Kuntakonserni on kunnan ja yhden tai useamman oikeudellisesti itsen\u00e4isen yhteis\u00f6n muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa kunnalla on joko yksin tai yhdess\u00e4 muiden kuntakonsernin yhteis\u00f6jen kanssa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misvalta yhdess\u00e4 tai useammassa yhteis\u00f6ss\u00e4. Kuntatalouden tunnuslukuja tarkastellaan seuraavaksi sek\u00e4 kunnan ett\u00e4 kuntakonsernin osalta.<\/p>\n\n\n\n
Kunnan lainakanta tarkoittaa korollista vierasta p\u00e4\u00e4omaa. Lukuun sis\u00e4ltyy my\u00f6s kunnan liikelaitosten lainat, mutta ei kunnan omistamien yhti\u00f6iden lainoja. Kuntien lainam\u00e4\u00e4r\u00e4t eiv\u00e4t ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n vertailukelpoisia, sill\u00e4 kunnan teht\u00e4vien organisointi vaikuttaa lainakantaan.<\/p>\n\n\n\n
Vuonna 2024 Etel\u00e4-Pohjanmaalla kuntien keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen lainakanta oli 5 023 euroa asukasta kohden ja kuntakonsernien lainakanta 7 538 euroa asukasta kohden. Kuntien lainakanta kasvoi edellisvuoteen n\u00e4hden 1,8 prosenttia. Vuonna 2024 Etel\u00e4-Pohjanmaan kunnista suurin kunnan lainakanta oli \u00c4ht\u00e4rill\u00e4 ja Kurikalla. Suurin kuntakonsernin lainakanta oli \u00c4ht\u00e4riss\u00e4, Kauhavalla ja Sein\u00e4joella.<\/p>\n\n\n\n
Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4n, joka j\u00e4\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi juoksevien menojen maksamisen j\u00e4lkeen. Se on yksi keskeisimmist\u00e4 mittareista arvioitaessa tulorahoituksen riitt\u00e4vyytt\u00e4. Vuonna 2024 Etel\u00e4-Pohjanmaan kuntien keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vuosikate oli 460 euroa asukasta kohden ja kuntakonsernien keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vuosikate 837 euroa asukasta kohden.<\/p>\n\n\n\n
Korkein kunnan vuosikate oli Soinissa, jossa vuosikate oli 969 euroa asukasta kohden. My\u00f6s korkein kuntakonsernikohtainen vuosikate kirjattiin Soinissa (1\u00a0027 \u20ac\/asukas). Pienin kunnan ja konsernikohtainen vuosikate oli \u00c4ht\u00e4riss\u00e4 (-175 \u20ac\/asukas ja -295 \u20ac\/asukas), \u00c4ht\u00e4ri oli Etel\u00e4-Pohjanmaan kunnista ainoa, jolla oli negatiivinen vuosikate vuonna 2024. Tilastokeskuksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan perusoletus on, ett\u00e4 tulorahoitus on riitt\u00e4v\u00e4, jos vuosikate on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6omaisuuden poistojen suuruinen. T\u00e4m\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan tulorahoitus ei ollut riitt\u00e4v\u00e4 vuonna 2024 \u00c4ht\u00e4riss\u00e4 ja Sein\u00e4joella.<\/p>\n\n\n\n
Kuntien tilikauden 2024 tulos oli positiivinen 16 Etel\u00e4-Pohjanmaan kunnassa. Paras tulos kirjattiin Teuvalla, jossa kunnan tilikauden tulos oli 595 euroa asukasta kohden ja kuntakonsernikohtainen tulos 698 euroa asukasta kohden. Heikoin tulos puolestaan oli \u00c4ht\u00e4riss\u00e4, jossa kunnan tilikauden tulos oli -538 euroa asukasta kohden ja konsernikohtainen tulos -806 euroa asukasta kohden. Kunnan tilikauden tulos oli tappiollinen my\u00f6s Sein\u00e4joella (-45 \u20ac\/asukas) vaikkakin samaan aikaan konsernikohtainen tulos pysyi voitollisena. Etel\u00e4-Pohjanmaan kuntien keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tilikauden tulos oli 81 euroa asukasta kohden ja kuntakonsernien keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tulos 188 euroa asukasta kohden.<\/p>\n\n\n\n
Taseen kertynyt yli- tai alij\u00e4\u00e4m\u00e4 kuvaa talouden tilannetta yht\u00e4 tilikautta pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Vuonna 2024 kunnat ja kuntakonsernit olivat keskim\u00e4\u00e4rin ylij\u00e4\u00e4m\u00e4isi\u00e4 kaikissa maakunnissa. Eniten kuntakohtaista ylij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 kertyi Uudellamaalla, jossa ylij\u00e4\u00e4m\u00e4 oli 5 121 euroa asukasta kohden. Etel\u00e4-Pohjanmaalla kuntakohtaista ylij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 kertyi keskim\u00e4\u00e4rin 958 euroa asukasta kohden, mik\u00e4 oli koko maan kolmanneksi pienin lukema. Matalin ylij\u00e4\u00e4m\u00e4 oli Kymenlaaksossa (605 \u20ac\/asukas) ja toiseksi matalin Keski-Suomessa (779 \u20ac\/asukas).<\/p>\n\n\n\n
Etel\u00e4-Pohjanmaalla kaikki kunnat olivat vuonna 2024 ylij\u00e4\u00e4m\u00e4isi\u00e4 lukuun ottamatta \u00c4ht\u00e4ri\u00e4, jossa kunnan alij\u00e4\u00e4m\u00e4 oli -1 042 euroa asukasta kohden. My\u00f6s kuntakonserneissa \u00c4ht\u00e4ri oli ainoa alij\u00e4\u00e4m\u00e4inen (-1 881 \u20ac\/asukas) muiden kuntakonsernien ollessa ylij\u00e4\u00e4m\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Maksettava kunnallisvero m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy kunnallisverotuksessa verotettavan tulon perusteella. Vuonna 2026 Etel\u00e4-Pohjanmaan kuntien tuloveroprosentti on keskim\u00e4\u00e4rin 9,19, eli sama kuin vuonna 2025. Vuoden 2023 alusta voimaan tullut sote-uudistus on vaikuttanut voimakkaasti kunnallisverotuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja vuoden 2023 tuloveroprosentti oli merkitt\u00e4v\u00e4sti aiempaa alhaisempi. Sote-uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Samalla sote-uudistuksen rahoituslain mukaisesti kaikkien Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentit laskivat 12,64 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 ja vastaava summa siirtyi osaksi valtion verotusta.<\/p>\n\n\n\n
Etel\u00e4-Pohjanmaan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tuloveroprosentti (9,19) on vuonna 2026 maakuntien vertailussa nelj\u00e4nneksi korkein. Selv\u00e4sti korkein tuloveroprosentti on Ahvenanmaalla (17,67), sill\u00e4 maakunta ei kuulu sote-uudistuksen ja siihen liittyvien verotusuudistusten piiriin. Manner-Suomen maakunnista korkein tuloveroprosentti on Keski-Pohjanmaalla (9,34) ja alhaisin Uudellamaalla (6,08).<\/p>\n\n\n\n
Etel\u00e4-Pohjanmaan kunnista korkein tuloveroprosentti vuonna 2026 on \u00c4ht\u00e4riss\u00e4 (10,60). Toiseksi korkein tuloveroprosentti, 9,80 prosenttia, on kolmessa kunnassa: Evij\u00e4rvell\u00e4, Isojoella ja Karijoella. Matalimmat tuloveroprosentit l\u00f6ytyv\u00e4t Kuortaneelta ja Kurikasta (8,40 %), sek\u00e4 Lapualta (8,90 %). Vuonna 2026 Etel\u00e4-Pohjanmaan kunnista ainoastaan Vimpeli nosti tuloveroprosenttia. Muut kunnat pitiv\u00e4t tuloveroprosentin samalla tasolla kuin vuonna 2025.<\/p>\n\n\n\n