Tiedotteet

18.05.2020

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Valtion yksiköiden ja toimintojen sijoittamiselle useita mahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaan liitto katsoo, että valtion yksiköiden ja toimintojen sijoittamiselle olisi useita mahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaalla siten, että ne tukisivat alueen keskeisimpiä osaamis- ja toimintokeskittymiä.

Etelä-Pohjanmaan liiton esityksen mukaan valtion toimipaikkojen vahvistamista ja alueellistamista koskevia mahdollisuuksia maakunnassa ovat muun muassa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toimintojen vahvistaminen, esimerkiksi Ruokaviraston tai Suomen Viljavan toimintaan liittyvät tehtävät, sekä elintarviketalouteen kytkeytyvä tutkimus- ja kehitystoiminta sekä analyysipalvelut. Mahdollisuuksia löytyy myös puutuoteteollisuuteen ja puurakentamiseen liittyvistä toiminnoista, joihin liittyen maakunnassa on jo paljon yrityksiä sekä alan osaamisverkosto.

Lisäksi esitetään pieniin ja keskisuuriin yrityksiin liittyvien valtion tehtävien vahvistamista esimerkiksi biotalouteen, kiertotalouteen, teknologiateollisuuteen ja yrityspalveluihin liittyen sekä sellaisissa toiminnoissa, jotka vahvistavat yritysten osaamista niiden digitaalisissa palveluissa ja kansainvälistymisessä.

Etelä-Pohjanmaan liitto muistuttaa, että Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2017 lopulla vain 1 680 valtion työpaikkaa. Väestöön suhteutettu valtion työpaikkamäärä oli Manner-Suomen maakunnista toiseksi pienin. Esimerkiksi Lapissa väkilukuun suhteutettu valtion työpaikkamäärä oli lähes kolminkertainen. Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2017 lopulla viisi kuntaa, joissa ei ollut ainuttakaan valtion työpaikkaa ja vain neljässä kunnassa valtion työpaikkamäärä ylitti 50 työpaikan rajan.

Alueellistamisen koordinaatioryhmä on pyytänyt maakuntien liittoja tekemään esitykset valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamisesta tai vahvistamisesta maakuntansa alueella. Maakuntahallitus päätti sisällyttää edellä luetellut esitykset alueellistamisen koordinaatioryhmälle osoittamaansa lausuntoon.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123, kunta-asiamies Marko Rossinen, puh. 040 356 3933.

 

Etelä-Pohjanmaa pyrkii Central Baltic -ohjelmaan 

Maakuntahallitus päätti esittää Etelä-Pohjanmaan maakunnan liittämistä osaksi tulevaa Interreg Central Baltic -ohjelmaa. Tähän saakka Etelä-Pohjanmaa on kuulunut Me­renkurkun alueen kattavaan Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiseen Botnia-At­lantica -ohjelmaan. EU:n komissio on halunnut tulevalla ohjelmakaudella yksinkertaistaa Itäme­ren alueen Interreg -ohjelmarakennetta, minkä seurauksena Botnia-At­lantica -ohjelmalle ei ole luvassa jatkoa.

Central Baltic -ohjelmaan kuuluu tällä hetkellä yhteensä kahdeksan eteläisen ja länti­sen Suomen maakuntaa, muun muassa Satakunta ja Pirkanmaa, sekä Ahve­nanmaa, Viro, suurin osa Latviaa ja seitsemän Tukholman ympäristön aluetta Ruotsista. Ohjelma muodostaa sisällöltään ja maantieteeltään alueen, jonka suhteen Etelä-Pohjanmaalla näyttäisi olevan suhteellisen paljon yhteis­tä. Lisäksi maakunnan toimijoiden yhteydet Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntiin sekä Baltian maihin ja Ruotsiin ovat tiiviit ja monipuoliset.

Mahdollisesta Central Baltic -ohjelmaan siirtymisestä huolimatta Etelä-Pohjanmaalla halutaan vahvistaa Merenkurkun ylittävää yhteistyötä. Etelä-Pohjanmaa jatkaa edelleen jäsenenä Merenkurkun neuvostossa, jonka toiminnan kehittämistä pidetään niin ikään hyvin tärkeänä.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845

 

Maakunnan yhteistyöryhmä varautuu etäkokouksiin

Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) työjärjestystä on päivitetty siten, että se mahdollistaa jatkossa sähköisten kokousten järjestämisen. Koronapandemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi Etelä-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokoukset on maaliskuusta alkaen järjestetty etäyhteyksin, ja kokemukset toimintatavasta ovat hyvät. Maakunnan yhteistyöryhmän seuraava kokous pidetään 2.6.2020.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Heli Rintala, puh. 0400 172 202, aluekehi­tysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638.

 

Rahoitusta kahdelle EAKR-hankkeelle

Maakuntahallitus päätti hyväksyä kaksi hanketta osarahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014 ̶ 2020 -ohjelmasta ja kohdentaa niille EAKR-rahoitusta. Rahoitettavaksi puollettiin seuraavia hankkeita:

  • Laadusta kilpailukykyä konenäöllä, hakija Seinäjoen Ammattikorkeakoulu oy
  • Food Living labs connecting, hakija Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

EAKR-rahoituksen ja valtion rahoituksen osuus on enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Lopullinen rahoituspäätös tehdään Etelä-Pohjanmaan maakuntahallituksen kohdentamispäätöksen jälkeen Pirkanmaan liitossa.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638.

 

 

 

29.04.2020

Kehittämisrahaston apurahat kulttuurille kiinnostivat laajaa hakijajoukkoa

Koronaviruksen vaikutuksista kärsineille eteläpohjalaisille kulttuuritoimijoille suunnattuja Etelä-Pohjanmaan liiton kehittämisrahaston apurahoja haettiin vilkkaasti. Apurahahakemuksia saapui määräaikaan mennessä 97 kappaletta, ja haettujen apurahojen yhteissumma oli lähes 400 000 euroa.

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta päätti myöntää apurahoja yhteensä 42 hakijalle. Apurahoja saaneiden mukana oli niin kulttuuriyhdistyksiä, työryhmiä, freelancereita, yksittäisiä taiteilijoita kuin kulttuurialan yrityksiä sekä kulttuuri- ja taidelaitoksiakin.

Rahoitusta oli jaossa 80 000 euroa. Myönnettyjen apurahojen summat vaihtelivat 900 eurosta 4 000 euroon.

− Hyviä hakemuksia ja hakijoita jäi ymmärrettävästi ulkopuolelle, sillä hakijoita oli liikkeellä todella paljon, kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Ari-Matti Tuomisto sanoo.

Apurahahakemuksia arvioitiin haun yhteydessä ilmoitetuilla perusteilla, joita olivat apurahahakemuksen käyttösuunnitelman selkeys ja toteutuskelpoisuus, koronavirusepidemian vaikutukset hakijan toimintaan sekä Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategian tavoitteiden huomioiminen. Apurahan saajan tulee lisäksi asua Etelä-Pohjanmaalla ja avustettavan toiminnan tulee kohdistua Etelä-Pohjanmaan alueelle.

Apurahat olivat haettavissa 8.4.2020−22.4.2020 välisenä aikana. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta teki päätökset apurahojen myöntämisestä kokouksessaan 29.4.2020.

 

Lisätietoja:

Hanna Hangasluoma, kulttuuripäällikkö puh. 040 7515 610
Heli Seppelvirta, aluekehitysjohtaja, puh. 040 529 4638

 

Lista myönnetyistä apurahoista (pdf)

22.04.2020

Esitys: Etelä-Pohjanmaan maakuntalippu käyttöön nostamaan alueen yhteishenkeä

Etelä-Pohjanmaan maakuntalipun käyttöä suositteleva esitys etenee maakuntavaltuuston käsittelyyn kokoomuksen valtuustoryhmän joulukuussa tekemän esityksen myötä. Aloite muistuttaa olemassa olevan lipun käytön tärkeydestä koko maakuntaa koskevissa tilaisuuksissa.

Etelä-Pohjanmaalla on oma maakuntalippu, mutta sen käyttö eri tapahtumissa on tähän saakka ollut vaatimatonta. Etelä-Pohjanmaan maakuntalipun naulaus- ja vihkimistilaisuus toteutettiin maakuntavaltuuston kokouksen yhteydessä 22.5.2000. Virallisesti hyväksyttyä ohjeistusta Etelä-Pohjanmaan maakuntalipun käytöstä ei ole, mutta lipun naulaustilaisuuden yhteydessä on todettu, että maakuntalippua voidaan käyttää liiton omissa tilaisuuksissa tai merkittävissä maakunnallisissa tilaisuuksissa.

Kokoomuksen valtuustoryhmä esitti, että Etelä-Pohjanmaalla ryhdyttäisiin viettämään maakunnan omaa liputuspäivää. Maakuntahallitus ehdottaa, että Etelä-Pohjanmaan omasta liputuspäivästä päätettäisiin vasta sen jälkeen, kun maakuntien rooli Suomen aluehallinnossa on kansallisesti linjattu. Tällä hetkellä Suomen 18 maakunnasta kahdella on oma liputuspäivänsä.

Maakuntahallitus esittää kesäkuussa kokoontuvalle maakuntavaltuustolle, että se päättäisi ottaa Etelä-Pohjanmaan maakuntalipun käyttöön maakuntavaltuuston kokouksissa, maakuntajuhlissa sekä muissa merkittävissä maakunnallisissa tilaisuuksissa sekä suosittelisi sen käyttöä edellä kuvatulla tavalla.

 

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123

21.04.2020

Selvitys: Duoraitiovaunu on uusi mahdollisuus paikallisliikenteessä

Duoraitiojuna, jota kutsutaan myös duoraitiovaunuksi, mahdollistaa sujuvan joukkoliikenteen laajemmalla alueella kuin kaupunkien sisällä, esimerkiksi Vaasan ja Seinäjoen välillä ja radanvarren kunnista. Tämä käy ilmi selvityksestä, jossa kartoitetaan Vaasan radan (Seinäjoki–Vaasa), Pohjanmaan radan (Seinäjoki–Härmä) ja Suupohjan radan (Seinäjoki–Kaskinen) sopivuutta duoraitiotien rungoksi.

Duoraitiovaunu on Suomessa uusi liikennemuoto, joka yhdistää raitiotien ja rautatien. Duoraitioteitä on Euroopassa parikymmentä, ja niitä pitkin on järjestetty joukkoliikennettä noin sadan kilometrin etäisyydeltä. Duoraitiovaunu käyttää pääosin olemassa olevaa rataverkkoa, mutta uudet kaupunkirataosuudet toisivat yhteyden muun muassa Vaasan lentoasemalle. Duoraitiovaunut ovat ympäristöystävällisiä, sillä ne kulkevat sähköllä. Akkujen tai kaasumoottorin avulla niillä voidaan ajaa myös sähköistämättömillä radoilla.

– Henkilöliikenne raiteilla vapautuu vuoden 2023 lopussa, joten vuodesta 2024 alkaen kunnilla ja maakunnilla on mahdollisuus järjestää alueellista liikennettä. Olemme nyt ottaneet selvää siitä, miten omat raiteemme sopisivat paikallisliikenteeseen, sanoo suunnittelujohtaja Antti Saartenoja Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Jos Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla päätetään ottaa käyttöön duoraitiovaunut, voidaan liikennöinti aloittaa 4–6 vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä. Kaikkien kolmen radan infrastruktuurin kehittämisen kustannusarvio on noin 70 miljoonaa euroa. Arvion mukaan Vaasan radalla tehtäisiin lähes miljoona matkaa vuodessa, Pohjanmaan radalla 412 000 matkaa ja Suupohjan radalla jopa 590 000 matkaa. Selvityksessä on tarkasteltu liikennettä noin tunnin vuoroväleillä.

– Duoraitiovaunu mahdollistaisi Vaasan ja Seinäjoen välisen kasvukäytävän kehittymisen aivan uudella tavalla. Matkustajalle duoraitiovaunu on houkutteleva, sillä se on mukava ja täsmällinen. Paikallisliikenne raiteilla nostaa myös alueen imagoa. Koko radan varsi ja alue hyötyisi laadukkaasta joukkoliikenteestä raiteilla, sanoo maakuntajohtaja Kaj Suomela Pohjanmaan liitosta.

Yhteys Vaasan satamaan, lentoasemalle ja tuhansiin työpaikkoihin

Duoraitiovaunu helpottaisi työmatkaliikennettä Seinäjoen ja Vaasan välillä sekä radanvarren kunnista molempiin suuntiin. Junalla olisi yhteys myös Vaasan satamaan ja lentoasemalle sekä suunnitellun akkutehtaan alueelle. Myös kaupungin sisäiset matkat olisivat mahdollisia. Radanvarren kunnissa rakentamisen painopiste siirtyisi lähemmäs rataa. Selvityksen mukaan kevyt raideliikenne nostaa maan ja kiinteistöjen arvoa radan varressa.

Työmatkailijoiden ja huvittelijoiden rata

Duoraitiovaunun käyttöönotto Pohjanmaan radalla helpottaisi ruuhkia valtatiellä 19 ja tekisi työmatkoja sujuvammaksi muun muassa Atrian tehtaalle Nurmossa. Pienillä kunnilla on mahdollisuus kehittää elinkeinoja ja palveluita asemien ympäristöissä. Matkailijat pääsisivät duoraitiojunalla Härmään Power Parkin huvipuistoon.

Suupohjan rata kulkee jo nyt kuntakeskusten kautta

Suupohjan radalla ei tällä hetkellä ole henkilöliikennettä, ja joukkoliikenteen kehittämiselle on kysyntää. Rata kulkee Seinäjoelta seitsemän kunnan halki aina Kaskisten satamaan saakka. Joukkoliikenne raiteilla helpottaisi pendelöintiä ja parantaisi työvoiman saatavuutta. Seinäjoella kolmeen suuntaan lähtevät duoraitiovaunut toisivat uusia mahdollisuuksia kaupungin sisäiseen liikenteeseen.

Toimijoiden yhteinen selvitys

Selvityksen tavoitteena on muun muassa kartoittaa, soveltuuko moderni, kevyellä kalustolla liikennöitävä raideliikennejärjestelmä Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle. Selvityksessä käydään läpi millaiset edellytykset duoraitiojunien käyttöön ottamiselle ovat sekä kartoitetaan kustannuksia ja lainsäädäntöä.

Selvityksen on tehnyt Proxion Oy, ja sen tilasivat Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus sekä Ilmajoki, Isokyrö, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka, Laihia, Lapua, Mustasaari, Närpiö, Seinäjoki, Teuva ja Vaasa.

 

Selvitys Duoraitiojunaliikenteen mahdollisuudet Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa löytyy täältä.

 

Lisätietoja:

Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845, antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi

Suunnitteluinsinööri Jani Palomäki puh. 040 6883 187, jani.palomaki@etela-pohjanmaa.fi

 

Kuvat: Proxion oy

21.04.2020

Kuulutus: Etelä-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan muutos lainvoimaiseksi

Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuusto on 2.12.2019 (Mvalt 2.12.2019 § 23) maankäyttö- ja rakennuslain 31 §:n mukaisesti hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan muutoksen. Vähittäiskauppaa käsittelevät maankäyttö- ja rakennuslakiin tehdyt muutokset astuivat voimaan 1.5.2017. Etelä-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava on tarkistettu vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä kaupan ja keskustatoimintojen osalta. Teemoja on tarkistettu vain lainsäädännön aiheuttamien muutostarpeiden osalta.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 93 §:n mukaan maakuntakaava tulee voimaan, kun päätöksestä on kuulutettu maakuntakaavan alueeseen kuuluvissa kunnissa, niin kuin kunnalliset ilmoitukset niissä julkaistaan. Maakuntakaavan voimaantulosta kuulutetaan, kun päätös on saanut lainvoiman.

Maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä ei määräaikaan mennessä ole jätetty valituksia Vaasan hallinto-oikeuteen. Päätös on lainvoimainen. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on päättänyt (20.4.2020 § 44) panna täytäntöön maakuntavaltuuston päätöksen ja kaavan voimaantulosta on kuulutettu 21.4.2020.

Etelä-Pohjanmaan 2.vaihemaakuntakaavan muutoksen kaava-asiakirjat löytyvät seuraavasta osoitteesta:

www.epliitto.fi/maakuntakaavoitus

 

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO

Lisätietoja: Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 3479 845

20.04.2020

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Etelä-Pohjanmaan liitto tavoittelee sekä liikenteen palveluiden että liikenneinfran parantamista

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee ensimmäistä 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Siihen liittyen Etelä-Pohjanmaan liitto on laatinut kannanoton, jolla halutaan saattaa suunnitelmaa valmistelevien tahojen tietoon maakunnan erityispiirteet ja maakunnan liikennejärjestelmään liittyvät akuuteimmat kehittämistarpeet ja -kohteet.

Toimintaympäristön osalta kannanotossa nostetaan esiin, että Etelä-Pohjanmaan asutus on monista muista Suomen maakunnista poikkeavasti nauhamaisesti levittäytynyt koko maakunnan alueelle. Yrityksiä ja asutusta sijaitsee tasaisesti maakunnan alueella. Kaupunkimaista asutusta on vähän, eikä sekään kovin tiivistä. Liikenne on pääteilläkin sekaliikennettä: henkilöautoja, raskasta liikennettä, mopoautoja sekä maa- ja metsätalouden hidasta liikennettä. Väestö ikääntyy, joten oman auton käyttö vähenee ja liikenteen palveluiden tarve kasvaa.

Liikenteen palveluiden kannalta erityisen tärkeänä nähdään uusien liikkumismuotojen kehittäminen etenkin sosiaalisesta näkökulmasta.

− Liikenteen palveluiden kehittäminen ja tukeminen ei voi kaatua kuntien hartioille. Markkinaehtoisesti palveluita tulee hitaasti tai ei ollenkaan, suunnittelujohtaja Antti Saartenoja huomauttaa.

Erittäin tärkeää on turvata maakunnan yhteydet muualle Suomeen, satamiin ja lentokentille. Kannanotossa korostetaan kestävien liikkumismuotojen, etenkin raideliikenteen ja pääradan, kehittämistä.

Tärkeää on myös tieliikenteen pullonkaulojen poistaminen. Tavaralogistiikka nojaa tieverkkoon ja teollisuuden tuotteet kulkevat jatkossakin suurelta osin kumipyörillä, joten pääväylien, eli valtateiden 19, 3, 18 ja 16, on oltava kunnossa ja liikenteen sujuvaa.

− Ei saa myöskään unohtaa sitä, että esimerkiksi elintarvikeketjun alkupää sijaitsee usein alempiasteisen tieverkon varrella, minkä vuoksi teiden kunnossapitoon tulee panostaa, sanoo Saartenoja.

12-vuotisen valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkoituksena on lisätä liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä. Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tullaan esittämään liikennejärjestelmän nykytilaa ja toimintaympäristöä koskeva analyysi, suunnitelman yhteiskunnalliset päämäärät ja liikennejärjestelmää koskevat tavoitteet.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845, ja suunnitteluinsinööri Jani Palomäki, puh. 040 688 3187.

 

Rakennerahastohankkeiden vaikuttavuuden arviointi on valmistunut

Etelä-Pohjanmaalla kaudella 2014-2020 toteutettujen rakennerahastohankkeiden (EAKR, ESR) vaikuttavuuden arviointi on valmistunut. Taustalla oli tarve selvittää syvällisemmin rakennerahastotoiminnan osuvuutta maakunnan omiin tavoitteisiin ja alueellisten toimijoiden tarpeisiin. Arvioinnissa tuotettiin myös kehittämissuosituksia tulevaa ohjelmakautta varten.

Rajallisista resursseista huolimatta rakennerahastovarat ovat hyvin keskeinen ja alueelle lisäarvoa luova tekijä. Hanketoiminnalla on ollut maakunnan kehittämisen painopisteisiin positiivisia vaikutuksia, mikä näkyy muun muassa tutkimus- ja innovaatioteemojen edistymisessä, kärkialojen elinkeinotoiminnan ja vahvistumisessa, ESR-kehittämistyön vaikutuksissa sekä yritysten toiminnan kehittämisessä laadukkaammin. Tehdystä kehittämistyöstä suuri osa jäisi toteutumatta ilman rahoitusta.

Tulevalla ohjelmakaudella hankkeiden fokusta tulisi suunnata järjestelmällisemmin hankekokonaisuuksina tärkeimpiin maakunnallisen kehittämisen kärkiin ja koota alueellisia voimavaroja vielä samansuuntaisemmin hankekokonaisuuksien taakse. Myös maakunnan viranomaisten ja hanketoimijoiden yhteistyön edellytysten säilyttäminen tulee varmistaa ja edistää laaja-alaisemman toteuttajien välisen yhteistyön kehittymistä. Lisäksi toiminnan seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia on syytä kehittää edelleen huomioiden muun muassa työssä tuotettu arviointimalliehdotus.

Arviointityön tilaajina olivat Etelä-Pohjanmaan liitto ja Keski-Suomen ELY-keskus. Arvioinnin toteuttivat Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ja TK-Eval.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638, ja hal­lintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910.

 

7.04.2020

Kannanotto: Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella tulee jatkossakin olla Taiteen edistämiskeskuksen toimipiste

Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella tulee jatkossakin olla Taiteen edistämiskeskuksen toimipiste, todetaan kolmen pohjalaismaakunnan kannanotossa. Lisäksi taiteen edistämiskeskuksen tulee toimia alueella yhteistyöhakuisemmin ja osallistua näkyvämmin alueelliseen kehittämistyöhön. 

− Katsomme, että Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella sijaitsevaan toimipisteeseen tulee sijoittaa suunnittelija ja vähintään kaksi läänintaiteilijaa. Lisäksi Taiteen edistämiskeskuksen tulee keskustella aluettamme koskevista asioista alueemme toimijoiden kanssa jo asioiden valmisteluvaiheessa, toteaa Pohjanmaan liiton kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki.

Uudistettu laki Taiteen edistämiskeskuksesta astui voimaan 1.1.2013. Kuitenkin uuden sääntelyn mukainen toiminta näyttää edistäneen taiteen ja kulttuurin kehitystä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa huomattavasti vähemmän kuin toiminta aiemman sääntelyn ollessa voimassa.

Tällä hetkellä Taiteen edistämiskeskuksella on toimipiste Vaasassa, ja siellä työskentelee vain yksi suunnittelija. Esimerkiksi yhtään läänintaiteilijaa tai muuta henkilökuntaa ei ole sijoitettuna Vaasan toimipisteeseen. Sen sijaan Pohjanmaan taidetoimikunnan esittelijänä toimiva erityisasiantuntija työskentelee Oulun toimipisteessä.

− Myös keskusteluyhteys Taiteen edistämiskeskuksen kanssa on alueellamme tällä hetkellä varsin ohut. Lisäksi Taiteen edistämiskeskuksen osallistuminen alueen kehittämiseen yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa on ollut vähäistä, Tarja Hautamäki huomauttaa.

Kannanotto on toimitettu Taiteen edistämiskeskuksen johtajalle, Pohjanmaan taidetoimikunnalle, Taiteen edistämiskeskuksen Vaasan toimipisteelle, opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Vaasan vaalipiirin kansanedustajille. Sen ovat allekirjoittaneet Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella toimivat maakuntien liitot ja Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur.

 

Lisätietoja:

                                                   

  • Tarja Hautamäki, kulttuuripäällikkö, Pohjanmaan liitto; tarja.hautamaki@obotnia.fi, puh. 044 723 5007
  • Hanna Hangasluoma, kulttuuripäällikkö, Etelä-Pohjanmaan liitto; hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi, puh. 040 7515 610
  • Kai-Eerik Känsälä, kulttuurikoordinaattori, Keski-Pohjanmaan liitto; kai-eerik.kansala@keski-pohjanmaa.fi, puh. 040 138 9038

 

7.04.2020

Valtatie 3 -ryhmä: Ruokatie ja viennin valtaväylä tarvitsee investointeja

Neljän maakunnan yhteinen Valtatie 3 -ryhmä on työstänyt ehdotuksen hallituksen kehysriiheen 7.4.2020. Ryhmä esittää tieinvestointien nopeaa käynnistämistä, jotta koronapandemian ratkettua Suomen elinkeinoelämän kilpailukyky säilyy. Rakentaminen tuo työtä rakennusalalle, mikä helpottaa alan selviytymistä kriisin jälkeen.

Kuntajohtajat toteavat omassa lausunnossaan: Työllistäviä infrastruktuurihankkeita tulee käynnistää ja hankkeet saada pitkän aikavälin kehyksiin. Näin syntyy suoria työpaikkoja samalla kun talous ja kilpailukyky vahvistuvat. Perusväylänpitoon sovittu vähintään 300 miljoonan euron vuotuinen korotus tulee jatkossa sisällyttää kokonaisuudessaan julkisen talouden suunnitelmaan. Liikenneverkon kehittämishankkeiden rahoitusta tulee lisätä huomattavasti. Suunnittelurahoitusta on myönnettävä varhaisessa vaiheessa, jotta toimenpiteet saadaan hyvälle alulle.

Valtatie 3 yhdistää Suomen etelä-pohjoissuunnassa sekä linkittää Pohjanmaan, Etelä-Pohjamaan ja Pirkanmaan maaseudun, taajamat ja kasvukeskukset. Valtatien vaikutusalue ulottuu myös Pohjois-Satakunnan alueelle. Maamme elintarviketeollisuus on sijoittunut Länsi-Suomeen, erityisesti Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle, mikä tekee kolmostiestä Suomen ruokatien ja vientiteollisuuden runkoväylän. Valtatie 3 on myös konepaja- ja energiateollisuuden runkoväylä Etelä- ja Länsi-Suomen satamien kautta maailmalle. Valtatie 3 on Eurooppatie (E12 Helsinki − Moi i Rana) ja se on osa Euroopan TEN-T -verkostoa.

Yhteysvälin palvelutaso ei kuitenkaan vastaa näin tärkeälle tieosuudelle asetettuja vaatimuksia ja liikenneturvallisuus on muita Suomen valtateitä heikompi. Siksi investointeja on vaikeasta tilanteesta huolimatta toteutettava.

Useita valmiiksi suunniteltuja kohteita heti toteutettavaksi

Tähän ehdotukseen on koottu valtatie 3 Tampere−Vaasa-yhteysvälin suunnittelultaan valmiit kohteet. Valtatie 3 -ryhmä esittää, että näiden kohteiden toteuttaminen aloitetaan välittömästi ja yhteysvälin ensimmäinen investointikohde on:

 

Valtateiden vt3/v19 liittymän parantaminen (Kivistön risteys), Kurikka (Jalasjärvi)

Kustannusarvio: noin 8 milj. € (josta osa Kurikan kaupungin osuutta)

Suunnitelmavalmius: Tiesuunnitelma on valmis. Valitus hyväksymispäätöksestä hallinto-oikeuteen ei estä rakentamisen aloitusta.

Hankkeella tavoiteltavat keskeiset vaikutukset: Liikenneturvallisuuden parantaminen, sujuvuuden parantaminen. Elinkeinoelämän kuljetusten runkoväylä.

 

Toteutusvalmiita hankkeita ovat:

 

MansoniemiRiitiala, Ikaalinen

Kustannusarvio: noin 2,0 milj. € (tarkentuu)

Suunnitelmavalmius: Tiesuunnitelma valmistuu keväällä 2020

Hankkeella tavoiteltavat keskeiset vaikutukset: Liikenneturvallisuuden parantaminen liittymä- ja yksityistiejärjestelyin. Runkoverkon erittäin riskialtis kohta.

 

AlaskyläParkano, Parkano

Kustannusarvio: 13,5 milj. €

Suunnitelmavalmius: Tiesuunnitelma ja rakennussuunnitelma valmis.

Hankkeella tavoiteltavat keskeiset vaikutukset: Liikenneturvallisuuden parantaminen, sujuvuuden parantaminen. Elinkeinoelämän kuljetusten turvaaminen. Geometrialtaan ei täytä runkoväylän palvelutasostandardeja.

 

Rajalanmäen ja Koskueen ohituskaistaosuudet, Kurikka (Jalasjärvi)

Kustannusarvio: noin 11 (5+6) milj. €

Suunnitelmavalmius: Tiesuunnitelma valmis, voimassaoloa on jatkettu vuoden 23 loppuun saakka.

Hankkeella tavoiteltavat keskeiset vaikutukset: Liikenneturvallisuuden parantaminen, sujuvuuden parantaminen. Elinkeinoelämän kuljetusten runkoväylä.

 

Vt3/vt8 Pitkämäen liittymä, Vaasa

Kustannusarvio: osa Vaasan yhdystien kokonaisuutta, jonka arvio on 37,0 milj. € (josta kunnan osuus 40 %)

Suunnitelmavalmius: Tiesuunnitelmat valmiit. Asemakaava odottaa hyväksymistä. Kaavasta valitettu hallinto-oikeuteen (liito-oravat), mikä takia toimenpidekielto voimassa.

Hankkeella tavoiteltavat keskeiset vaikutukset: Liikenneturvallisuuden parantaminen (moottoritien rampissa liikennemäärän ja korkean nopeuden takia suuri riski liikenneonnettomuuksille), sujuvuuden parantaminen. Elinkeinoelämän kuljetusten runkoväylä.

 

Kurikassa 6.4.2020

 

Lisätietoja:

Anna-Kaisa Pusa (pj.) Kurikan kaupunki (p. 044 020 9000)
Jani Palomäki (pääsihteeri) Etelä-Pohjanmaan liitto (p. 040 688 3187)

 

Valtatie 3 Tampere−Vaasa-välin kehittämisryhmä:

Antero Alenius, Hämeenkyrön kunta
Juha Rikala, Laihian kaupunki
Jouni Koskela,  Pirkanmaan liitto
Tero Voldi, Pohjanmaan liitto
Marika Luoma, Satakuntaliitto
Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamari

7.04.2020

Etelä-Pohjanmaan kehittämisrahaston haku auki koronakriisistä kärsineille kulttuuritoimijoille

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on avannut kehittämisapurahojen haun. Kulttuurilautakunta kohdistaa haun koronaviruksen vaikutuksista kärsineille kulttuuritoimijoille. 

Kulttuurin apurahoja voivat hakea Etelä-Pohjanmaan alueella toimivat kulttuuritoimintaa ammattimaisesti toteuttavat kulttuuriyhdistykset, työryhmät, freelancerit, yksittäiset taiteilijat ja kulttuurialan yritykset sekä kulttuuri- ja taidelaitokset.

Kehittämisrahaston apurahat ovat haettavissa 8.4.2020−22.4.2020 välisenä aikana. Apurahaa haetaan erillisellä lomakkeella, joka on saatavissa liiton verkkosivuilta osoitteesta https://epliitto.fi/kehittamisrahaston-apurahat-kulttuurille.

Yksittäinen apuraha voi olla suuruudeltaan enintään 5 000 euroa. Kehittämisrahaston rahoitusta on jaossa 80 000 euroa. Apurahahakemukset arvioidaan ja rahoitusta osoitetaan hakemusten perusteella. Päätökset apurahoista tekee Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta.

 

Lisätietoja:

 

0 kommenttia
6.04.2020

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Etelä-Pohjanmaan liitolta lähes puoli miljoonaa euroa koronaviruskriisin vaikutusten hillintään

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus päätti kohdentaa taloudellista apua koronakriisin haitallisten vaikutusten lievittämiseen lähes puoli miljoonaa euroa.

Rahoitus koostuu maakuntien liitoille maaliskuun lopussa jaetusta kansallisesta Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -määrärahasta, jota Etelä-Pohjanmaan liitto sai 245 000 euroa. Lisäksi maakuntahallitus päätti osoittaa Etelä-Pohjanmaan liiton ylijäämistä kuntarahaa samansuuruisen summan, eli 245 000 euroa.

−  Näin meillä on käytössä Etelä-Pohjanmaalla 490 000 euron tukipaketti. Käytännössä Etelä-Pohjanmaan liitto huolehtii kuntakentän puolesta vastinrahasta, maakuntajohtaja Asko Peltola sanoo.

Tukea ei voida myöntää suoraan yrityksille, vaan se osoitetaan tukemaan kuntien elinkeinotyötä tai muulla vastaavalla tavalla maakunnan yritysten kanssa tehtävää aktivointityötä. Rahoitusta voidaan kohdentaa elinkeinoelämän kannalta keskeisiin toimenpiteisiin, uusien toimintatapojen ja ratkaisukeinojen etsimiseen, hyvien esimerkkien esiin nostamiseen, viestintään tai selvityksiin.

Rahoitushaku on avattu ehdollisena 27.3.2020. Rahoituspäätökset tehdään ilman hakuaikoja ja käytössä on niin sanottu jatkuva haku. Tavoitteena on, että resurssia olisi käytettävissä tasapuolisesti eri puolilla maakuntaa ja että erilaiset alueelliset tarpeet pystyttäisiin huomioimaan.

− Olennaista on, että rahoituspäätökset saadaan etenemään nopeasti, jotta hankkeet saadaan käyntiin. Toivomme Etelä-Pohjanmaan liitossa, että tämä toimenpide osaltaan helpottaisi yritystemme ja koko maakuntamme toipumista koronaepidemian aiheuttamasta taloudellisesta kriisistä, toteaa Peltola.

 Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638, kehittämisasiantuntija Sanna Puumala, puh. 040 509 4420.

 

Etelä-Pohjanmaan kehittämisrahaston haku auki koronakriisistä kärsineille kulttuuritoimijoille

Maakuntahallitus päätti avata kehittämisapurahojen haun koronaviruksen vaikutuksista kärsineille kulttuuritoimijoille. Etelä-Pohjanmaan kehittämisrahastosta päätettiin sijoittaa 60 000 euroa ja Etelä-Pohjanmaan liiton talousarviomäärärahaa 20 000 euroa kulttuuritoimijoille suunnattuun kehittämisrahoitukseen koronaviruksen vai­kutusten lievittämiseksi. Jakosummaksi muodostuu yhteensä 80 000 euroa.

Eteläpohjalaisille kulttuuritoimijoille suunnattu haku avataan mahdollisim­man nopeasti erillisellä hakuilmoituksella. Kulttuurilautakunta tekee päätökset apurahojen saajista.

Etelä-Pohjanmaan kehittämisrahaston varoja on viimeksi käytetty Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiön toiminnan tukemiseen vuosina 2011–2015. Muutoin rahastosta on viimeksi jaettu apurahoja vuonna 2008.

Kehittämisrahaston voimassa olevien sääntöjen mukaan rahaston tarkoituksena on vaalia ja edistää Etelä-Pohjanmaan yhteistä kult­tuurin, koulutuksen, kunnallishallinnon, tieteen ja yrittäjyyden sekä muuta yleistä kehittämistä.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638 ja hal­lintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910.

 

Maakuntahallitus siirtyi etäkokouskäytäntöihin 

Toimenpiteet koronaepidemian hillitsemiseksi on otettu käyttöön Etelä-Pohjanmaan liitossa. Poikkeusolojen vuoksi myös maakuntahallituksen kokous pidettiin etäkokouksena ensimmäistä kertaa 6.4.2020.

− Jouduimme sopeuttamaan toimintaamme tiiviillä aikataululla poikkeusolosuhteisiin ja muun muassa siirtämään maakuntahallituksen kokouksen etäyhteyksien varaan. Maakuntahallituksen jäsenet vastasivat haasteeseen hienosti, ja kokous pidettiin ilman ongelmia, sanoo hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto.

Koronaepidemian hillitsemiseksi myös kaikki liiton työntekijät ovat siirtyneet etätyöskentelyyn. Tapaamiset hoidetaan etäyhteyksin ja kaikki liiton järjestämät tilaisuudet, jotka eivät ole välttämättömiä, on peruttu.

− Etelä-Pohjanmaan liitolla oli erinomaiset valmiudet siirtyä etätyöskentelyyn. Muutoksesta huolimatta työt ovat jatkuneet ilman katkosta ja liiton tehtävät on hoidettu edelleen tehokkaasti, Iso-Koivisto kertoo.

Lisätietoja: hal­lintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910.

« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös