Tiedote maakunnan yhteistyöryhmän kokouksesta

12.10.2020

Uuden ohjelmakauden valmistelu etenee 

Alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa odotetaan linjauksia rahoituksen jakautumisesta 

Uuden ohjelmakauden valmistelu on nytkähtänyt EU-tasolla eteenpäin sen jälkeen, kun heinäkuun lopulla saatiin ratkaisu monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä korona-elvytyspaketista. Suomen saanto uuteen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan vuosille 2021−2027 on noin 1,7 miljardia euroa EU-rahoitusta. Ohjelma sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto+:n (ESR+) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) resurssit. Lisäksi ohjelmaan tulee kansallista rahoitusta valtiolta ja kunnilta. 

− EAKR-rahoituksessa tullaan Etelä- ja Länsi-Suomessa keskittymään innovaatio- ja yritystoiminnan kehittämiseen sekä hiilineuraalisuustavoitteiden saavuttamista tukeviin hankkeisiin. Innovaatio- ja yritystoiminnassa keskeisessä roolissa ovat kehittyneet teknologiat ja digitalisaatio. Hiilineutraali Suomi -kokonaisuudessa edistetään energiatehokkuutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kiertotalouteen siirtymistä, MYR:n puheenjohtaja Pauli Talvitie selvittää. 

ESR-rahoituksen painopisteet liittyvät työnhakijoiden työelämään pääsyyn, elinikäiseen oppimiseen ja uusiin osaamistarpeisiin, aktiiviseen osallistamiseen sekä lapsiköyhyyden torjumiseen. Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) sen sijaan on tarkoitettu sellaisten alueiden ja toimialojen tukemiseen, joihin hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen vaikuttaa eniten.

 − Euroopan komission maaraportti suosittaa, että Suomessa rahat keskitetään turpeen energiakäytöstä luopumiseen ja kohdennetaan Itä- ja Pohjois-Suomeen. Sittemmin tarkastelua on laajennettu muuhunkin Suomeen, muun muassa Etelä-Pohjanmaalle, missä turvetuotannolla on suuri merkitys aluetaloudessa, kertoo Talvitie. 

Keskusteluissa on noussut esiin myös JTF-rahoituksen sisällöllinen laajentaminen sellaisille teollisuuden aloille, joilla on erityisen suuret hiilidioksidipäästöt. Lopullisia ratkaisuja maantieteellisestä ja sisällöllisestä kohdentumisesta ei kuitenkaan vielä ole, mikä viivästyttää ohjelman Suomen sisäistä rahoituksen jakoa maakuntien kesken. Etelä-Pohjanmaalla on aloitettu syyskuussa maakunnallisen JTF-suunnitelman valmistelu. 

Päätöstä rahoituksen jakautumisesta odotetaan syksyn aikana kaikkien kolmen rahaston, EAKR:n, ESR+:n ja JTF:n, suhteen. Tavoitteena on edelleen saada alue- ja rakennepolitiikan ohjelman toteutus käyntiin keväällä 2021, mutta pieneen viivästykseen lienee syytä varautua.

 Uuden alue- ja rakennepolitiikan ohjelman lisäksi käyttöön saadaan merkittävä määrä korona-elvytysvaroja vielä käynnissä olevaan ohjelmaan. Päätöstä näiden niin sanottujen REACT EU -elvytysvarojen käytöstä odotellaan viimeistään alkuvuonna. Elvytysraha toimii siltana vanhan ja uuden ohjelmakauden välillä, ja myös siinä vahvoja painotuksia ovat digitalisaatio ja vihreä siirtymä.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) rahoituskehysratkaisu kohentui 

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) näkökulmasta kesän rahoituskehysratkaisu näyttää Suomen kannalta paremmalta kuin komission alkuperäinen esitys. CAP-kokonaisuuden saanto Suomelle on arvion mukaan noin 6,4 miljardia euroa, mistä maaseudun kehittämisen osuus on vajaa 2,8 miljardia euroa. Noin 210 miljoonaa euroa tulee nykyiseen maaseutuohjelmaan EU:n elvytyspaketin kautta. 

Ohjelmakausien taitteessa maaseudun kehittämisessä vanha ja uusi kausi sekä elvytysvarat muodostavat osittain päällekkäisen jatkumon. Siirtymävuosina 2021–2022 toteutetaan nykyisen maaseutuohjelman toimenpiteitä uuden CAP-kauden varoilla. Tavoitteena on, että keskeytyksiä tuen hakemiseen tai päätöksentekoon ei tulisi. Myös elpymisvarojen toteutusaika on vuosina 2021–2022. Elvytysrahoituksen kokonaisuudessa rahoituksen painotukset liittyvät vihreään talouteen, digitalisaatioon ja sosioekonomiseen kestävyyteen. Uuden CAP-suunnitelman toimeenpano alkaa vuonna 2023. 

− Etelä-Pohjanmaan alueellisen CAP-suunnitelman painopisteet ovat ruokaprovinssin kehittäminen, yritystoiminnan ja yrittäjyyden kehittäminen sekä maaseudun elinvoima ja asukkaiden hyvinvointi.  Läpileikkaavia teemoja ovat osaaminen, ympäristö, ilmastonmuutos, luonnonvarojen kestävä käyttö ja digitalisaatio, Talvitie luettelee. 

Alueellinen kehittämissuunnitelma tulee sisältämään nykyisestä poiketen kehittämishankkeiden ja yritystukien lisäksi myös maatalouden rakennetuet. Suunnitelman kunkin painopisteen osalta on tavoitteena saada kehittämistarpeet listattua tammikuun puoliväliin mennessä. Myös laaja kommentointimahdollisuus tarjotaan ennen kuin suunnitelma palautetaan maa- ja metsätalousministeriölle maaliskuun 2021 loppuun mennessä.

Paikallisessa CAP-valmistelussa Leader-ryhmille tulee kaksivaiheinen haku. Arviolta kesälle tai syksylle 2021 ajoittuva toisen vaiheen haku sisältää paikallisten CAP-strategioiden laadun ja tulosten arvioinnin.

 

Etelä-Pohjanmaalle matkailustrategia

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on koonnut maakunnallista matkailustrategiaa 2020–2028, joka sisältää myös toimenpide-ehdotukset vuosille 2020–2025. Strategia on edennyt luonnosvaiheeseen, ja se julkistetaan joulukuussa.

Keväällä 2020 globaali koronaviruspandemia pysäytti matkustamisen ja osoitti koko matkailuelinkeinolle, että yllättävät tapahtumat voivat muuttaa kaiken nopeasti. Vallitsevan tilanteen myötä kriisin hallinnan ja ennakoinnin taitojen merkitys korostuivat, ja koko elinkeino sysättiin kohti nopeaa liiketoiminnan ja palveluiden digitalisointia. 

− Menestyminen matkailualalla vaatii yhteistyötä ja yhteisiä resursseja. Tavoitteena on luoda mahdollisuudet yhteistyölle ja verkostoitumiselle niin liiketoiminnan kasvun kuin alan kehittämisen näkökulmista. Tätä tarvetta varten on käynnistetty Matkailufoorumi-toiminta, joka on eteläpohjalaisen matkailu- ja palvelualan yrittäjien sekä matkailun kehittäjien pysyvä tapa tehdä yhteistyötä sekä alueen sisällä että alueiden välillä, Sanna Jyllilä ja Elina Järvinen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta kertovat. 

Matkailufoorumin toiminta on vuorovaikutteista ja antaa jokaiselle mahdollisuuden vaikuttaa matkailun kehittymiseen maakunnassa. Matkailustrategian toteutumisen seuranta ja päivittäminen ovat matkailufoorumin keskeisiä tehtäviä. 

Yhteistyön vahvistamisen lisäksi matkailustrategiassa nostetaan esiin onnistumisen kulmakivinä muun muassa eteläpohjalaisen matkailun tunnettuuden lisääminen, kansainvälistyminen sekä digitaalisen asiakaspolun kehittäminen. 

Strategia on matkailun eri toimijoiden yhteinen näkemys eteläpohjalaisen matkailun tulevaisuuden suuntaviivoista ja päämääristä, joihin matkailuelinkeinoon liittyvä suunnittelu, toimenpiteet ja päätöksenteko perustuvat. Matkailustrategian toivotaan olevan ohjaava asiakirja myös kuntien ja kaupunkien matkailun kehittämistä koskevassa päätöksenteossa. Lisäksi se ohjaa myös kehittämishankkeiden rahoitushakemuksia sekä -päätöksiä. 

Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia 2020-2028 ja toimenpide-ehdotukset 2020-2025 on laadittu Kumppanuusverkostot matkailuelinkeinon kasvun tukena –hankkeessa. Hanketta on rahoittanut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisen Maaseuturahastosta.

 

 

 

 

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös