Väestönmuutosten taloudelliset vaikutukset Etelä-Pohjanmaan kunnissa vuoteen 2030 - onnistutaanko palvelurakenteen sopeuttamisessa?

21.01.2020

Konsulttiyhtiö Perlacon Oy on tehnyt laajan selvityksen väestömäärän ja ikärakenteen muutosten vaikutuksista kuntien talouteen ja palvelutarpeeseen. Etelä-Pohjanmaa oli yksi selvitykseen osallistuneista maakunnista. Selvityksessä tehtiin muun muassa seuraavia arvioita vaikutuksista Etelä-Pohjanmaalla:

Ikääntymisen aalto kohdentuu kaikkiin Etelä-Pohjanmaan kuntiin

Etelä-Pohjanmaan asukasluku vähenee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan noin 11 000:lla henkilöllä (- 6 %) vuoteen 2030 mennessä. Vain Seinäjoella väkiluku kasvaisi.

Alhainen syntyvyys vähentää lasten määrää niin, että Etelä-Pohjanmaalla varhaiskasvatusikäisten määrä laskee 3 300:lla (- 27 %) ja alakouluikäisten 3 900:lla (- 29 %). Samaan aikaan 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 7 600:lla (+ 16 %) ja työikäisten 24-64-vuotiaiden vähenee 10 400:lla (- 11 %).

Kuntien kesken erot ovat kuitenkin suuria ja esimerkiksi Seinäjoella 24-64-vuotiaiden kasvu on reilut 4 %, kun taas Karijoella työikäisistä poistuu 37 %. 65 vuotta täyttäneiden määrä on lähes kaikissa kunnissa kasvava.

Erityisesti 75-84-vuotiaiden määrä kasvaa. Vuonna 2030 Etelä-Pohjanmaalla on noin 22 200 tähän ikäryhmään kuuluvaa - eli 58 % enemmän kuin nyt. Nopeinta ikäryhmän kasvu on Ilmajoella, Kauhajoella ja Seinäjoella.

Syntyvyyden kääntyminen nousuun ja maahanmuuton ripeä voimistuminen voisivat muuttaa ennustettua väestökehitystä.

Palvelutarpeiden muutokset haastavat kuntia sopeutumaan

Ennusteen mukainen lasten ja nuorten määrän nopea väheneminen johtaa näihin ikäluokkiin sidottujen palveluiden kysynnän laskuun. Perlacon on havainnollistanut palvelutarpeen muutoksen vaikutuksia henkilöstön määrällä.

Jos varhaiskasvatuksen ryhmäkokona pidettäisiin seitsemää lasta hoitajaa kohden, poistuisi Etelä-Pohjanmaalta kymmenessä vuodessa lähes 400 varhaiskasvatustyöntekijän tarve. Alaluokkien 20 oppilaan luokkakoolla laskettuna opettajien tarve alenisi noin 200:lla.

Palveluiden kysynnän lasku aiheuttaa paineen supistaa palveluverkkoja. Yhtenä selviytymiskeinona Perlacon esittää alueellista, kuntarajat ylittävää yhteistyötä palvelujen järjestämisessä.

Nuorimman väestön palvelutarpeen vähentyessä kasvava tarve kohdistuu ikääntyneiden palveluihin. Jos yli 75-vuotiaista tavoitteena on, että 27 - 31 % hoidetaan kunnallisissa palveluissa, joista tehostetussa palvelussa on 6 - 7%, on lisähoitajien tarve mitoituksella 0,7 jopa 408 - 476 hoitajaa. Myös säännöllinen kotihoito vaatisi noin 140 - 150 hoitajan lisäresurssin.

Olennainen kysymys on hoitajien riittävyys ja ylipäänsä rahoituksen riittävyys kaikkiin palveluihin, kun samaan aikaan työvoiman määrä supistuu. Resurssien väheneminen korostaa työn tuottavuuden kasvun, kuntien sopeuttamiskyvyn ja yhteistyön merkitystä.

Palveluiden nettokäyttökustannuksiin pohjautuvat laskelmat paljastavat, että jos Etelä-Pohjanmaan kuntien vanhat palvelurakenteet säilyvät ja samalla kasvava palvelutarve tyydytetään, nousevat maakunnan jokaisen kunnan palvelutuotannon kustannukset.

Täysin ilman palveluiden sopeuttamista tarvittava lisärahoitus ikärakenteen aiheuttamaan palvelurakenteen muutokseen olisi Etelä-Pohjanmaalla reaalisesti noin 123 miljoonaa euroa (687 €/as.). Suurin sopeuttamisen mahdollisuus olisi Karijoella (- 1 980 €/as.) ja pienin Seinäjoella (- 198 €/as.). Työvoiman saatavuus heikkenee edelleen, ellei sopeuttamista tehdä.

Muuttoliikkeellä on hintansa, mutta se on tärkeä elinvoimatekijä

Selvityksessä arvioitiin myös maan sisäisen muuttoliikkeen hintaa. Laskelmissa on otettu huomioon eri ikäisten kuntalaisten kuntatalouteen mukanaan tuomat tulot ja kuntapalveluista aiheutuvat menot.

"Ylijäämäisin" kuntalainen on yleisimmin 45-49-vuotiaana. Jokaisen muuttajan henkilökohtainen palvelutarve, veronmaksukyky ja kulutuskäyttäytyminen kuitenkin lopulta määrittäisivät todellisen muuttoliikkeen hinnan. Etelä-Pohjanmaa menettää erityisesti 15-29-vuotiaita muualle Suomeen. 60-74-vuotiaiden nettomaassamuutto on positiivinen. Seinäjoki saa muuttovoittoa 15-24-vuotiaista, mutta muu maakunta ei.

Etelä-Pohjanmaa on yksi niistä maakunnista, joissa muuttoliikkeen hinta on positiivinen. Kunnista vain Seinäjoki maksaa nettomääräisesti muuttovoitostaan. Muuttotappioiset kunnat puolestaan näyttävät laskennallisesti hyötyvän muuttotappiosta. Hyöty on kuitenkin mahdollinen vain siinä tapauksessa, että kunta onnistuisi sopeuttamaan palvelurakennettaan poismuuttajien tahdissa. Laskelma ei huomioi muuttoliikkeen aikaan saamia välillisiä elinvoimavaikutuksia alueilla.

Muutos vaatii nopeita toimia

Laskelmat osoittavat kuntien toimintaympäristön muutoksen nopeuden ja haastavuuden. Muutoksessa elinvoimaisena selviytymisen mahdollisuuksia kuitenkin on, jos niihin pystytään kunnissa ja alueilla tarttumaan ennakoivasti ja yhteistuumin.

 

Materiaalit:

Mikäli Isonkyrön tiedot ovat mukana kyseisessä laskelmassa, se mainitaan PowerPoint-diassa erikseen. Maakunnittaisissa laskelmissa Isokyrö on sijoitettu Pohjanmaan maakuntaan. Isokyrö siirtyy Etelä-Pohjanmaan maakuntaan 1.1.2021 alkaen.

Maakuntien ja Etelä-Pohjanmaan kuntien tietoja »

Kuntakohtaista aineistoa Etelä-Pohjanmaan kunnista »

Valtakunnallista aineistoa »

Valtakunnallinen tiedote »

-----------------------

Lisätietoja

Marko Rossinen
kunta-asiamies
040 356 3933
marko.rossinen[at]etela-pohjanmaa.fi

Selvityksen tekijät 

Tuomas Hanhela
Perlacon Oy
050 359 8426
tuomas.hanhela[at]perlacon.fi

Eero Laesterä
Perlacon Oy
0400 735 772
eero.laestera[at]perlacon.fi

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös