vuosien takaa, sekä yhteinen moderni historia liittyen kahteen traagiseen maailmansotaan. Euroopan unioni tarvitsee yhteistä panostusta tieteeseen, etiikkaan ja sivistykseen koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuuriprojektien kautta. Eurooppalaisella yhteisöllä on erityisiä tieteellisiä ja filosofisia painotuksia, kuten ihmisoikeusetiikka, taidehistoria sekä mannermainen filosofia.”

7. Maailmassa vallitsee tällä hetkellä kireä poliittinen ilmapiiri, jossa suurvallat pyrkivät vahvistamaan omaa asemaansa. Minkälainen rooli EU:lla on tässä maailmassa? Pitäisikö kansainvälistä yhteistyötä avata nykyistä enemmän EU:n ulkopuolisiin maihin? Jos kyllä, millä keinoin?

”Euroopan unionin merkitys näkyy erityisesti sen roolissa suurena yhtenäisenä talousalueena. Poliittisesti taas esimerkiksi Venäjä pitää Natoa itselleen suurempana uhkana kuin Euroopan unionin integraatiota. Toisaalta taas USA:ssa Trumpin hallinnon ailahtelu on heikentänyt mielikuvissa Naton kansainvälispoliittista merkitystä. Globaalissa maailmassa yhteistyön tulee luonnollisesti olla monenkeskistä ja laajaa. Edelleen iso merkitys on myös jäsenvaltioiden itsenäisesti solmimilla kahdenvälisillä sopimuksilla ulkovaltojen kanssa. Nykyisessä epävarmassa tilanteessa en lähtisi vielä laajentamaan EU:n kansainvälistä yhteistyötä uusille alueille.”

8. Brexit on ravistellut Euroopan unionia ja osoittanut, ettei sen olemassaolo ole itsestäänselvyys. Minkälaisena näette EU:n tulevaisuuden brexitin jälkeisenä aikana?

”Tulevaisuus Brexitin jälkeen on hyvin epävarma. Euroopan unionin täytyy tietyssä mielessä ’luoda nahkansa’ uudelleen. Brexitin lopputulos tulee lopulta kertomaan, kuinka jäsenvaltioissa suhtaudutaan EU-jäsenyyteen. Koko maailma katsoo Britannian suuntaan ja pitää sitä varoittavana esimerkkinä tilanteesta, jossa EU:n uskottavuus unionin kansalaisen silmissä ajautuisi kriisiin.”

9. EU osallistuu jäsenmaidensa kulttuurin kehittämiseen ja vaalimiseen. Minkälaisia keinoja EU:lla on kulttuuriin kehittämiseen? Miten kulttuuria tulisi kehittää esimerkiksi maakunnissa?

”Euroopan unioni tekee tällä hetkellä paljon kulttuurista ja taiteellista vaikuttamistyötä, joka on usein julkisuudelta piilossa. Unioni voisi tuoda paremmin esille kulttuurisia projekteja esimerkiksi tapahtumien muodossa, joihin ihmiset voivat osallistua. Euroopan parlamentti muun muassa jakaa kansainvälistä Lux Prize -elokuvapalkintoa: tämän kaltaiset tapahtumat ja projektit voisi tuoda paljon näkyvämmin osaksi eurooppalaisen yhteisön arkea.”

10. Minkälaisia mahdollisuuksia osallistua toimintaansa EU:n tulisi tarjota nuorille kansalaisille?

”Sosiaalisen median aikana nuoret kyllä löytävät vaikutusmahdollisuuksia. Moni kansalaisjärjestö tekee näkyvää työtä nuorten eurooppalaisen identiteetin rakentamiseksi.”

EU-vaalit pidetään sunnuntaina 26.5. Ennakkovaalit puolestaan 15.-21.5. Kertoisitteko yhdellä lauseella, miksi juuri teitä kannattaa äänestää?

”Kristillisdemokratia on Euroopan johtava aate ja minä tuon eurooppalaiseen päätöksentekoon kansainvälisen politiikan näkemystä.”

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös