Pekka Puska, keskusta

1. Euroopan parlamentti voi tuntua etäiseltä ja arkielämän kannalta merkityksettömältä asialta. Miksi suomalaisten tulisi äänestää EU-vaaleissa ja miten parlamentin toiminta vaikuttaa suomalaisten elämään? Mitä hyötyä Suomelle on EU-jäsenyydestä?

”EU vaikuttaa yhä enemmän suomalaisten elämään: hyvässä ja pahassa. EU-jäsenyyden olennainen arvo Suomelle on, että sitä kautta olemme mukana länsieurooppalaisessa viitekehyksessämme. EU tuo Suomelle vakautta ja turvallisuutta. EU on jäsenmaittensa liitto, ja EU:n parlamentti on sen keskeinen elin. On olennaisen tärkeää, että Suomi on siellä edustettuna vahvoin ja pätevin voimin.”

2. Minkälaisia asioita te Euroopan parlamentissa ajaisitte?

”Linjani on, että EU:n tulee olla vahvempi isoissa asioissa ja tehdä vähemmän pienissä. Isoja asioita ovat Euroopan puolustaminen suhteessa USA:han, Kiinaan ja Venäjään, eurooppalaisten arvojen puolustaminen, ilmastonmuutoksen isot asiat ja kehitysyhteistyö varsinkin Afrikkaan. Kovin moniin pieniin asioihin sotkeutuminen merkitsee byrokratiaa ja päätöksiä, jotka on parempi jättää jäsenmaihin.”

3. Ilmastonmuutoksen on arvioitu aiheuttavan merkittäviä ongelmia ja uhkaavan jopa koko planeettamme tulevaisuutta. Mitä EU:n tulisi tehdä asialle? Miten valittava parlamentti voi siihen vaikuttaa?

”EU:n tulee vahvasti hoitaa ilmastonmuutoksen isoja asioita, ettei tarvitse syyllistää kansalaisia heidän jokapäiväisessä elämässään. Isoja asioita ovat energiatuotannon siirtäminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin polttoaineisiin, autojen ja lentokoneidenmoottoreiden kehittäminen, biopolttoaineiden kehittäminen ja käytön edistäminen sekä vahva osallistuminen globaaleihin sopimuksiin. EU:n parlamentti on keskeinen päätöksentekoelin.”

4. EU:n vastuulla on ohjata ja rahoittaa jäsenmaidensa alue- ja rakennepolitiikkaa. Tätä kutsutaan koheesiopolitiikaksi. Mitä teemoja EU:n koheesiopolitiikassa pitäisi painottaa? Mihin asioihin sen pitäisi keskittyä Suomen kaltaisissa jäsenmaissa ja miksi?

”EU:n toiminnassa tulee korostaa sitä, että EU on alueiden Eurooppa. Jäsenmaat tarvitsevat elinvoimaisia alueita. Suomen osalta se merkitsee politiikkaa, että koko maa on pidettävä asuttuna. On muistettava, että Suomen kansantalous lepää maakuntien taloudellisen toimeliaisuuden varassa: metsät, bioteollisuus, energiateollisuus, kaivokset, maatalous ym. EU:n tulee koheesiopolitiikassa toimia tällä perusteella.”

5. Vuosina 2015 ja 2016 Euroopan unionin alueelle saapui ennennäkemättömän suuri määrä pakolaisia ja siirtolaisia muun muassa Syyrian sodan takia. Tämä käynnisti laajaa keskustelua sekä toimenpiteitä maahanmuuttopolitiikkaan liittyen Euroopan sisällä. Ovatko EU:n linjaukset maahanmuuttopolitiikasta toimivia nykyisillään? Mikäli ei, miten niitä tulisi kehittää?

”EU yllätettiin ’housut kintuissa’ suuren pakolaisaallon kanssa. EU:n tulee hoitaa nykyistä vahvemmin ulkorajansa, niin että voidaan torjua hallitsematon pakolaisuus. Humanitaarisen auttamisen toiminta on yhdessä suunniteltava.”

6. Mitä kansainvälisyys ja eurooppalaisuus tarkoittaa teille itsellenne? Onko Euroopan Unionin kansainvälisyydessä parannettavaa? Tulisiko jäsenmaiden välistä yhteistyötä esimerkiksi kehittää ja jos kyllä, miten?

”Pidän itseäni hyvin kansainvälisenä henkilönä. Olen eri tehtävissä käynyt yli sadassa maassa ja lähes kaikissa Euroopan maissa. Mitä enemmän on ulkomailla, sitä enemmän arvostaa Suomea ja myös eurooppalaisia arvoja. ’On lottovoitto syntyä Suomessa.’ Elämme yhä kansainvälisemmässä maailmassa, ja kansainvälisyys vaikuttaa yhä enemmän. Sen vuoksi on tärkeä olla mukana kansainvälisessä ja eurooppalaisessa toiminnassa - sekä puolustaen Suomen etua että edistäen kansainvälistä kehitystä. Kansainvälisessä työssä tulee olla realisti, ei liian sinisilmäinen.”

7. Maailmassa vallitsee tällä hetkellä kireä poliittinen ilmapiiri, jossa suurvallat pyrkivät vahvistamaan omaa asemaansa. Minkälainen rooli EU:lla on tässä maailmassa? Pitäisikö kansainvälistä yhteistyötä avata nykyistä enemmän EU:n ulkopuolisiin maihin? Jos kyllä, millä keinoin?

”Kireän suurvaltapolitiikan vallitessa EU on entistä tärkeämpi Suomelle. EU:n tulee suurvaltojen pyrkimyksissä puolustaa vahvasti Eurooppaa. Tämä vaatii vahvaa ja yhtenäistä Eurooppaa. Samalla on tärkeää, että Suomella on omat hyvät suhteensa naapurimaihin, Venäjään ja Pohjoismaihin, sekä suurvaltoihin USA:han ja Kiinaan. Suomalaiset yhteydet kaikkiin maihin ovat arvokkaita.”

8. Brexit on ravistellut Euroopan unionia ja osoittanut, ettei sen olemassaolo ole itsestäänselvyys. Minkälaisena näette EU:n tulevaisuuden brexitin jälkeisenä aikana?

”Ennustaminen on vaikeaa, mutta Brexit on selvästi osoittanut EU:n merkityksen jäsenmaille. Siinä mielessä se tulee vahvistamaan EU:n yhtenäisyyttä. EU:n laajenemisen suhteen tarvitaan malttia.”

9. EU osallistuu jäsenmaidensa kulttuurin kehittämiseen ja vaalimiseen. Minkälaisia keinoja EU:lla on kulttuuriin kehittämiseen? Miten kulttuuria tulisi kehittää esimerkiksi maakunnissa?

”Kyllä kulttuurin kehittäminen on pääasiassa jäsenmaiden oma asia. On varottava EU:n rönsyilyä kovin monille aloille. EU:n tulee keskittyä isoihin asioihin. Toki on paljon hyvää eurooppalaista kulttuuriyhteistyötä.”

10. Minkälaisia mahdollisuuksia osallistua toimintaansa EU:n tulisi tarjota nuorille kansalaisille?

”Koulutus on alue, joka sopii eurooppalaiselle yhteistyölle ja EU:n toiminnalle. Koulutus ja tutkimus on yhä kansainvälisempää, ja EU:n tulee vahvasti tätä edistää mm. riittävän yhtenäisten koulutusjärjestelmien puitteissa. Nuorten kannalta Erasmus vaihtosysteemi on hyvin tärkeä. Sitä tulee tukea ja kehittää.”

EU-vaalit pidetään sunnuntaina 26.5. Ennakkovaalit puolestaan 15.-21.5. Kertoisitteko yhdellä lauseella, miksi juuri teitä kannattaa äänestää?

”Olen asiantunteva, sekä kotimaisissa että kansainvälisissä tehtävissä toiminut ja kansainväliset yhteydet omaava vaikuttaja - valmiina EU-parlamenttiin.”

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös