Tiedotteet

21.10.2019

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Ampumaratojen kehittämissuunnitelma hyväksyttiin

Maakuntahallitus päätti hyväksyä Etelä-Pohjanmaan ampumaratojen kehittämissuunnitelman. Ampumaratojen kehittämissuunnitelman keskeisempänä tehtävänä on turvallisen ampumaharrastuksen sekä maakunnallisen ampumarataverkoston kehittäminen.

− Tarkoituksenmukaisella ampumarataverkostolla taataan mahdollisuus sille, että Etelä-Pohjanmaan metsästäjillä, ampumaharrastajilla, ampumaurheilun ja -hiihdon harrastajilla, reserviläisillä ja viranomaisilla on riittävät mahdollisuudet ja edellytykset harjoittelulle, ympäristösuunnittelija Maaria Vanhatalo kertoo.

Etelä-Pohjanmaan ampumaratojen kehittämissuunnitelmaan on koottu kokonaiskuva maakunnan ampumarataverkostosta, joka muodostuu 54 toiminnassa olevasta ulkoampumaradasta. Kehittämissuunnitelmassa on tarkasteltu alueen ampumaratoja suhteessa niiden sijaintiin, saavutettavuuteen, lukumäärään ja ampumarataluokitukseen.

Tarkasteluissa on otettu huomioon ampumaratojen ympäristölupatilanne sekä ratojen tarjoamat mahdollisuudet ja rajoitteet eri ampumalajien harrastamiseen ja harjoitteluun. Kehittämissuunnitelmaan on kirjattu myös Etelä-Pohjanmaan ampumarataverkoston keskeisimmät kehittämistarpeet sidosryhmien näkökulmasta sekä tiedot merkittävimmistä meneillään tai suunnitteilla olevista kehittämistoimenpiteistä.

Etelä-Pohjanmaan liitto tulee hyödyntämään Etelä-Pohjanmaan ampumaratojen kehittämissuunnitelmaa alueiden käytön suunnittelussa.

Lisätietoja: ympäristösuunnittelija Maaria Vanhatalo, puh. 0400 243 640, vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, puh. 040 3568 044

 

Etelä-Pohjanmaa mukaan ylimaakunnalliseen liikennestrategian laatimiseen

Etelä-Pohjanmaan liitto osallistuu Länsi-Suomen maakuntien yhteisen liikennestrategian laatimiseen Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan, Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien liittojen kanssa.

− Läntisten maakuntien yhteinen ylimaakunnallinen liikennejärjestelmästrategia asemoituu maakunnallisen ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman väliin. Sen roolina on tunnistaa ja linjata maakunnille yhteisiä tarpeita viestittäväksi valtakunnalliselle tasolle. Toisaalta yhteinen ylimaakunnallinen liikennejärjestelmästrategia tulkitsee kansalliset valinnat ja painotukset läntisten maakuntien olosuhteisiin, suunnittelujohtaja Markus Erkkilä sanoo.

Ylimaakunnallinen liikennejärjestelmästrategia myös tunnistaa maakuntien yhteiset linjaukset, joita halutaan edistää maakuntatasolla. Tulkintojen toimeenpano tapahtuu maakunnallisessa suunnittelussa.

Lisätietoja: Vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, p. 040 356 804

 

Valtatie 19:lle oma työryhmä

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan perustaa Valtatie 19 -työryhmän ja valita työryhmän puheenjohtajaksi Antti Kurvisen. Työryhmän tehtävänä on edistää valtatien 19 edunvalvontaa ja kehittämistä.

Lisätietoja: Vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, p. 040 356 8044

 

Henkilövaihdoksia MYR:n kokoonpanoon

Maakuntahallitus päätti nimetä Etelä-Pohjanmaan Kauppakamarin varsinaiseksi edustajaksi maakunnan yhteistyöryhmään (MYR) Petra Piirosen Juhamatti Arosen tilalle.

Koska Petra Piironen on toiminut aikaisemmin kuntien mandaatilla Liisa Lähdesmäen varaedustajana, valittiin Lähdesmäen uudeksi varaedustajaksi Kyllikki Anttila.

Lisätietoja: hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910

 

Jäsenvalinta Järviseutu-säätiön hallitukseen

 

Maakuntahallitus päätti nimetä Järviseutu-säätiön hallitukseen toimikaudeksi 2020–2022 varsinaiseksi jäseneksi Jukka Joensuun ja hänen varajäsenekseen Esko Rintamäen.

Etelä-Pohjanmaan liitolla on oikeus nimetä kaksi varsinaista jäsentä Järviseutu-säätiön hallitukseen. Joensuu ja Rintamäki olivat säätiön hallituksessa jäsenenä ja varajäsenenä myös sen edellisellä toimikaudella.

Lisätietoja: hallintosuunnittelija Tuuliina Tuominen, vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja puh. 050 347 9845

11.10.2019

Tiedote maakunnan yhteistyöryhmän kokouksesta

Osaavan työvoiman saatavuutta vahvistettu monipuolisilla toimenpiteillä

Osaavan työvoiman saatavuudesta ja sen parantamiseen tarvittavista keinoista on käyty viime aikoina paljon keskustelua niin Etelä-Pohjanmaalla kuin monissa muissakin maakunnissa. Työllisyysaste Etelä-Pohjamaalla on jo yli 75 prosenttia, ja haaste koskettaa laajalti eteläpohjalaista pk-yrityskenttää.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto ovat koonneet yhteen osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvää tietoa sekä viime vuonna toteutettuja toimenpiteitä ja hankkeita. Pulmaan koetetaan löytää ratkaisuja sekä yritystoiminnan kehittämisen että työnhakijoiden valmiuksia ja mahdollisuuksia parantavien toimien kautta.

− Työkaluina ovat toimineet muun muassa palkkatuki, starttiraha, EURES-palvelut, yritysten kehittämispalvelut, työvoimakoulutus, valmennukset ja kokeilut sekä erilaiset kehittämishankkeet. Esimerkiksi starttirahalla perustettiin viime vuonna 130 uutta yritystä ja palkkatuella työllistettiin noin 1300 henkilöä. Erilaisia TE-palveluja oli vuonna 2018 käytössä ennätysmäärä, esimerkiksi erilaisiin valmennuspalveluihin käytettiin noin 1,2 miljoonaa euroa, selvittää yritys- ja työvoimayksikön päällikkö Jari Aaltonen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Koulutuspalveluissa suosituksi on osoittautunut RekryKoulutus, jolla voidaan vastata kohdennetusti yritysten työvoimapulaan. RekryKoulutusta ovat hyödyntäneet jo useat alat: metalli-, puu-, rakennus- ja muoviteollisuus sekä logistiikan ala ja kaupalliset alat. Koulutusta voidaan räätälöidä esimerkiksi 1−4 koulutettavalle.

− TE-palveluiden kautta voidaan saada tukea myös kansainväliseen rekrytointiin Euroopasta tai sen ulkopuolelta. Tuki on tarkoitettu yrityksille ja työnantajille, jotka eivät ole löytäneet sopivaa työntekijää Suomesta. Alueella jo oleville ulkomaalaisille järjestetään kohtauttamistapahtumia, Aaltonen kertoo.

ELY-keskus ja TE-toimisto rahoittavat useita ESR-hankkeita sekä työvoimapoliittisia hankkeita, joissa pyritään löytämään tehokkaita työllistymisväyliä esimerkiksi heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Kohderyhmiä ovat muun muassa pitkäaikaistyöttömät, rakennetyöttömät, nuoret ja maahanmuuttajat.

Jatkossa on huolehdittava monipuolisesta koulutustarjonnasta ja Etelä-Pohjanmaalle tärkeiden alojen vetovoimaisuudesta, lisättävä työperäistä maahanmuuttoa ja panostettava kotouttamisprosesseihin, huolehdittava työmarkkinoiden dynamiikasta ja lisättävä työmarkkinoiden ulkopuolella olevien kuten esimerkiksi osatyökykyisten työllistymistä. Olisi myös edettävä oppisopimusjärjestelmän modernisoinnissa, maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Pauli Talvitie vetää yhteen johtopäätöksiä.

 

EU-ohjelmakauden 2021-2027 valmistelu etenee

EU-ohjelmakauden 2021-2027 valmistelua tehdään alueilla parhaillaan. Maakunnissa odotetaan ohjeistusta sisällöllisen valmistelun seuraaviksi vaiheiksi. Tärkeää on käydä sekä valtakunnan tasolla että aluetasolla vuoropuhelua työnjaosta ja yhtymäkohdista EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan eli CAP-kokonaisuuteen kuuluvan maaseudun kehittämisen ja rakennerahasto-ohjelman toimenpiteiden suunnittelussa.

CAP-valmistelun osalta Etelä-Pohjanmaalla on alustavasti hahmoteltu alueellisen maaseudun kehittämisen painotuksiksi seuraavia teemoja: ruokaprovinssin kehittäminen, yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen, maaseudun elinvoima ja asukkaiden hyvinvointi sekä osaamisen lisääminen. Myös paikallisen kehittämisen eli Leader-toiminnan valmistelun ohjeistusta odotetaan viimeistään vuoden 2020 alussa. Ensi vuoden alkupuoliskolla maa- ja metsätalousministeriön on tarkoitus järjestää ohjelmavalmisteluun liittyvä aluekierros, jonka yksi tilaisuus tullee olemaan Etelä-Pohjanmaalla. 

− CAP-kokonnaisuudessa uhkana on, että maaseudun kehittämisen rahoitus Suomessa ja myös Etelä-Pohjanmaalla vähenee nykyisestä kaudesta. Tarkempaa tietoa rahoituksen tasosta ei kuitenkaan vielä ole. Suomen sisällä valmistellaan parhaillaan alueellisten kehittämisvarojen jakokriteerien uudistamista. Maaseutuvaltaisena maakuntana CAP-kehittämisrahoituksen määrä on Etelä-Pohjanmaalle tärkeä kysymys, painottaa maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Pauli Talvitie.

Rahoituksen jakokriteerit ovat olleet kuuma puheenaihe myös Suomen rakennerahastovalmistelussa. Ratkaisuja jakokriteerien suhteen ei vielä ole tehty. Kokonaisuudessaan Suomen saama rakennerahastorahoitus saattaa jopa kohota kuluvaan ohjelmakauteen verrattuna.

− Etelä-Pohjanmaalle olisi hyvin tärkeää saada nykyistä enemmän kehittämisresursseja. Nykyisellään rahoituksen painopiste on ollut vahvasti Itä- ja Pohjois-Suomessa, Talvitie huomauttaa.

Ohjelmien lukumäärää ei ole vielä päätetty. Etelä-Pohjanmaa on kannattanut yhden yhteisen rakennerahasto-ohjelman saamista Suomeen, sillä yksi ohjelma mahdollistaa erilaiset painotukset toteutuksessa maakuntien omien linjausten mukaisesti ja maakuntarajat ylittävien hankkeiden hallinnointi on helpompaa.

Talvitien mukaan keskustelua on käyty siitä, mahdollistaako tuleva rakennerahasto-ohjelma esimerkiksi vähähiiliseen talouteen tai älykkääseen liikenteeseen liittyvät infrainvestoinnit. Valmistelussa on myös se, miten suuri osuus rahoituksesta kohdennetaan suoraan maakuntien päätettäväksi ja kuinka paljon kanavoidaan valtakunnalliseen toimintaan.

 

 

Tiedote 11.10.2019 pidetyn maakunnan yhteistyöryhmän kokouksesta.

2.10.2019

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija 2019 finalistit on valittu

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun on suunnitellut ja järjestää Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto. Kilpailu järjestetään nyt neljännen kerran. Kilpailu julkistettiin keväällä 2019 ja hakuaika päättyi 31.8.2019. 

– Kilpailun avulla pyritään nostamaan kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa, antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita, kertoo kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kilpailuun osallistujia oli yhteensä 12. Näistä tuomaristo valitsi viisi finalistia, jotka ovat Tuomas Linna, Aeon Lux, Jaana Maijala, Noora Ojanperä ja Emma Peura.

 

Mukana uudenlaisia teoksia

– Nyt saimme kilpailuun sekä perinteisiä töitä, mutta myös selkeästi uudenlaista ilmaisua. Valittuja taiteilijoita yhdistää moniäänisyys ja tuoreus. Teokset ovat monitasoisia ja katsoja joutuu pysähtymään niiden äärelle ja ajattelemaan, toteaa kilpailun tuomaristoon kuuluva museotoimenjohtaja Maria Lampinen Nelimarkka-museosta.

Tuomariston arvion mukaan finalistien teokset ovat tilateoksia, joissa samassa tilassa on kuvaa, ääntä ja yksityiskohtia. Teoksissa näkyy aiheiden omaperäinen käsittely sekä nykymaailman tai historiasta kumpuavan aiheen kommentoiminen ja esiintuominen.  Teokset ovat kiinni ajassa omannäköisinään.

 

Finalistien lyhyet esittelyt

Tuomas Linna on vuonna 1985 syntynyt, Espoossa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, jonka juuret ovat Alavudella. Tuomas viimeistelee kuvataiteen maisterin opintoja Kuvataideakatemiassa Helsingissä.

 www.tuomaslinna.com 

Aeon Lux on 1993 syntynyt, Seinäjoella asuva ja työskentelevä, Kankaanpään taidekoulusta valmistunut kuvataiteilija (AMK) ja performanssitaiteilija.

https://prinssiruusunen.wixsite.com/aeonlux

Jaana Maijala on 1984 Ylistarossa syntynyt ja siellä asuva ja työskentelevä taiteen maisteri.

https://jaanamaijala.tumblr.com

www.stumpofprometheus.com

Noora Ojanperä on Seinäjoella vuonna 1993 syntynyt, Turun Ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa opiskeleva kuvataiteilija.

https://nooraojanpera.com

Emma Peura on vuonna 1988 Kauhavalla syntynyt taidegraafikko, joka opiskelee kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa.

www.emmapeura.com

 

Yleisöäänestys auennut

Keskiviikkona 2. lokakuuta alkaen yleisöllä on mahdollisuus äänestää oma suosikkinsa netissä. Taiteilijoiden töiden esittely ja linkki äänestykseen löytyy Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilta osoitteesta

Äänestys on auki 27. lokakuuta saakka.

Voittaja sekä yleisön suosikki julkistetaan 31. lokakuuta järjestettävässä maakuntajuhlassa Lapualla.

 

Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto, tuomaristo ja kilpailun säännöt

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun tuomaristoon ovat kuuluneet museotoimenjohtaja Maria Lampinen Nelimarkka-museosta, museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto Lapuan taidemuseosta, näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen Seinäjoen taidehallista sekä sihteerinä kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkostoon on kutsuttu mukaan maakunnan taidemuseot ja näyttelygalleriat, joilla on säännöllistä ympärivuotista näyttelytoimintaa. Kuvataideverkostoon kuuluvat seuraavat toimijat: Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo - Nelimarkka-museo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhajoen Hella-galleria, Pirkanpohjan taidekeskus Ähtäristä, Pohjanmaan valokuvakeskus Lapualta, Kaari-Galleria Kauhavalta ja Etelä-Pohjanmaan liitto.

Lisätietoa kilpailusta löytyy osoitteesta http://www.epliitto.fi/vuoden_nuori_taiteilija

Valokuvia median käyttöön: https://bit.ly/2pf0atL

 

Kilpailun tulevaisuus

Seuraavan kerran kilpailu järjestetään vuonna 2021.

 

 

 

Lisätietoja:

 

Tuija Ahola                                              Maria Lampinen

kehittämissuunnittelija                          museotoimenjohtaja

050 537 8071                                         044 2970489

tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi            maria.lampinen@alajarvi.fi  

0 kommenttia
1.10.2019

Jokaiseen maakuntakeskukseen tarvitaan kaupunkikehittämisen väline

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen kaupunki kiinnittävät huomiota vallitsevaan kansalliseen kaupunkipolitiikkaan ja vaativat valtiolta nykyistä laajemman aluepolitiikan kokonaisuuden hahmottamista. Nyt Seinäjoen tyyppiset – yliopistottomat, mutta kehittämispotentiaaliltaan suuret – maakuntakeskukset uhkaavat jäädä väliinputoajan asemaan.

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen kaupunki korostavat Etelä- ja Länsi-Suomen keskikokoisten maakuntakeskusten näkökulmaa. Nämä kaupungit, muiden muassa Seinäjoki, eivät ole kuluvalla EU-ohjelmakaudella päässeet mukaan rakennerahasto-ohjelman kohtalaisen merkittävään kestävän kaupunkikehittämisen rahoitukseen. Kansallisissa toimissa osa näistä kaupungeista on jäänyt myös kasvusopimusten ja MAL-menettelyjen ulkopuolelle.

Nyt kaupunkijoukkoa erilaisissa kaupunkipoliittisissa toimintatavoissa laajennetaan, mutta alustavien tietojen mukaan Seinäjoki ei ole suunniteltujen menettelytapojen piirissä. Seinäjoen kaupunki on siis yksi niistä kaupungeista, joilla ei ole mitään kansallista kaupunkikehittämisen välinettä ja maakunnan rakennerahastorahoitus on maan pienimpiä. Itä- ja Pohjois-Suomessa tilanne ei ole yhtä vaikea, koska näillä alueilla on ollut käytettävissä merkittävästi enemmän alueellista rakennerahastorahoitusta.

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen kaupunki korostavat, että jokaisessa maakuntakeskuksessa tulee olla kaupunkikehittämisen väline.

 

Lisätietoja:

Etelä-Pohjanmaan liiton ja Seinäjoen kaupungin yhteinen kannanotto kaupunkikehittämisestä »

 

  • Elinvoimajohtaja Erkki Välimäki, Seinäjoki (p. 040 774 8331)
  • Aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, Etelä-Pohjanmaan liitto (p. 040 529 4638)
26.09.2019

Kulttuurihyvinvointia edistetään hyvällä yhteistyöllä

Länsi-Suomen Taikusydän-verkosto järjestää kaksi kulttuurihyvinvoinnin lyhytkoulutusta kuluvan syksyn aikana. Tilaisuuksilla lisätään tietoutta kulttuurihyvinvoinnista sekä sen moninaisista mahdollisuuksista.

Molemmissa lyhytkoulutuksissa avataan lisäksi kulttuurihyvinvoinnin käsitettä sekä siihen liittyviä suosituksia. Kulttuurihyvinvointityötä on edistetty pohjalaismaakuntien hyvässä yhteistyössä jo useiden yhteishankkeiden sekä Länsi-Suomen Taikusydän-verkoston kautta. Kulttuurihyvinvointi tarvitsee toteutuakseen hyvää yhteistyötä sekä vuoropuhelua sote- sekä kulttuuritoimijoiden kesken.

Vaasassa maanantaina 7.10. järjestettävän Iloa arkeen kulttuurihyvinvoinnilla -tilaisuuden kohderyhmänä ovat ikäihmisten parissa työskentelevät sote−alan ammattilaiset. Tilaisuudessa kulttuurihyvinvointityön ulottuvuuksia ovat avaamassa teatteri-ilmaisun ohjaaja Venla Korja aiheenaan Kohtaaminen ja hetken merkitys −teatterilähtöinen toiminta ikäihmisten parissa sekä tanssinopettaja Nanna Rahikainen aiheella Tanssia ikäihmisille. Lisäksi tilaisuudessa nähdään Korppi ja kettu -klassikkosatu, joka on toteutettu Alvar-kuvapuhelinpalvelun asiakkaiden sekä Taikonin teatteritaiteen opiskelijoiden yhteistyönä muusikko, ohjaaja Hannu Raatikaisen ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Marja Vuoden ohjauksessa.

Lyhytkoulutusten toinen osa tarjotaan lastensuojelun sekä kehitysvammaisten kanssa työskenteleville sote-alan ammattilasille. Tilaisuus Kulttuurista hyvinvointia − kulttuurihyvinvointityön vaikutuksia arkeen järjestetään Seinäjoella keskiviikkona 20.11. Tilaisuudessa ovat mukana Duo O-Hoivan muusikoit TeM Tero Heinämäki sekä geronomi Jenni Lalli aiheella Jokainen ihminen on laulun arvoinen − Iloa ja laulua tavallisten ihmisten ajatuksista sekä yrittäjä, kasvatus- ja hoitoalan ammattilainen Aisha Korpela teemalla Liike voimavarana − vahvistetaan tanssilla itseilmaisua kehollisuutta ja tunteidensäätelytaitoa.  

Kulttuurihyvinvointipalveluilla tarkoitetaan eri kohderyhmille räätälöityjä palveluita, joilla tavoitellaan hyvinvoinnin edistämistä kulttuurin keinoin. Näillä palveluilla pyritään edistämään muun muassa asiakkaiden toimintakykyä, lisätään osallisuutta, parannetaan työhyvinvointia tai mielenterveyttä. Kulttuurihyvinvointipalveluiden toteutumiseen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä taiteen, kulttuurin, sosiaali-, terveys- ja kasvatustyön toimijoiden kesken.

Ilmoittautumiset oheisten linkkien kautta

Vaasan tilaisuuteen 1.10.2019 mennessä https://www.lyyti.in/Iloa_arkeen_kulttuurihyvinvoinnilla_5611
Seinäjoen tilaisuuteen ke 11.11.2019 mennessä https://fi.surveymonkey.com/r/MMHG2PW  

Seinäjoen tilaisuuden ohjelma löytyy täältä.

 

Taikusydän on taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyspiste, joka jakaa tietoa, kokemuksia ja osaamista sekä ylläpitää keskustelua alasta. Länsi-Suomen alueverkosto kattaa Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan. Toimintaa koordinoivat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liitot.

www.taikusydan.fi www.facebook.com/hyvinvointiakuntiinilmanrajoja/

  

Lisätietoja:

Hanna Hangasluoma/ Etelä-Pohjanmaan liitto
p. 040 7515610 tai hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi 

Tarja Hautamäki/ Pohjanmaan liitto
p. 044 723 5007 tai tarja.hautamaki@obotnia.fi

0 kommenttia
23.09.2019

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Liiton talousarvioehdotus alijäämäinen – jäsenkuntien maksuosuuksiin ei korotuksia

Maakuntahallitus päätti hyväksyä alustavasti jatkovalmistelun pohjaksi Etelä-Pohjanmaan liiton talousarvioehdotuksen ja toimintasuunnitelman vuodelle 2020 sekä taloussuunnitelman vuosille 2021–2022.

Etelä-Pohjanmaan liiton vuoden 2020 talousarvion toimintamenot ovat 3 256 047 euroa ja toimintatulot ovat 3 198 960 euroa. Talousarvioehdotus on rahoituserien jälkeen vuosikatteeltaan −56 087 euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan liiton aikaisempien vuosien ylijäämistä. Jäsenkuntien maksuosuudet säilyvät vuoden 2019 tasossa.

Talousarvion ulkopuolella Etelä-Pohjanmaan liitto välittää EU:n rakennerahastorahoituksen lisäksi kansallista AIKO-rahoitusta (Alueelliset innovaatiot ja kokeilut) sekä hallinnoi valtakunnallista Seutu-AIKO -rahoitusta.

Maakuntavaltuustolle talousarvio- ja suunnitelmaehdotus esitetään annettavaksi siten, että talousarvio sitoo maakuntavaltuustoa toimintatulojen ja -menojen tasolla.

Lisätietoja: hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910.

 

Maakuntahallitus hyväksyi kaupan, liikenteen ja keskustatoimintojen kaavan muutoksen

Maakuntahallitus päätti hyväksyä Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan II-vaihekaavan muutoksen ja esittää muutosta maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi.

Vähittäiskauppaa käsitteleviin maankäyttö- ja rakennuslain pykäliin tehdyt muutokset on vahvistettu huhtikuussa 2017, ja ne ovat astuneet voimaan 1.5.2017. Nämä muutokset aiheuttivat tarpeen tarkistaa II vaihemaakuntakaavaa kaupan ja keskustatoimintojen teemojen osalta.

Teemoja tarkistettiin vain lainsäädännön aiheuttamien muutostarpeiden osalta, eikä varsin tuoreen kaavaratkaisun perusteet muodostaneita selvityksiä päivitetty. Muutokset kohdistuivat kaavan yleiseen suunnittelumääräykseen, jossa määritellään seudullisesti merkittävän kaupan alarajat, sekä keskustatoimintojen alueiden ja keskustatoimintojen alakeskusten suunnittelumääräyksiin. Kaavamuutos ei koske keskustojen ulkopuolisia km-merkintöjä eikä liikenteen ja logistiikan merkintöjä.

Vaihekaavan muutosehdotus oli nähtävillä 24.6–6.9.2019 Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla sekä toimistolla. Lisäksi aiheesta järjestettiin yleisötilaisuus.

Lisätietoja: maakuntasuunnittelija Timo Lakso, puh. 050 405 4578, suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845.

 

Kansainvälistymisen toimintaohjelma hyväksyttiin

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan hyväksyä Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelman.

− Toimintaohjelmassa on kuvattu kansainvälistymisen nykytilannetta ja sen reunaehtoja, haasteita ja mahdollisuuksia teemoittain kansallisesti ja Etelä-Pohjanmaalla. Jokaiselle kehittämisteemalle asetetaan tavoite, kuvataan sen keskeiset haasteet ja ehdotetaan myös joitakin esimerkkitoimenpiteitä, kansainvälisten asioiden päällikkö Pia Kattelus kertoo.

Kansainvälistymisen toimintaohjelmaa on laadittu laajassa yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Toimintaohjelman luonnos on ollut lausunnoilla kunnissa sekä kommentoitavana Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla.

Toimintaohjelma julkaistaan painettuna ja sähköisessä muodossa liiton verkkosivuilla. Toimintaohjelman julkaisun jälkeen aloitetaan sen jalkautuskierros kunnissa.

Lisätietoja: kansainvälisten asioiden päällikkö Pia Kattelus, puh. 040 682 5537, kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja, puh. 040 529 6046.

 

eHealth for Regions -verkostolle uusi sopimus

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan hyväksyä uuden eHealth for Regions -verkostosopimuksen. Verkosto pohjautuu kesäkuussa 2007 päättyneeseen Interreg IIIB -ohjelman ”eHealth for Regions, Integrated Structures in the Baltic Sea Area” -hankkeeseen. Hankkeen päätyttyä sen osapuolet halusivat jatkaa terveysalan, erityisesti terveysteknologian, verkostoyhteistyötään sopimukseen pohjautuen. Sopimus kirjoitettiin vuonna 2007.

Verkostosta on sen perustamisen jälkeen eronnut joitakin alueita, mutta saksalaiset, suomalaiset ja tanskalaiset toimijat sitoutuneita toimintaan ja halukkaita jatkamaan verkoston jäseninä. Uudistetun verkoston vuosibudjetti on noin 34 500 euroa, mikä katetaan jäsenmaksuilla. Verkoston sihteeristö on Flensburgin ammattikorkeakoulussa Saksassa, ja pääosa kuluista muodostuu sihteeristön palkoista.

Etelä-Pohjanmaalta verkostossa ovat mukana Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Eteläpohjalaisten toimijoitten keskinäinen yhteistyösopimus päivitetään myöhemmin.

Lisätietoja: kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja, puh.  040 529 6046, kansainvälisten asioiden päällikkö Pia Kattelus, puh. 040 682 5537.

 

Älykäs erikoistuminen hyödyttänyt Länsi-Suomen maakuntia

Länsi-Suomen maakuntien älykkään erikoistumisen strategioiden vaikuttavuuden arviointiraportti on valmistunut. Tarkastelu kohdistui Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan tekemiin valintoihin ja niiden vaikuttavuuteen. Strategiatyön taustalla on Euroopan unionin jäsenmaille ja näiden alueille osoittama kehotus tutkimus- ja innovaatiostrategioiden laatimiseen.

Yleisarvioinnin tuloksena Länsi-Suomessa kärkialojen ympärille on syntynyt lisää opetusta ja tutkimusta. Hankerahoitus on tuonut konkretiaa valittuihin kärkiin luomalla yhteistyötä ja mahdollistamalla tutkimusta ja tuotekehitystä.  

Etelä-Pohjanmaalla Älykkään erikoistumisen strategian toimeenpano on edistynyt hyvin, mistä on osoituksena muun muassa kansainvälisten TKI-hankkeiden määrän kolminkertaistuminen. Suurimpina hyötyinä ovat olleet uusien hankkeiden mahdollistuminen ja verkostojen laajentuminen. Verkostot ovat parantuneet erityisesti kansainvälisesti ja maakunnan sisällä. Painopistealueista näkyvimmin on edistynyt ruokajärjestelmät.

Yrityskentällä kansainvälistyminen on edennyt pienin askelin. Haasteena älykkäälle erikoistumiselle on, miten erityisesti pk-yritykset saataisiin aktivoitua nykyistä enemmän yhteistyöhön isompien yritysten tai korkeakoulujen kanssa.

− Strategian vaikuttavuuden parantamiseksi Etelä-Pohjanmaalla tarvitaan panostuksia koulutukseen. Esimerkiksi diplomi-insinöörien muuntokoulutukseen panostaminen tukisi maakuntaa TKI-hankkeiden lisäämisessä entisestään, aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta sanoo.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638.

12.09.2019

Pääradan yhteysväleille luvassa parannuksia – maakunnassa halutaan nopeuttaa suunnittelun aikataulua

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin kertoi tiistaina 10.9.2019, että valtio aloittaa kuntien ja muiden toimijoiden kanssa neuvottelut hankeyhtiöistä, jotka suunnittelevat ja rahoittavat Tampere−Helsinki-välin Suomirataa sekä Turun tunnin junaa.

− Hyvä, että pääradan suunnittelussa päästään nyt käyntiin hankeyhtiöiden kautta. Seinäjoella on valmiudet osallistua neuvotteluihin. Esitettyä suunnitteluaikataulua tulee kuitenkin ehdottomasti kiristää, jotta merkittävää CEF-rahoitusta voidaan hyödyntää, toteaa kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki.

Rasinmäki korostaa, että päärata kuuluu eurooppalaiseen TEN-T-verkostoon, joten koko pääradan suunnittelu tulee käynnistää samanaikaisesti välillä Tampere−Seinäjoki ja edelleen välillä Seinäjoki–Oulu. Pääradan nopeuttamisesta ja kapasiteetin lisäyksestä syntyy merkittäviä hyötyjä koko Suomelle.

Maakuntajohtaja Asko Peltola puolestaan muistuttaa, että pääradalla on osuuksia, kuten Seinäjoki−Tampere, jossa voitaisiin edetä huomattavasti esitettyä nopeammalla aikataululla aloittaen suoraan ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä ja yleissuunnittelulla. Yhteysvälin yleissuunnittelu tuleekin käynnistää tulevaisuusinvestointina välittömästi.

− Kyseisellä Suomen vilkkaimmalla yksiraiteisella osuudella voidaan suunnittelussa edetä huomattavasti rivakammin varmistaen EU-rahoituksen saanto. Yhteysvälin nopeuttaminen on kustannustehokkain tapa lyhentää pohjoisen Suomen matka-aikoja, Peltola sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt budjettiriiheen hallitusohjelmassa linjattujen päärataan kytkeytyvien yhteysvälien nopeuttamista ja parantamista väleillä Seinäjoki−Vaasa, Tampere−Jyväskylä ja Tampere−Pori.

Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta etenkin Seinäjoki−Vaasa-yhteysvälin parantaminen on tärkeä asia, ja se tulee varmistaa budjettiriihessä.

− Pääradan eteen tehty aktiivista edunvalvontatyötä. Päärata+ -verkoston työ näkyy nyt pääradan haarojen parannusesityksissä. Etelä-Pohjanmaalla on kuitenkin tärkeä jatkaa työtä kaikkien olemassa olevien ratojen käytön tehostamiseksi, kiteyttää Peltola.

 

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan liitosta antavat: 

  • Maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123
  • Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845
5.09.2019

Keramiikka-alan eurooppalaiset kehittäjät tapaavat Seinäjoella ja Lapualla

Keramiikka ja keramiikkataide ovat tällä hetkellä pinnalla Suomessa. Uusi keramiikkamuseo KWUM avattiin Fiskarsiin kesäkuun alussa ja nuorten kuvanveistäjien taidekeramiikkaa on parhaillaan esillä Suomen käsityön museossa Jyväskylässä. Kansainvälinen huomio kääntyy Suomeen, kun International Academy of Ceramics eli Kansainvälinen keramiikka-akatemia järjestää päätapahtumansa Rovaniemellä syksyllä 2020.

Myös Etelä-Pohjanmaalla lyödään kourat saveen, kun eurooppalaisen CLAY-hankkeen kumppanimaiden edustajat kokoontuvat tapaamiseen syyskuun 11.–12. päivä Seinäjoelle ja Lapualle. Tapaaminen tuo paikalle alan kehittäjiä Italiasta, Ranskasta, Portugalista ja Romaniasta. Kokousvieraat ottaa vastaan Etelä-Pohjanmaan liitto, joka on yksi CLAY-hankkeen kumppaneista.

Keramiikan eurooppalaisia tuottajia haastaa erityisesti tuotannon laajamittainen siirtäminen halpatuotannon maihin. Toisaalta piensarjoja valmistavien keraamikoitten mielikuvitukselliset astiat hurmaavat yhä useammin ravintoloissa ja kahviloissa, sillä ne ovat keino erottautua sekä ulkonäön että laadun puolesta. Myös ekologiset seikat tiedostetaan keramiikan suhteen yhä paremmin, sillä kyse on raaka-aine- ja energia-intensiivisestä tuotannosta.

Keramiikan perustekniikat ovat ikivanhoja ja useimmille tuttuja, mutta kehittyvä materiaaliteknologia ja digitalisoituminen vaikuttavat tähänkin alaan. On kyse sitten suunnitteluprosesseista ja 3D-teknologiasta, saati myynnistä ja markkinoinnista, on tärkeää olla valppaana muutosten äärellä. Samalla on kuitenkin niin, ettei mikään uusi teknologia täysin korvaa kädentaitoa ja materiaalien tajua yhdistettynä uutta luovaan muotokieleen.

CLAY-hankkeen tavoitteena on tukea käsi- ja taideteollista keramiikan valmistusta kiinnittämällä huomiota muotoiluun, markkinointiin ja myyntiin, prosessien uudistamiseen sekä kansainvälistymiseen. Kansainvälisissä tapaamisissa tavoitteena on tunnistaa alan toimijoita ja pienyrityksiä tukevia hyviä käytäntöjä ja jakaa kokemuksia, jotta havaitut hyvät käytännöt saataisiin käyttöön myös muilla alueilla.

Kaksipäiväisen tapaamisen ensimmäinen päivä vietetään keramiikkamuotoilunkin kannalta merkittävässä Seinäjoen kaupungintalossa, jonka ikonista julkisivua kattavat syvänsiniset keramiikkasauvat. Kokousvieraat tutustuvat Päivi Rintaniemen luotsaaman Amforan tuotantoon ja lisäksi vieraillaan Varikkogalleriassa, jossa kuullaan myös Konsti ry:n toiminnasta. Torstai vietetään Lapualla, kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa. Keramiikan koulutus on vähentynyt voimakkaasti viime vuosina ja siksi kansainvälisille vieraille kerrotaan mm. vapaan sivistystyön merkityksestä peruskädentaitojen luotsaamisessa sukupolvelta toiselle.

 

Yleistietoa hankkeesta:

 

CLAY-hankkeen pääpartneri on Umbrian alue Keski-Italiasta, jossa keramiikalla on hyvin pitkät perinteet. Hankkeen muut kumppanit ovat EU:n alueyhteistyöhön perustuva keramiikkakaupunkien yhteistyöryhmä Espanjasta (AEuCC), Lounais-Oltenian aluekehitysorganisaatio Romaniasta, Keramiikan ja lasin teknologinen keskus (CTCV) Portugalista, Euroopan keramiikkakeskuksen kehittämis- ja edistämisjärjestö Ranskasta sekä Etelä-Pohjanmaan liitto Suomesta.

CLAY-hanke on kaksivaiheinen. Ensimmäisen kolme vuotta kestävän vaiheen aikana keskitytään kokemustenvaihtoon. Jokainen hankkeessa mukana oleva toimija laatii myös alueellisen toimintasuunnitelman hanketulosten täytäntöönpanoa varten. Kaksi vuotta kestävässä hankkeen toisessa vaiheessa seurataan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon toteutumista ja toteutetaan pilottihankkeita. CLAY-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa, josta Etelä-Pohjanmaan liiton budjetti on noin 180 000 euroa ja kansallinen rahoitusosuus noin 31 000 euroa.

 

Lue lisää CLAY-hankkeesta osoitteessa www.interregeurope.eu/clay.

 

 

Lisätietoja:

 

Eliza Kraatari

projektikoordinaattori

puh. 040 487 9222

eliza.kraatari@etela-pohjanmaa.fi

 

 

5.09.2019

Budjettiriihessä osoitettava määrärahat jäljelläoleville valtatie 3:n investoinneille yhteysvälillä Tampere−Vaasa

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että korjataan perusväylästöä, poistetaan pullonkauloja, toteutetaan päästöjä vähentäviä ja liikenneturvallisuutta parantavia investointeja, jotka hyödyttävät niin joukkoliikenteen kehittämisen, alueellisen saavutettavuuden kuin elinkeinoelämänkin tarpeita. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu, että pääväyliä ja niiden palvelutasoa koskevan asetuksen toimivuus ja muutostarpeet arvioidaan 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön yhteydessä, jotta yhteys lähekkäisten maakuntakeskusten välillä toimii ja vientisatamat sekä rajanylityspaikat tulevat huomioon otetuksi. Muun muassa teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta infran kriittiset erityistarpeet otetaan huomioon.

Kesällä eduskunnan hyväksymässä lisätalousarviossa osoitettiin Valtatie 3:lle Hämeenkyrön ohitustielle 2,4 miljoonan euron aloitusmääräraha, ja samalla myös osoitettiin valtuus koko 64 miljoonan euron investoinnille. Jatkorahoitus on toteutumassa siten, että valtion ensi vuoden talousarvioon on tulossa 20 miljoonan euron määräraha, ja loppuosa 41,6 miljoonaa euroa tuleville vuosille.

Hämeenkyrön ohitustieinvestoinnin (Hämeenkyrönväylä) toteuttaminen on merkittävä osa yhteysvälin Tampere-Vaasa liikennöitävyyden parantamista, mutta sillä ei Suomen ruokatietä vielä saada kuntoon. Jotta elinkeinoelämän kuljetusten sekä työssäkäynti- ja asiointiliikenteen tarpeet sujuvuuden ja turvallisuuden osalta tulisivat kokonaishyödyllisesti täytetyiksi, on yhteysvälin ensimmäisen vaiheen loput investoinnit, yhteiskustannuksiltaan noin 64 miljoonaa euroa, saatava tehdyiksi mahdollisimman nopeasti. Yhteysvälin palvelutaso ei edelleenkään vastaa tärkeälle tieosuudelle asetettuja vaatimuksia. Liikenneturvallisuus on yhä muita Suomen valtateitä heikompi.

Valtatie 3 (E12) on Suomen ruokatie ja viennin valtaväylä, jonka jäljellä olevat 1. vaiheen investointikohteet yhteysvälillä Tampere−Vaasa ovat seuraavat:

  • Keskikaiteet Sikuri−Ikaalinen ohituskaistoille 4,6 M€
  • Teikangas−Mansonniemi ohituskaistapari 5,5 M€ (Ikaalinen)
  • Alaskylä–Parkano (Vt 23) uusi ohituskaista ja tielinjan oikaisu 13,0 M€
  • Lamminkosken ohituskaistapari 5,5 M€ (Parkano)
  • Koskuen ohituskaistapari 4,5 M€ (Kurikka)
  • Rajalanmäen ohituskaista ja Mantilan liittymä 5,6 M€ (Kurikka)
  • Jalasjärven eritasoliittymä 8,0 M€ (Kurikka)
  • Valtatie 3 ja valtatie 8 Vaasan yhdystien eritasoliittymän parantaminen 5,5 M€
  • Pienet liittymä- ja liikenneturvallisuushankkeet 12,0 M€

 

Edellä mainituista erityisen kiireellisiä kohteita ovat muun muassa Jalasjärven risteyskohta ja Vaasassa valtateiden yhtymäkohta.

Valtatie 3 (E12) on valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluva maantie muilta osin kuin Jalasjärvi−Laihia-väliltä. Ko. väli tulisi saada osaksi runkoverkkoa, jolloin VT3 olisi palvelutasoltaan yhtenäinen kattavan verkon pääväylä.

Tiesuunnitelmien laatimisessa sekä suunnitelmien täydentämisessä ja päivittämisessä on ELY-keskuksissa toimintamäärärahojen niukkuudesta johtuvaa suunnitteluhenkilöstövajetta, joka haittaa myös jo lähes valmiiksi suunniteltujen investointien toteuttamista. ELY-keskusten tiesuunnitteluresursseja tulee lisätä.

 

Edellä olevaan perustuen Pirkanmaan, Vaasan ja Satakunnan vaalipiirien kansanedustajat sekä Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntien liitot esittävät yhteisesti,

että Valtatie 3:n (E12) yhteysvälin TampereVaasa 1. vaiheen jäljellä oleville muille investoinneille kuin jo päätetylle Hämeenkyrön ohitustieinvestoinnille (Hämeenkyrönväylä) osoitetaan määräraha ja valtuus valtion vuoden 2020 talousarviossa,

että Valtatie 3:lla (E12) väli JalasjärviLaihia merkitään osaksi valtakunnallista runkoverkkoa,

ja että ELY-keskusten tiesuunnitteluun tarvittavia henkilöstöresursseja lisätään.

 

Lisätietoja antavat:

Eduskuntaverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Ovaska, p. 040 717 1145, jouni.ovaska@eduskunta.fi

varapuheenjohtaja, kansanedustaja Janne Sankelo, p. 050 512 0519, janne.sankelo@eduskunta.fi

VT3-ohjausryhmän puheenjohtaja, kunnanjohtaja Antero Alenius, p. 050 68192, antero.alenius@hameenkyro.fi

Pääsihteeri, edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela, p. 050 527 2129, jouni.koskela@pirkanmaa.fi

 

VT3:n eduskuntaverkoston työjaoston jäsenet kolmesta vaalipiiristä ja viidestä puolueesta:

 

JOUNI OVASKA            

JANNE SANKELO        

MARKO ASELL           

JOAKIM STRAND        

JARI KOSKELA

 

 

2.09.2019

Kannanotto: Budjettiriihessä tulee osoittaa pääratakokonaisuudelle Helsingistä Pohjois-Suomeen riittävä suunnittelumääräraha

Maakunnat esittävät 75 miljoonaa euroa

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että erityisesti rataverkkoa ja raideliikennettä koskeville miljardihankkeille on syytä tehdä laaja-alainen vaikutusten arviointi sekä suunnitella ja rakentaa ne nykyisen verkon kanssa toimiviksi kokonaisuuksiksi. Hankkeiden tulee tukea Suomen kehittämistä, työvoiman liikkumista, kestävän liikkumisen tavoitteita toiminnallisesti ja alueellisesti tasapainoisella tavalla.

Kolmesta isosta rataverkon kehittämishankkeesta on hallitusohjelmassa mainittu ensimmäisenä päärata ja sen laajennukset. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että isoja hankkeita ei eroteta koko väyläverkoston kehittämisestä ja 12-vuotisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta, jotta kustannustehokkaimmat ja toimivimmat ratkaisut tulevat käytäntöön. Lisäksi on mainittu, että EU-rahoitushakujen varmistamiseksi väylähankkeiden suunnitteluvalmiutta edistetään ja hankehakuja tehostetaan.

Pääradan ja siihen kytkeytyvien yhteyksien henkilömatkustajamäärät ovat ylivoimaisesti suurimmat Suomessa, Helsingin päässä noin 6,5 miljoonaa matkaa vuodessa. Tampere−Helsinki-välillä matkamäärä kasvoi viime vuonna 770 000 matkalla (+3,8 %), Tampere−Kemi-välillä matkamäärä kasvoi 665 000 matkalla (+7 %). Tavaraliikenteen kasvu Kemi−Kerava-välillä oli viime vuonna 6,3 %. Välillä Tampere−Kerava kasvu oli 31,8 %. Sekä henkilö- että tavaraliikenteen määrät ovat kasvaneet myös kaikilla liityntäyhteyksillä.

Nykyinen pääradan raidekapasiteetti ei ole riittävä ennustetulle liikenteen kasvulle. Nykyinen kapasiteetti ei mahdollista liikenteelle asetettujen ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamista.

Tämän vuoden talousarvioon on jo lisätty lisätalousarviossa myönnetty 11 miljoonan euron suunnittelurahoitus välille Tampere−Riihimäki−Jokela. Tältä vuodelta on vielä käyttämättä varsinaisessa talousarviossa myönnetty 1 miljoonan euron määräraha Helsinki−Tampere-välin nopean raideyhteyden suunnitteluun.

Edellä olevaan perustuen pääradan varren ja pääradan liityntäyhteyksien varrella olevat eteläisen ja läntisen Suomen maakuntien liitot esittävät yhteisesti, että hallituksen tulevassa budjettiriihessä osoitetaan vuodelle 2020 pääradan kokonaissuunnittelulle kerralla tai vaiheittain määräraha ja valtuus 75 miljoonan euron kansalliseen rahoitukseen. Päärata tulee suunnittelussa käsitellä kokonaisuutena etelästä pohjoiseen liityntäyhteyksineen. Pääradan kokonaisuuden suunnitteluun on tarkoituksenmukaista hakea EU:n CEF-rahoitusta.

 

Lisätietoja antavat allekirjoittaneet maakuntajohtajat sekä suunnittelujohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitosta: karoliina.laakkonen-pontys@pirkanmaa.fi, 050 344 2414.

 

Etelä-Pohjanmaa

Asko Peltola 

asko.peltola@etela-pohjanmaa.fi

Kanta-Häme 

Anna-Mari Ahonen

anna-mari.ahonen@hame.fi

 

Keski-Suomi 

Tapani Mattila

tapani.mattila@keskisuomi.fi

Pirkanmaa

Esa Halme

esa.halme@pirkanmaa.fi

 

Pohjanmaa

Kaj Suomela

kaj.suomela@obotnia.fi

Satakunta

Asko Aro-Heinilä

asko.aro-heinila@satakunta.fi

 

 

« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös