Neljä maakuntaa kiirehtii investointeja valtatie 3:n kohteisiin yhteysvälillä Tampere-Vaasa

12.04.2019

 

Neljä maakuntaa kolmostien alueelta haluaa nostaa valtatie 3:n kehittämisen sekä hallitusohjelmaan että tekeillä olevaan valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman rahoitusohjelmaan.

Valtatie 3:n kiireellisten investointien toteuttaminen Tampereelta Vaasaan on pitkään ollut Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan yhteinen kärkitavoite. Kolmostieyhteys on merkittävä myös Satakunnalle. Liikenneviranomaisten hyväksymät tiesuunnitelmat ovat olleet jo kauan valmiita.

Kolmostien alueen toimijat esittävät tulevaan hallitusohjelmaan kirjausta, jolla hallitus sitoutuu liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parantaviin investointeihin Suomen elinkeinoelämän kannalta tärkeimmillä valtateillä. Investoinnit turvaavat myös vientikuljetusten toimintavarmuuden.

Kolmostien kiireelliset ja taloudellisesti realistiset investointikohteet tulee saada osaksi tekeillä olevaa valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman rahoitusohjelmaa.

Neljä maakuntaa esittävät yhteisesti valittua 128 miljoonan euron hankekoria, jonka mukaisten kohteiden rakentaminen voidaan välittömästi käynnistää. Suurimpana kohteena on Hämeenkyrön ohitustie, jonka avulla poistetaan yhteysvälin pahin liikenteen sujuvuutta haittaava pullonkaula.

Alla on lisätietoja investointikohteista ja perusteluista.

Vuoden 2019-2020 ajan kolmostien kehittämistä edistetään Pirkanmaan liiton vedolla, vastuuhenkilönä edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela, jouni.koskela(a)pirkanmaa.fi, 050 527 2129.

Muut yhteystiedot: ohjausryhmän puheenjohtaja, Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius, antero.alenius(a)hameenkyro.fi, 050 68192, maakuntajohtaja Esa Halme, esa.halme(a)pirkanmaa.fi, 040 500 3531, vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, antti.saartenoja(a)etela-pohjanmaa.fi, 050 347 9845, maakuntajohtaja Kaj Suomela, kaj.suomela(a)obotnia.fi, 050 312 8650, vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, asko.aro-heinila(a)satakunta.fi, 050 350 1505.

 

INVESTOINTIKOHTEET JA PERUSTELUT


KIIREELLISIMMÄT INVESTOINTIKOHTEET

 

Hämeenkyrön ohitustie

65 M€

Keskikaiteet Sikuri–Ikaalinen ohituskaistoille

4,6 M€

Teikangas-Mansoniemi ohituskaistapari

5,5 M€

Alaskylä–Parkano (valtatie 23) uusi ohituskaista ja tielinjan oikaisu               

13,0 M€

Koskuen ohituskaistapari  

4,5 M€

Rajalanmäen ohituskaista ja Mantilan liittymä

5,6 M€

Lamminkosken ohituskaistapari             

5,5 M€

Jalasjärven eritasoliittymä

6,5 M€

Valtatie 3 ja valtatie 8 Vaasan yhdystien eritasoliittymän parantaminen

5,5 M€

Pienet liittymä- ja liikenneturvallisuushankkeet                      

12,0 M€

Yhteensä      

128 miljoonaa euroa

                                                                                      

           

VALTATIE 3 – SUOMEN RUOKATIE JA VIENNIN VALTAVÄYLÄ

Maakunnat, kunnat ja alueen muut toimijat ovat määritelleet kolmostien ”Suomen ruokatieksi ja viennin valtaväyläksi”, joka yhdistää kasvukeskukset ja elinvoimaisen maaseudun. Se yhdistää teollisuuden satamiin ja maailmalle. Se on investointi Suomen kilpailukykyyn, joka kuroo Suomen liikenteellistä takamatkaa markkinoille. Suomen tavarakuljetuksista 85 prosenttia kulkee maanteillä. Läntisen Suomen osuus maan tavaraviennistä on 68 prosenttia. Hyvä tieyhteys turvaa myös Suomen työllisyystavoitteen toteutumisen. 

Yhteysvälin Tampere-Vaasa -alueella syntyy Suomen BKT:stä 11,3 prosenttia; yhteysvälillä kulkee vuosittain 10 miljardin euron arvosta tavaraa ja 3,5 miljoonaa ajoneuvoa, joista puoli miljoonaa on raskaan liikenteen ajoneuvoja; Tampere-Vaasa 90 minuutin vaikutusalueella on 1,3 miljoonaa asukasta, ja lähes puoli miljoonaa työpaikkaa.

Kolmostie (E12) kuuluu valtakunnalliseen runkoverkkoon ja EU:n päättämiin pääliikenneväyliin.

Yhteysvälin palvelutaso ei kuitenkaan vastaa näin tärkeälle tieosuudelle asetettuja vaatimuksia. Valtakunnallisen runkoverkon nopeustavoite on vähintään 80 km/h, nyt kolmostiellä Vaasa-Tampere välillä on pitkiä, 50–60 km/h osuuksia sekä kiertoliittymiä. Kolmostie on erittäin onnettomuusherkkä, missä muun muassa ”rekat ja rollaattorit” kulkevat samoissa kiertoliittymissä.

Valtatieliikenteen hidastusten vähentäminen ja sujuvuuden lisääminen vähentävät myös hiilidioksidipäästöjä.

 

Etelä-Pohjanmaan liitto
Pohjanmaan liitto
Pirkanmaan liitto
Satakuntaliitto

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös