Tiedotteet

12.09.2019

Pääradan yhteysväleille luvassa parannuksia – maakunnassa halutaan nopeuttaa suunnittelun aikataulua

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin kertoi tiistaina 10.9.2019, että valtio aloittaa kuntien ja muiden toimijoiden kanssa neuvottelut hankeyhtiöistä, jotka suunnittelevat ja rahoittavat Tampere−Helsinki-välin Suomirataa sekä Turun tunnin junaa.

− Hyvä, että pääradan suunnittelussa päästään nyt käyntiin hankeyhtiöiden kautta. Seinäjoella on valmiudet osallistua neuvotteluihin. Esitettyä suunnitteluaikataulua tulee kuitenkin ehdottomasti kiristää, jotta merkittävää CEF-rahoitusta voidaan hyödyntää, toteaa kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki.

Rasinmäki korostaa, että päärata kuuluu eurooppalaiseen TEN-T-verkostoon, joten koko pääradan suunnittelu tulee käynnistää samanaikaisesti välillä Tampere−Seinäjoki ja edelleen välillä Seinäjoki–Oulu. Pääradan nopeuttamisesta ja kapasiteetin lisäyksestä syntyy merkittäviä hyötyjä koko Suomelle.

Maakuntajohtaja Asko Peltola puolestaan muistuttaa, että pääradalla on osuuksia, kuten Seinäjoki−Tampere, jossa voitaisiin edetä huomattavasti esitettyä nopeammalla aikataululla aloittaen suoraan ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä ja yleissuunnittelulla. Yhteysvälin yleissuunnittelu tuleekin käynnistää tulevaisuusinvestointina välittömästi.

− Kyseisellä Suomen vilkkaimmalla yksiraiteisella osuudella voidaan suunnittelussa edetä huomattavasti rivakammin varmistaen EU-rahoituksen saanto. Yhteysvälin nopeuttaminen on kustannustehokkain tapa lyhentää pohjoisen Suomen matka-aikoja, Peltola sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt budjettiriiheen hallitusohjelmassa linjattujen päärataan kytkeytyvien yhteysvälien nopeuttamista ja parantamista väleillä Seinäjoki−Vaasa, Tampere−Jyväskylä ja Tampere−Pori.

Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta etenkin Seinäjoki−Vaasa-yhteysvälin parantaminen on tärkeä asia, ja se tulee varmistaa budjettiriihessä.

− Pääradan eteen tehty aktiivista edunvalvontatyötä. Päärata+ -verkoston työ näkyy nyt pääradan haarojen parannusesityksissä. Etelä-Pohjanmaalla on kuitenkin tärkeä jatkaa työtä kaikkien olemassa olevien ratojen käytön tehostamiseksi, kiteyttää Peltola.

 

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan liitosta antavat: 

  • Maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123
  • Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845
5.09.2019

Keramiikka-alan eurooppalaiset kehittäjät tapaavat Seinäjoella ja Lapualla

Keramiikka ja keramiikkataide ovat tällä hetkellä pinnalla Suomessa. Uusi keramiikkamuseo KWUM avattiin Fiskarsiin kesäkuun alussa ja nuorten kuvanveistäjien taidekeramiikkaa on parhaillaan esillä Suomen käsityön museossa Jyväskylässä. Kansainvälinen huomio kääntyy Suomeen, kun International Academy of Ceramics eli Kansainvälinen keramiikka-akatemia järjestää päätapahtumansa Rovaniemellä syksyllä 2020.

Myös Etelä-Pohjanmaalla lyödään kourat saveen, kun eurooppalaisen CLAY-hankkeen kumppanimaiden edustajat kokoontuvat tapaamiseen syyskuun 11.–12. päivä Seinäjoelle ja Lapualle. Tapaaminen tuo paikalle alan kehittäjiä Italiasta, Ranskasta, Portugalista ja Romaniasta. Kokousvieraat ottaa vastaan Etelä-Pohjanmaan liitto, joka on yksi CLAY-hankkeen kumppaneista.

Keramiikan eurooppalaisia tuottajia haastaa erityisesti tuotannon laajamittainen siirtäminen halpatuotannon maihin. Toisaalta piensarjoja valmistavien keraamikoitten mielikuvitukselliset astiat hurmaavat yhä useammin ravintoloissa ja kahviloissa, sillä ne ovat keino erottautua sekä ulkonäön että laadun puolesta. Myös ekologiset seikat tiedostetaan keramiikan suhteen yhä paremmin, sillä kyse on raaka-aine- ja energia-intensiivisestä tuotannosta.

Keramiikan perustekniikat ovat ikivanhoja ja useimmille tuttuja, mutta kehittyvä materiaaliteknologia ja digitalisoituminen vaikuttavat tähänkin alaan. On kyse sitten suunnitteluprosesseista ja 3D-teknologiasta, saati myynnistä ja markkinoinnista, on tärkeää olla valppaana muutosten äärellä. Samalla on kuitenkin niin, ettei mikään uusi teknologia täysin korvaa kädentaitoa ja materiaalien tajua yhdistettynä uutta luovaan muotokieleen.

CLAY-hankkeen tavoitteena on tukea käsi- ja taideteollista keramiikan valmistusta kiinnittämällä huomiota muotoiluun, markkinointiin ja myyntiin, prosessien uudistamiseen sekä kansainvälistymiseen. Kansainvälisissä tapaamisissa tavoitteena on tunnistaa alan toimijoita ja pienyrityksiä tukevia hyviä käytäntöjä ja jakaa kokemuksia, jotta havaitut hyvät käytännöt saataisiin käyttöön myös muilla alueilla.

Kaksipäiväisen tapaamisen ensimmäinen päivä vietetään keramiikkamuotoilunkin kannalta merkittävässä Seinäjoen kaupungintalossa, jonka ikonista julkisivua kattavat syvänsiniset keramiikkasauvat. Kokousvieraat tutustuvat Päivi Rintaniemen luotsaaman Amforan tuotantoon ja lisäksi vieraillaan Varikkogalleriassa, jossa kuullaan myös Konsti ry:n toiminnasta. Torstai vietetään Lapualla, kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa. Keramiikan koulutus on vähentynyt voimakkaasti viime vuosina ja siksi kansainvälisille vieraille kerrotaan mm. vapaan sivistystyön merkityksestä peruskädentaitojen luotsaamisessa sukupolvelta toiselle.

 

Yleistietoa hankkeesta:

 

CLAY-hankkeen pääpartneri on Umbrian alue Keski-Italiasta, jossa keramiikalla on hyvin pitkät perinteet. Hankkeen muut kumppanit ovat EU:n alueyhteistyöhön perustuva keramiikkakaupunkien yhteistyöryhmä Espanjasta (AEuCC), Lounais-Oltenian aluekehitysorganisaatio Romaniasta, Keramiikan ja lasin teknologinen keskus (CTCV) Portugalista, Euroopan keramiikkakeskuksen kehittämis- ja edistämisjärjestö Ranskasta sekä Etelä-Pohjanmaan liitto Suomesta.

CLAY-hanke on kaksivaiheinen. Ensimmäisen kolme vuotta kestävän vaiheen aikana keskitytään kokemustenvaihtoon. Jokainen hankkeessa mukana oleva toimija laatii myös alueellisen toimintasuunnitelman hanketulosten täytäntöönpanoa varten. Kaksi vuotta kestävässä hankkeen toisessa vaiheessa seurataan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon toteutumista ja toteutetaan pilottihankkeita. CLAY-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa, josta Etelä-Pohjanmaan liiton budjetti on noin 180 000 euroa ja kansallinen rahoitusosuus noin 31 000 euroa.

 

Lue lisää CLAY-hankkeesta osoitteessa www.interregeurope.eu/clay.

 

 

Lisätietoja:

 

Eliza Kraatari

projektikoordinaattori

puh. 040 487 9222

eliza.kraatari@etela-pohjanmaa.fi

 

 

5.09.2019

Budjettiriihessä osoitettava määrärahat jäljelläoleville valtatie 3:n investoinneille yhteysvälillä Tampere−Vaasa

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että korjataan perusväylästöä, poistetaan pullonkauloja, toteutetaan päästöjä vähentäviä ja liikenneturvallisuutta parantavia investointeja, jotka hyödyttävät niin joukkoliikenteen kehittämisen, alueellisen saavutettavuuden kuin elinkeinoelämänkin tarpeita. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu, että pääväyliä ja niiden palvelutasoa koskevan asetuksen toimivuus ja muutostarpeet arvioidaan 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön yhteydessä, jotta yhteys lähekkäisten maakuntakeskusten välillä toimii ja vientisatamat sekä rajanylityspaikat tulevat huomioon otetuksi. Muun muassa teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta infran kriittiset erityistarpeet otetaan huomioon.

Kesällä eduskunnan hyväksymässä lisätalousarviossa osoitettiin Valtatie 3:lle Hämeenkyrön ohitustielle 2,4 miljoonan euron aloitusmääräraha, ja samalla myös osoitettiin valtuus koko 64 miljoonan euron investoinnille. Jatkorahoitus on toteutumassa siten, että valtion ensi vuoden talousarvioon on tulossa 20 miljoonan euron määräraha, ja loppuosa 41,6 miljoonaa euroa tuleville vuosille.

Hämeenkyrön ohitustieinvestoinnin (Hämeenkyrönväylä) toteuttaminen on merkittävä osa yhteysvälin Tampere-Vaasa liikennöitävyyden parantamista, mutta sillä ei Suomen ruokatietä vielä saada kuntoon. Jotta elinkeinoelämän kuljetusten sekä työssäkäynti- ja asiointiliikenteen tarpeet sujuvuuden ja turvallisuuden osalta tulisivat kokonaishyödyllisesti täytetyiksi, on yhteysvälin ensimmäisen vaiheen loput investoinnit, yhteiskustannuksiltaan noin 64 miljoonaa euroa, saatava tehdyiksi mahdollisimman nopeasti. Yhteysvälin palvelutaso ei edelleenkään vastaa tärkeälle tieosuudelle asetettuja vaatimuksia. Liikenneturvallisuus on yhä muita Suomen valtateitä heikompi.

Valtatie 3 (E12) on Suomen ruokatie ja viennin valtaväylä, jonka jäljellä olevat 1. vaiheen investointikohteet yhteysvälillä Tampere−Vaasa ovat seuraavat:

  • Keskikaiteet Sikuri−Ikaalinen ohituskaistoille 4,6 M€
  • Teikangas−Mansonniemi ohituskaistapari 5,5 M€ (Ikaalinen)
  • Alaskylä–Parkano (Vt 23) uusi ohituskaista ja tielinjan oikaisu 13,0 M€
  • Lamminkosken ohituskaistapari 5,5 M€ (Parkano)
  • Koskuen ohituskaistapari 4,5 M€ (Kurikka)
  • Rajalanmäen ohituskaista ja Mantilan liittymä 5,6 M€ (Kurikka)
  • Jalasjärven eritasoliittymä 8,0 M€ (Kurikka)
  • Valtatie 3 ja valtatie 8 Vaasan yhdystien eritasoliittymän parantaminen 5,5 M€
  • Pienet liittymä- ja liikenneturvallisuushankkeet 12,0 M€

 

Edellä mainituista erityisen kiireellisiä kohteita ovat muun muassa Jalasjärven risteyskohta ja Vaasassa valtateiden yhtymäkohta.

Valtatie 3 (E12) on valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluva maantie muilta osin kuin Jalasjärvi−Laihia-väliltä. Ko. väli tulisi saada osaksi runkoverkkoa, jolloin VT3 olisi palvelutasoltaan yhtenäinen kattavan verkon pääväylä.

Tiesuunnitelmien laatimisessa sekä suunnitelmien täydentämisessä ja päivittämisessä on ELY-keskuksissa toimintamäärärahojen niukkuudesta johtuvaa suunnitteluhenkilöstövajetta, joka haittaa myös jo lähes valmiiksi suunniteltujen investointien toteuttamista. ELY-keskusten tiesuunnitteluresursseja tulee lisätä.

 

Edellä olevaan perustuen Pirkanmaan, Vaasan ja Satakunnan vaalipiirien kansanedustajat sekä Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntien liitot esittävät yhteisesti,

että Valtatie 3:n (E12) yhteysvälin TampereVaasa 1. vaiheen jäljellä oleville muille investoinneille kuin jo päätetylle Hämeenkyrön ohitustieinvestoinnille (Hämeenkyrönväylä) osoitetaan määräraha ja valtuus valtion vuoden 2020 talousarviossa,

että Valtatie 3:lla (E12) väli JalasjärviLaihia merkitään osaksi valtakunnallista runkoverkkoa,

ja että ELY-keskusten tiesuunnitteluun tarvittavia henkilöstöresursseja lisätään.

 

Lisätietoja antavat:

Eduskuntaverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Ovaska, p. 040 717 1145, jouni.ovaska@eduskunta.fi

varapuheenjohtaja, kansanedustaja Janne Sankelo, p. 050 512 0519, janne.sankelo@eduskunta.fi

VT3-ohjausryhmän puheenjohtaja, kunnanjohtaja Antero Alenius, p. 050 68192, antero.alenius@hameenkyro.fi

Pääsihteeri, edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela, p. 050 527 2129, jouni.koskela@pirkanmaa.fi

 

VT3:n eduskuntaverkoston työjaoston jäsenet kolmesta vaalipiiristä ja viidestä puolueesta:

 

JOUNI OVASKA            

JANNE SANKELO        

MARKO ASELL           

JOAKIM STRAND        

JARI KOSKELA

 

 

2.09.2019

Kannanotto: Budjettiriihessä tulee osoittaa pääratakokonaisuudelle Helsingistä Pohjois-Suomeen riittävä suunnittelumääräraha

Maakunnat esittävät 75 miljoonaa euroa

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että erityisesti rataverkkoa ja raideliikennettä koskeville miljardihankkeille on syytä tehdä laaja-alainen vaikutusten arviointi sekä suunnitella ja rakentaa ne nykyisen verkon kanssa toimiviksi kokonaisuuksiksi. Hankkeiden tulee tukea Suomen kehittämistä, työvoiman liikkumista, kestävän liikkumisen tavoitteita toiminnallisesti ja alueellisesti tasapainoisella tavalla.

Kolmesta isosta rataverkon kehittämishankkeesta on hallitusohjelmassa mainittu ensimmäisenä päärata ja sen laajennukset. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että isoja hankkeita ei eroteta koko väyläverkoston kehittämisestä ja 12-vuotisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta, jotta kustannustehokkaimmat ja toimivimmat ratkaisut tulevat käytäntöön. Lisäksi on mainittu, että EU-rahoitushakujen varmistamiseksi väylähankkeiden suunnitteluvalmiutta edistetään ja hankehakuja tehostetaan.

Pääradan ja siihen kytkeytyvien yhteyksien henkilömatkustajamäärät ovat ylivoimaisesti suurimmat Suomessa, Helsingin päässä noin 6,5 miljoonaa matkaa vuodessa. Tampere−Helsinki-välillä matkamäärä kasvoi viime vuonna 770 000 matkalla (+3,8 %), Tampere−Kemi-välillä matkamäärä kasvoi 665 000 matkalla (+7 %). Tavaraliikenteen kasvu Kemi−Kerava-välillä oli viime vuonna 6,3 %. Välillä Tampere−Kerava kasvu oli 31,8 %. Sekä henkilö- että tavaraliikenteen määrät ovat kasvaneet myös kaikilla liityntäyhteyksillä.

Nykyinen pääradan raidekapasiteetti ei ole riittävä ennustetulle liikenteen kasvulle. Nykyinen kapasiteetti ei mahdollista liikenteelle asetettujen ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamista.

Tämän vuoden talousarvioon on jo lisätty lisätalousarviossa myönnetty 11 miljoonan euron suunnittelurahoitus välille Tampere−Riihimäki−Jokela. Tältä vuodelta on vielä käyttämättä varsinaisessa talousarviossa myönnetty 1 miljoonan euron määräraha Helsinki−Tampere-välin nopean raideyhteyden suunnitteluun.

Edellä olevaan perustuen pääradan varren ja pääradan liityntäyhteyksien varrella olevat eteläisen ja läntisen Suomen maakuntien liitot esittävät yhteisesti, että hallituksen tulevassa budjettiriihessä osoitetaan vuodelle 2020 pääradan kokonaissuunnittelulle kerralla tai vaiheittain määräraha ja valtuus 75 miljoonan euron kansalliseen rahoitukseen. Päärata tulee suunnittelussa käsitellä kokonaisuutena etelästä pohjoiseen liityntäyhteyksineen. Pääradan kokonaisuuden suunnitteluun on tarkoituksenmukaista hakea EU:n CEF-rahoitusta.

 

Lisätietoja antavat allekirjoittaneet maakuntajohtajat sekä suunnittelujohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitosta: karoliina.laakkonen-pontys@pirkanmaa.fi, 050 344 2414.

 

Etelä-Pohjanmaa

Asko Peltola 

asko.peltola@etela-pohjanmaa.fi

Kanta-Häme 

Anna-Mari Ahonen

anna-mari.ahonen@hame.fi

 

Keski-Suomi 

Tapani Mattila

tapani.mattila@keskisuomi.fi

Pirkanmaa

Esa Halme

esa.halme@pirkanmaa.fi

 

Pohjanmaa

Kaj Suomela

kaj.suomela@obotnia.fi

Satakunta

Asko Aro-Heinilä

asko.aro-heinila@satakunta.fi

 

 

26.08.2019

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Maakuntahallitus hyväksyi päivitetyn kulttuuristrategian 2019–2025

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan hyväksyä päivitetyn Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategian vuosille 2019–2025. Strategia on valmisteltu laajassa yhteistyössä maakunnan kulttuuritoimijoiden kanssa.

Kulttuuristrategiassa on kuvattuna Etelä-Pohjanmaan kulttuurin toimintaympäristö ja kuntien erityispiirteet. Visiona siinä on Hyvinvoivien ihmisten innostava kulttuurimaakunta. Kulttuurin kehittämisen kulmakivet ovat yhteistyö, hyvinvointi, liiketoiminta ja kansainvälisyys sekä läpileikkaavana kulmakivenä kestävä kehitys.

Strategia ilmestyy painettuna julkaisuna ja sähköisessä muodossa Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla suomeksi ja englanniksi. Lokakuussa järjestetään päivitetyn strategian julkistamistilaisuus ja aloitetaan strategian jalkautuskierros seutukunnissa ja kunnissa.

Lisätietoja: kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja, puh. 040 529 6046, kehittämissuunnittelija Tuija Ahola, puh. 050 537 8071.

 

Liitto valmistautuu rakennerahasto-ohjelman välittäväksi toimielimeksi

Maakuntahallitus päätti lähteä valmistelemaan Etelä-Pohjanmaan liiton toimimista välittävänä toimielimenä rakennerahasto-ohjelmassa EU-ohjelmakaudella 2021–2027.

Länsi-Suomessa ja osassa Etelä-Suomea liitot ovat päätymässä sille kannalle, että kukin liitto toimisi jatkossa välittävänä toimielimenä. Nykyisen keskitetyn hallintomallin ei nähdä palvelevan parhaalla mahdollisella tavalla aluekehittämistä, alueiden tarpeita eikä asiakkaita.

− Rahoittajatehtävää ei tule tarkastella irrallisena toimintona vaan oleellisena osana aluekehittämisen kokonaisuutta. Huomioitava on myös se, että nykyinen malli asettaa maakunnat eri puolilla Suomea eriarvoiseen asemaan, maakuntajohtaja Asko Peltola sanoo.

Ratkaisu asettaa vaatimuksia riittävälle resursoinnille ja osaamiselle, jotta välittävänä toimielimenä toimimisen edellytykset ja ehdot kyetään täyttämään. Tällä hetkellä rakennerahastorahoituksen määrästä tulevalla kaudella ei ole tietoa, joten on vaikea arvioida täsmällisesti tehtävän hoitamiseen tarvittavan henkilöstön määrää Etelä-Pohjanmaan liitossa.

− Lähtökohtana Etelä-Pohjanmaan liitossa on suoriutua tehtävästä nykyisen henkilöstön voimin. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että joissain asioissa on välttämätöntä tehdä yhteistyötä liittojen kesken. Yhteistyön muodoista ja sisällöistä käydään parhaillaan keskustelua liittojen välillä, kertoo Peltola.

Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Heli Rintala, puh. 0400 172 202, aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638.

 

Laaja hankevalmistelu edistämään maahanmuuttajien työllistymistä

Osaavan työvoiman saatavuus on koko Suomea laajasti koskettava ongelma. Asiaan liittyen on käynnistynyt valtakunnallinen ESR-haku nimeltä ”Kokka kohti Suomea - kansainvälisistä osaajista kasvua ja kilpailukykyä kasvukeskuksiin”. Hanke toteuttaa mm. hallituksen maahanmuuttopoliittista ohjelmaa työperäisestä maahanmuutosta. Lähtökohtaisesti tarkoituksena on rahoittaa kullekin ELY-alueelle yksi hanke.

Etelä-Pohjanmaalla on käynnistetty koko maakuntaan kohdistuva valmistelu valtakunnalliseen ESR-hankehakuun liittyen. Kaksivuotiseksi suunnitellun Kokka kohti Etelä-Pohjanmaata -hankkeen tavoitteena maakunnassa on laaja sektorirajat ylittävä maahanmuuttajien työllistymistä edistävä prosessi.

Toimintaan halutaan mukaan monipuolisesti alueen oppilaitokset ja elinkeinotoimijat. Hankevalmistelussa huomioidaan myös jo käynnissä olevat teemaan liittyvät hankkeet ja toimenpiteet. Hankkeen päähakijana ja valmistelun koordinoijana toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

ELY-keskuksen myöntämä tuki hankkeelle voi olla 50-75% hankkeen kustannuksista. Lisäksi tarvitaan hakijoiden omarahoitusta. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan varautua osallistumaan Kokka Kohti Etelä-Pohjanmaata -hankkeen kuntarahoitukseen erikseen sovittavalla tavalla.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123


Esitys liikuntapaikkojen perustamishankkeista

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Etelä-Pohjanmaan liitolta lausuntoa liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaesityksestä, joka koskee vuosien 2020–2023 rahoitussuunnitelmaa ja jonka opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy.

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus esittää, että vuosia 2020–2023 koskevaan liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan otettaisiin seuraavat hankkeet:

2020:

  • Liikuntapaikkarakentaminen Lappajärven malli, Lappajärvi
  • Liikuntasali, Evijärvi

2022:

  • Uimahallin laajennus, Seinäjoki
  • Virkistysuimala-urheilutalo Virkku, Kauhajoki

Lisäksi ehdotetaan, että Jalasjärven uima- ja liikuntahallihanke toteutetaan, mikäli hankkeen toteuttaminen saa lainvoiman.

Lisätietoja: kunta-asiamies Marko Rossinen, puh. 040 356 3933, maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

22.08.2019

Avoimia työtehtäviä kansainvälistymisen tehtäväalueella

Etelä-Pohjanmaan liitossa on haettavana kolme kansainvälistymisen tehtäväalueelle sijoittuvaa työtehtävää. Hakuaika kaikkiin tehtäviin umpeutuu perjantaina 13.9.2019 klo 12.00.

 

Projektikoordinaattorin sijainen

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee ajalle 1.10.2019–31.7.2020 määräaikaiseen työsuhteeseen projektikoordinaattorin sijaista toteuttamaan ja koordinoimaan kahta Interreg Baltic Sea Region -ohjelmasta rahoitettua kansainvälistä hanketta: MAMBA (henkilökuljetusten kehittäminen) ja CO2MMUNITY (uusiutuvan energian hyödyntäminen yhteisöissä).

Tehtävään valittavalta edellytetään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, perustietoa Euroopan unionin toiminnasta, kokemusta kansainvälisten hankkeiden toteuttamisesta ja hallinnoinnista, hyvää kielitaitoa (englanti), viestintä- ja verkostoitumistaitoja sekä tietoteknistä osaamista. Tehtävä edellyttää matkustusvalmiutta. Hakijalle luetaan eduksi maakunnan, hankkeiden toimialojen sekä yhteistyöverkostojen tuntemus.

Katso rekyrointi-ilmoitus »

 

Projektiassistentti

Hae eurooppalaisten hankkeiden projektiassistentiksi Etelä-Pohjanmaalle!

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee ajalle 1.10.2019–30.11.2020 projektiassistenttia Interreg Europe -hankkeisiin CLAY ja FINCH.

Odotamme hakijalta korkeakoulututkintoa, kokemusta projekti- ja tiimityöskentelystä sekä hyviä suomen ja englannin kielen taitoja. Toivomme kulttuurialan tuntemusta. Projektiassistenttina saat kokemusta EU-hankehallinnosta ja tutustut aluekehittämisen kansainväliseen näkökulmaan.

Katso rekyrointi-ilmoitus » 

 

EU-viestinnän harjoittelija

Oletko viestinnästä ja EU-asioista innostunut ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opiskelija, jonka opinnot ovat loppuvaiheessa? Hae harjoittelijaksi Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskukseen! EU-viestinnän harjoittelijaa haetaan kuuden kuukauden ajanjaksolle 1.10. 2019 alkaen.

Haemme toimeliasta ja innostunutta EU-asioiden ja viestinnän osaajaa tukemaan EU-tietokeskuksen viestintää ja muuta päivittäistä toimintaa. Harjoittelijan ensisijaisena tehtävänä on tuottaa sisältöä EU-tietokeskuksen viestintäkanaviin (some-kanavat ja verkkosivut) sekä avustaa erilaisten tapahtumien järjestämisessä.

Katso rekyrointi-ilmoitus » 

 

 

9.08.2019

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu 2019 - vielä ehdit mukaan!

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu järjestetään neljännen kerran vuonna 2019. Kilpailulla pyritään antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita.

Kilpailu on toteutettu kolmen vuoden projektina vuosina 2015–2017. Saatujen hyvien kokemusten perusteella kilpailua on päätetty jatkaa ja se toteutetaan jatkossa joka toinen vuosi. Vuonna 2018 kilpailun osalta oli välivuosi ja Seinäjoen taidehallilla järjestettiin kolmen vuoden kilpailujen finalistien yhteisnäyttely Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita.

 Meidän tarinoitamme, nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita kuvassa. Kuva by Elina Teitti/Seinäjoen taidehalli
Kuva by Elina Teitti/ Seinäjoen taidehalli


Kilpailu pähkinänkuoressa

Kilpailuun voivat osallistua kaikki vuonna 1984 syntyneet tai sitä nuoremmat Etelä-Pohjanmaan maakunnassa asuvat tai sieltä kotoisin olevat kuvataiteilijat tai kuvataiteilijan ammattiin opiskelevat. Kilpailuun voi osallistua kaikilla kuvataidelajeilla. Kilpailuun osallistuvat työt eivät saa olla kolmea vuotta vanhempia.

Taiteilijat osallistuvat kilpailuun 31.8.2019 mennessä lähettämällä sähköisessä muodossa Nelimarkka-museolle eli Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseolle hyvälaatuiset kuvat 3-5 taideteoksestaan, tiedot teoksista ja ansioluettelonsa.

Kilpailu käydään kahdessa osassa. Jury valitsee osallistujista 3-6 finalistia kilpailuun lähetettyjen kuvien perusteella syyskuussa 2019. Finalistien esittely ja heidän töidensä näyttely tulee Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolle ajalle 23.9.–27.10.2019. Tuona aikana yleisö äänestää oman suosikkinsa. Yleisöäänestyksessä eniten ääniä saanut taiteilija on yleisön suosikki. Äänestys tapahtuu Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla. Äänestysaika on 23.9.–27.10.2019. Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija ja yleisön suosikki julkistetaan 31.10.2019 Etelä-Pohjanmaan maakuntajuhlan yhteydessä. 

Tarkemmat säännöt löydät täältä.


Kilpailun järjestäjä

Kilpailun on suunnitellut ja toteuttaa Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto. Siihen kuuluvat maakunnan taidemuseot ja näyttelygalleriat, joilla on säännöllistä ympärivuotista näyttelytoimintaa: Nelimarkka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Pohjanmaan valokuvakeskus Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhajoen Hella-galleria, Kaari Kauhavan taidegalleria ja Pirkanpojan taidekeskus Ähtäristä. Kuvataideverkoston tehtävänä on kehittää yhteistyötä kuvataiteen alalla, nostaa kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa ja pohtia toimenpiteitä kuvataiteen kehittämiseksi maakunnassa. Kuvataideverkoston koordinoijana on Etelä-Pohjanmaan liitto.


Vuosien 2015-2017 voittajat            

Ensimmäisen kilpailun vuonna 2015 voitti lapualaislähtöisen Ville Vuorenmaan ja yleisön suosikiksi äänestyksessä nousi alajärveläissyntyinen Mari Hallapuro. Vuoden 2016 kilpailun voittaja oli seinäjokelainen Katri Yli-Erkkilä ja yleisön suosikki Peräseinäjoelta syntyisin oleva Mervi Patala. Vuoden 2017 nuori eteläpohjalainen taiteilija ja myös yleisön suosikki oli seinäjokelaissyntyinen Heidi Katajamäki.

 

Lisätietoja kilpailusta:

Kehittämissuunnittelija Tuija Ahola, p. 050 537 8071, tuija.ahola(at)etela-pohjanmaa.fi

 

27.06.2019

EU:n tuettava tasapuolisesti kaikkien suomalaisten alueiden kehitystä

Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluetukien käytöstä vuosille 2021−2027. EU-rahoitus sekä kansallinen julkinen ja yksityinen rahoitus yhteen laskien kyse on 4−5 miljardin euron kokonaisuudesta. Päätös siitä, miten varat jaetaan Suomen sisällä, tehdään kansallisesti.

Nykyisellään 70 prosenttia EU:n kautta saatavasta alueellisesta tuesta on ohjautunut Itä- ja Pohjois-Suomeen. Maakunnallisesti tarkasteltuna esimerkiksi Etelä-Savoon kohdistuu EU:n rakennerahastotukea vuositasolla 94 euroa asukasta kohden, kun taas Länsi-Suomeen kuuluvalla Etelä-Pohjanmaalla tuki on 15 euroa asukasta kohden. 

Suomen liittymissopimuksessa on tunnistettu pohjoisten, harvaan asuttujen alueiden pysyvät haitat ja niiden lieventämiseen on varattu oma tukensa, joka on 30 euroa asukasta kohden vuodessa. Tuki on käytettävissä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Muutoin Suomi on tulevalla ohjelmakaudella EU:n näkökulmasta yhdenvertaista aluetta. Ainoastaan Helsinki−Uusimaa ja Ahvenanmaa ovat kehittyneempiä alueita, joilla on myös oma, huomattavasti nykytasosta kasvava rahoituskehyksensä.

Alue- ja rakennepolitiikalla on ollut hyviä ja haluttuja vaikutuksia siellä, missä rahaa on ollut käytettävissä. Itä- ja Pohjois-Suomi suuralueena on kuronut kiinni kehittyneisyyseroa muuhun Suomeen. Samaan aikaan erot eteläisten ja läntisten maakuntien välillä ja maakuntien sisällä ovat kasvaneet, ja hyvin haasteellisia alueita löytyy nyt ympäri Suomea.

Alueiden kehitystä tulee tarkastella muutamaa suuraluetta hienojakoisemmalla tasolla. Siten voidaan paremmin huomioida sekä alueelliset erityispiirteet että maakuntien erilaiset kehittämistarpeet. Tärkeää on myös käsitellä samaan kehittyneisyysluokkaan kuuluvia alueita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

Aluepolitiikassa tulee korostaa koko Suomen etua ja alueiden kehittämisen kansallisia tavoitteita.  Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman mukaisesti elinvoimaa ja toimintakykyä on vaalittava koko Suomessa hyödyntäen mahdollisimman tehokkaasti EU:n rahoitusmuotoja. Eteläisen ja läntisen Suomen maakunnat esittävät, että tulevalla EU-ohjelmakaudella Suomi jakaa rakennerahastovarat yhden koko maata koskevan ohjelman kautta nykyistä tasaisemmin koko maahan. EU:n alue- ja rakennepolitiikan tehokas toteutus Suomessa edellyttää varojen merkittävää kohdentumista Etelä- ja Länsi-Suomeen.

Rakennerahastovaroja on Etelä-Pohjanmaalla käytetty pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen, osaamiskeskittymien vahvistamiseen, työllisyyden kohentamiseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn. Esimerkkejä Etelä-Pohjanmaan liiton rahoittamista EAKR-hankkeista löytyy osoitteesta: https://epliitto.fi/kuukauden-hanke.

 

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

25.06.2019

Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategiasta kerätään kommentteja verkossa

Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategian päivitys on käynnissä. Nyt kaikilla halukkailla on mahdollisuus antaa kommentteja strategialuonnoksesta. Asiakirja löytyy Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilta, ja sivulta löytyvällä lomakkeella voi jättää omia näkemyksiään 2.8.2019 saakka. (Kommentointi on päättynyt.)

− Tulleet kommentit huomioidaan strategialuonnoksen viimeistelyvaiheessa, ja jos hyviä ideoita löytyy, ne voidaan kirjata suunnitelmaan mukaan esitettäviksi toimenpiteiksi, kertoo kulttuurin kehittämissuunnittelija Tuija Ahola.

Etelä-Pohjanmaan nykyinen kulttuuristrategia Etelä-Pohjanmaa – Jotakin parempaa on laadittu vuosille 2015–2020.  Päivitetty kulttuuristrategia tehdään vuosille 2019−2025. Visiona siinä on Hyvinvoivien ihmisten innostava kulttuurimaakunta. Kulttuurin kehittämisen kulmakivet ovat yhteistyö, hyvinvointi, liiketoiminta ja kansainvälisyys sekä läpileikkaavana kulmakivenä kestävä kehitys.

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta on käsitellyt strategiaa useaan otteeseen kokouksissaan, ja evästyskeskustelu luonnoksesta on käyty myös maakuntahallituksessa. Nyt kulttuuristrategialuonnos on lausunnoilla kunnissa. Strategian hyväksyntää käsitellään kulttuurilautakunnassa ja maakuntahallituksessa syksyllä. Hyväksynnän jälkeen alkavat strategian jalkautus ja toimeenpano.

Luonnokseen voi tutustua ja sitä voi kommentoida osoitteessa: www.epliitto.fi/kulttuuristrategia_paasivu.

 

Lisätietoja:

Kehittämissuunnittelija Tuija Ahola, puh. 050 5378 071, tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi

24.06.2019

Kuulutus: Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutoksen ehdotusvaiheen kuuleminen

Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutoksen ehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 §:n mukaisesti nähtävillä 24.6 – 6.9.2019.

Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaava käsittelee kauppaa, keskustatoimintojen alueita ja liikennettä. Kaavamuutoksen tavoitteena on päivittää kaupan sijoittumista ohjaavat kaavamerkinnät ja -määräykset vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia. Muutokset kohdistuvat kaavan yleiseen suunnittelumääräykseen, jossa määritellään seudullisesti merkittävän kaupan alarajat sekä keskustatoimintojen alueiden ja keskustatoimintojen alakeskusten suunnittelumääräyksiin. Kaavamuutos ei koske keskustojen ulkopuolisia km-merkintöjä eikä liikenteen ja logistiikan merkintöjä.

Nähtävilläolon aikana Etelä-Pohjanmaan kuntien jäsenillä ja muilla osallisilla on mahdollisuus lausua kaavaehdotuksesta mielipiteensä. Kirjallisen muistutuksen voi lähettää Etelä-Pohjanmaan liiton kirjaamoon postiosoitteeseen PL 109, 60101 Seinäjoki tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi perjantaihin 6.9.2019 klo 15.00 mennessä.

Ehdotusvaiheen kaava-aineisto on nähtävillä Etelä-Pohjanmaan liiton internetsivuilla ja liiton toimistolla osoitteessa Kampusranta 9 C, 4. kerros, Seinäjoki.

Kaikille avoin kaavaehdotuksen esittelytilaisuus järjestetään Framilla Seinäjoella tiistaina 13.8.2019 klo 17.00 (kokoustila Swingi, Frami B, Kampusranta 9). Tervetuloa!

 

Lisätietoja:

Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, p. 050 347 9845

Maakuntasuunnittelija Timo Lakso, p. 050 4054 578

 

Seinäjoella 17.06.2019

ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAHALLITUS

« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös