{"id":114,"date":"2021-03-03T10:52:57","date_gmt":"2021-03-03T08:52:57","guid":{"rendered":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/?page_id=114"},"modified":"2025-12-09T10:58:31","modified_gmt":"2025-12-09T08:58:31","slug":"ymparisto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/tilannekuva-ja-tilastot\/aluerakenne-ja-ymparisto\/ymparisto\/","title":{"rendered":"Ymp\u00e4rist\u00f6"},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kasvihuonekaasut ovat ilmakeh\u00e4ss\u00e4 olevia kaasuja, jotka p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t auringons\u00e4teilyn l\u00e4vitseen, mutta pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4t maan pinnalta poistuvaa l\u00e4mp\u00f6s\u00e4teily\u00e4. Kasvihuonekaasuja ovat esimerkiksi hiilidioksidi ja metaani. Kasvihuonekaasujen j\u00e4\u00e4minen maapallon ilmakeh\u00e4\u00e4n aiheuttaa kasvihuoneilmi\u00f6n, joka kiihtyess\u00e4\u00e4n johtaa ilmaston l\u00e4mpenemiseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t (eli KHK-p\u00e4\u00e4st\u00f6t) ilman maank\u00e4yt\u00f6n, maank\u00e4yt\u00f6n muutosten ja mets\u00e4talouden sektoria (LULUCF, <em>land use, land-use change, forestry<\/em>) saavuttivat Suomessa huippunsa vuonna 2003, jonka j\u00e4lkeen ne k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t laskuun ja ovat pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 v\u00e4hentyneet noin 41,6 prosenttia vuosien 1993\u20132023 v\u00e4lisell\u00e4 tarkastelujaksolla. Vuosina 2013\u20132023 KHK-p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat v\u00e4hentyneet 34,6 prosenttia. Kun p\u00e4\u00e4st\u00f6laskentaan otetaan mukaan maank\u00e4ytt\u00f6sektorin (LULUCF) p\u00e4\u00e4st\u00f6t, KHK-p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat puolestaan kasvaneet tarkastelujaksoilla 1993\u20132023 30,2 prosenttia ja 2013\u20132023 12,5 prosenttia. Maank\u00e4ytt\u00f6sektori k\u00e4\u00e4ntyi p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteeksi vuonna 2018 mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 kyseisen sektorin p\u00e4\u00e4st\u00f6t ylittiv\u00e4t vuoden aikana eri varastoihin sitoutuneen hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n kehityksen taustalla ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet hakkuut, puuston kasvun alentuminen ja lis\u00e4\u00e4ntyneet maaper\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6t. Lis\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notettu uusi laskentamenetelm\u00e4 on pienent\u00e4nyt hiilinielujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 aikaisemmasta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Etel\u00e4-Pohjanmaalla tuotettiin vuonna 2023 KHK-p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 1 944 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalenttia kuntien tavoitteiden seurantaan kehitetyll\u00e4 Hinku-laskentamallilla laskettuna. Hinku-laskentamalli ei huomioi p\u00e4\u00e4st\u00f6hyvityksi\u00e4, p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, teollisuuden s\u00e4hk\u00f6nkulutusta, teollisuuden j\u00e4tteiden k\u00e4sittelyn p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 eik\u00e4 kuorma-, paketti- ja linja-autojen l\u00e4piajoliikennett\u00e4. Etel\u00e4-Pohjanmaan KHK-p\u00e4\u00e4st\u00f6t olivat noin 7 prosenttia koko maan p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Maakunnan v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suhteutettuna Etel\u00e4-Pohjanmaan p\u00e4\u00e4st\u00f6t olivat 10,2 tonnia hiilidioksidiekvivalentteina asukasta kohden, mik\u00e4 oli kaikkien maakuntien korkein arvo. Maakunnan suurin yksitt\u00e4inen KHK-p\u00e4\u00e4st\u00f6jen tuottaja oli maatalous, joka tuotti 44,5 prosenttia maakunnan KHK-p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 vuonna 2023. Maatalous oli my\u00f6s sektoreista ainoa, jonka KHK p\u00e4\u00e4st\u00f6t nousivat (27,6 %) vuosina 2008\u20132023. Muiden sektoreiden p\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4heniv\u00e4t samalla ajanjaksolla. Eniten KHK-p\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4heniv\u00e4t kulutuss\u00e4hk\u00f6n (-142,1 %) ja tieliikenteen (-118,7 %) osalta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuosien 2019\u20132023 aikana kaikkien maakuntien KHK-p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat v\u00e4hentyneet. T\u00e4n\u00e4 ajanjaksona suhteellisesti eniten p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hensiv\u00e4t Hinku-laskentamallilla laskettuna Ahvenanmaa (-28,4 %), Uusimaa (-23,9 %) ja P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4me (-23,8 %). Suhteellisesti pienimm\u00e4t v\u00e4hennykset tapahtuivat Pohjois-Savossa (-16,3 %), Keski-Pohjanmaalla (-16,5 %) ja Etel\u00e4-Pohjanmaalla (-16,7 %). Koko maassa KHK-p\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4heniv\u00e4t vuosina 2019\u20132023 noin 21 prosenttia.<\/p>\n\n\n\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/epliitto-my.sharepoint.com\/:x:\/g\/personal\/marjut_ojanpera_etela-pohjanmaa_fi\/ER2VXVUKRE9MhPs8M5jDB14B-w49hU54Pi25pKNqjGRoNg?e=euWLG1&amp;action=embedview\" width=\"100%\" height=\"705px\" frameborder=\"0\"> <\/iframe>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Energian kulutus ja tuotanto<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Energiantuotanto on suurin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen l\u00e4hde koko maassa. Vuonna 2023 energiasektorin osuus maan kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 (pl. LULUCF-sektori) oli noin 70 prosenttia (28,5 miljoonaa tonnia CO\u2082-ekvivalentteina), mik\u00e4 oli 4,4 miljoonaa tonnia v\u00e4hemm\u00e4n kuin edellisvuonna. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4hennys johtui p\u00e4\u00e4asiassa s\u00e4hk\u00f6ntuotantorakenteen muutoksesta, kun ydin- ja tuulivoiman tuotanto kasvoi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuonna 2023 Etel\u00e4-Pohjanmaalla tuotettiin s\u00e4hk\u00f6\u00e4 yhteens\u00e4 1 962 GWh, josta 86,5 prosenttia tuotettiin tuulivoimalla (1 697 GWh). Toiseksi ja kolmanneksi suurimmat s\u00e4hk\u00f6ntuotantomuodot olivat vesivoima (6,5 % tuotannosta) sek\u00e4 kaukol\u00e4mm\u00f6n ja s\u00e4hk\u00f6n yhteistuotanto (4,6 % tuotannosta). Tuulivoima on siis hyvin edustettuna Etel\u00e4-Pohjanmaan s\u00e4hk\u00f6ntuotannossa. Maakuntaan on my\u00f6s suunnitteilla useita aurinkovoimahankkeita, erityisesti entisille turvetuotantoalueille. Vuonna 2023 Etel\u00e4-Pohjanmaan oma s\u00e4hk\u00f6ntuotanto kattoi 90,9 % maakunnan s\u00e4hk\u00f6nkulutuksesta. Suomessa on tapahtumassa merkitt\u00e4v\u00e4 k\u00e4\u00e4nne s\u00e4hk\u00f6n ja l\u00e4mm\u00f6ntuotannon suhteessa, sill\u00e4 vuonna 2023 s\u00e4hk\u00f6n tuottaminen l\u00e4mm\u00f6ntuotannon yhteydess\u00e4 v\u00e4heni viidenneksell\u00e4, samalla kun polttoon perustumaton l\u00e4mm\u00f6ntuotanto kasvoi yli kolmanneksella. Etel\u00e4-Pohjanmaalla s\u00e4hk\u00f6n ja kaukol\u00e4mm\u00f6n yhteistuotanto supistui 55 prosenttia, ja erillisen l\u00e4mp\u00f6voiman kohdalla jopa 80 prosenttia edelliseen vuoteen 2022 verrattuna. Vaikka s\u00e4hk\u00f6n hintavaihtelut ovat Suomessa viime vuosina kasvaneet, oli tukkus\u00e4hk\u00f6n hinta Suomessa vuonna 2024 Euroopan kolmanneksi halvinta, kun verrataan p\u00e4\u00e4kaupunkien hinta-alueita. My\u00f6s kuluttajas\u00e4hk\u00f6n hinta laski vuodesta 2023.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Etel\u00e4-Pohjanmaan s\u00e4hk\u00f6nk\u00e4ytt\u00f6 vuonna 2023 oli yhteens\u00e4 2 159 GWh. S\u00e4hk\u00f6\u00e4 kului asumisen ja maatalouden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 (43,8 % kulutuksesta), palveluissa ja rakentamisessa (29,9 % kulutuksesta) sek\u00e4 teollisuudessa (26,3 % kulutuksesta). Vuosien 2013 ja 2023 v\u00e4lill\u00e4 edell\u00e4 mainittujen sektorien osuuksissa tai s\u00e4hk\u00f6nkulutuksessa kokonaisuudessaan ei ole tapahtunut maakunnassa merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia. Etel\u00e4-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen laatimassa selvityksess\u00e4 ennakoidaan energiantarpeen laskevan Etel\u00e4-Pohjanmaalla 26 prosenttia vuoteen 2050 menness\u00e4. Vuonna 2024 Etel\u00e4-Pohjanmaalla teollisuuden energiankulutus asukasta kohti oli 7 MWh, kun koko maan vastaava luku oli 22 MWh. Korkeimmat teollisuuden asukaskohtaiset energiankulutukset olivat Etel\u00e4-Karjalassa (146 MWh) ja Lapissa (66 MWh), ja matalin Ahvenanmaalla (2 MWh).<\/p>\n\n\n\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/epliitto-my.sharepoint.com\/:x:\/g\/personal\/marjut_ojanpera_etela-pohjanmaa_fi\/EVym26HKqclNl51PGlQCsZ0B-iNfGGMu58X9sOnsAjjSNQ?e=PULGk6&amp;action=embedview\" width=\"100%\" height=\"705px\" frameborder=\"0\"> <\/iframe>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Ilmanlaatu<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ilmanlaadun tarkkailua toteutetaan jatkuvalla seurannalla Sein\u00e4joella vilkkaasti liikenn\u00f6idyll\u00e4 Vapaudentiell\u00e4. Mittauksen kohteena ovat typen oksidit ja eri hengitett\u00e4vien hiukkasten pitoisuudet. Ilmanlaadun mittausasteikko on viisiportainen, ja sen luokat ovat hyv\u00e4, tyydytt\u00e4v\u00e4, v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4, huono ja eritt\u00e4in huono. Vuonna 2024 mittauspisteess\u00e4 ilmanlaatu oli edellisvuosien tapaan hyv\u00e4. Heikoin ilmanlaatu Sein\u00e4joella havaittiin katup\u00f6lyaikaan maaliskuussa. Ilmanlaatu vuoden aikana oli hyv\u00e4 82 prosenttia ajasta ja tyydytt\u00e4v\u00e4 13,9 prosenttia ajasta. Yleisesti ottaen Sein\u00e4joen ilmanlaatu on ollut vuosien 2014\u20132024 aikana p\u00e4\u00e4osin hyv\u00e4. Paras ilmanlaadun tulos saavutettiin vuonna 2019, jolloin ilmanlaatu mitattiin hyv\u00e4ksi 88,2 prosenttia ajasta ja tyydytt\u00e4v\u00e4ksi 10,8 prosenttia ajasta. Tarkempaa tietoa ilmanlaadun tarkkailun vuosiraporteista on saatavilla <a href=\"https:\/\/www.seinajoki.fi\/asuminen-ja-ymparisto\/luonto-ja-ymparistonsuojelu\/ympariston-tila\/ilmansuojelu\/\">Sein\u00e4joen kaupungin sivuilla<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/epliitto-my.sharepoint.com\/:x:\/g\/personal\/marjut_ojanpera_etela-pohjanmaa_fi\/EQFPKmx0oM9FnCIL65sJOGMB4xbQ7-jIfPzETD11cGF43Q?e=gy5dJE&amp;action=embedview\" width=\"100%\" height=\"705px\" frameborder=\"0\"> <\/iframe>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Vesist\u00f6t ja luonnon monimuotoisuus<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus tekee s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin mittauksia vesist\u00f6jen tilasta. N\u00e4iss\u00e4 mittauksissa analysoidaan vesien ekologista ja kemiallista tilaa. Ekologisen tilan arviointi keskittyy vesimuodostuman el\u00e4inten ja kasvien hyvinvointiin. Niiden tilaa verrataan olosuhteisiin, joissa ihmistoiminta ei olisi vaikuttanut niihin. Kemiallisen tilan arviointi puolestaan vertaa vesiss\u00e4 olevien vaarallisten ja haitallisten aineiden pitoisuuksia lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asetettuihin ymp\u00e4rist\u00f6nlaatunormeihin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomen vesist\u00f6j\u00e4 seurataan Elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskusalueittain (ELY-keskus) ja vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on k\u00e4ynniss\u00e4 3. suunnittelukausi vuosille 2022\u20132027. Etel\u00e4-Pohjanmaan ELY-keskuksen toiminta-alueeseen kuuluu kolme maakuntaa: Etel\u00e4-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa. Vesist\u00f6jen alueellista tilaa tutkittaessa otetaan huomioon siis my\u00f6s rannikkoalueet. Kolmannen suunnittelukauden (2022\u20132027) tiedoista ilmenee, ett\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella pintavesien ekologinen tila on huono tai v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4 25 prosenttia rannikkoalueesta, 9,6 prosenttia j\u00e4rvialueesta ja 43,9 prosenttia jokialueesta. Hyv\u00e4ss\u00e4 tai erinomaisessa kunnossa on puolestaan rannikkoalueesta 11,5 prosenttia, j\u00e4rvialueesta 40,4 prosenttia ja jokialueesta 22,3 prosenttia. Etel\u00e4-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella erityisesti jokialueet ovat selv\u00e4sti huonommassa kunnossa kuin koko maassa keskim\u00e4\u00e4rin (9,7 % huonossa tai v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kunnossa). Rannikkoalueet ovat kuitenkin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti hieman paremmassa kunnossa Etel\u00e4-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella kuin muualla Suomessa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Etel\u00e4-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen toimialueella on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 luokiteltuna yhteens\u00e4 369 pohjavesialuetta. N\u00e4ist\u00e4 kemiallisiksi riskialueiksi on luokiteltu 49 ja m\u00e4\u00e4r\u00e4llisiksi riskialueiksi 4 pohjavesialuetta. Pohjavesi on riskialuetta, kun ihmistoiminnasta per\u00e4isin olevat kemikaalit vaarantavat sen tilaa tai pohjaveden pinnan taso muuttuu ihmistoiminnan seurauksena ja t\u00e4m\u00e4 aiheuttaa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 riski\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rehev\u00f6ityminen on suurin vesist\u00f6jen tilaan vaikuttava tekij\u00e4. Etel\u00e4-Pohjanmaalla rehev\u00f6itymist\u00e4 aiheuttavat maatalous, mets\u00e4talous ja haja-asuminen. My\u00f6s turve- ja turkistuotannoilla on heikent\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia vesist\u00f6n tilaan. Vesist\u00f6jen tilasta ja niiden parantamisesta voit lukea lis\u00e4\u00e4 Ymp\u00e4rist\u00f6hallinnon <a href=\"https:\/\/www.ymparisto.fi\/fi\/luonto-vesistot-ja-meri\/vedet-ja-vesistot\">Ymp\u00e4rist\u00f6.fi-sivustolta<\/a> (aukeaa uuteen v\u00e4lilehteen).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Luontotyyppien uhanalaisuutta on arvioitu vuonna 2018 Suomen luontotyyppien punaisessa kirjassa. Etel\u00e4-Pohjanmaan ja Pohjanmaan luonnonmonimuotoisuusselvitys (julkaistu 2025) nostaa esille n\u00e4iden maakuntien luontotyyppien uhanalaisuutta. Uhanalaisimpia luontotyyppej\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla ovat perinnebiotoopit, suot ja mets\u00e4t, joista perinnebiotoopeista 100 prosenttia, soista 86 prosenttia ja metsist\u00e4 78,6 prosenttia ovat uhanalaisia. Uhanalaistumisen syit\u00e4 ovat etenkin metsien uudistamis- ja hoitotoimet, ojitus, rakentaminen sek\u00e4 pellonraivaus. Tulevaisuuden uhkakuvina monimuotoisuudelle ovat lis\u00e4ksi esimerkiksi vesien rehev\u00f6ityminen, vesirakentaminen ja vieraslajit. Etel\u00e4-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on arvioitu olevan yhteens\u00e4 70 vastuulajia eli valtakunnallisesti uhanalaista tai silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4\u00e4 lajia, joiden s\u00e4ilymisen kannalta kyseiset maakunnat ovat erityisen merkitt\u00e4v\u00e4 alue ja siten t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa lajien s\u00e4ilymisen kannalta. Vastuulajeista yli 30 esiintyy erityisesti Etel\u00e4-Pohjanmaan alueella. Peltosirkku ja nummirahkasammal ovat esimerkkej\u00e4 eritt\u00e4in uhanalaisista Etel\u00e4-Pohjanmaan vastuulajeista.<\/p>\n\n\n\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/epliitto-my.sharepoint.com\/:x:\/g\/personal\/marjut_ojanpera_etela-pohjanmaa_fi\/EUbzRGT36VBDr4MI7lWWrM8BlOXeSc_rXvIEfVL6doDPHA?e=sREwf3&amp;action=embedview\" width=\"100%\" height=\"705px\" frameborder=\"0\"> <\/iframe>\n\n\n\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/epliitto-my.sharepoint.com\/:x:\/g\/personal\/marjut_ojanpera_etela-pohjanmaa_fi\/Ecp2BWV5rTZJu_uv-opjzXEB_dgJgl-wqQ0721dn7NL27Q?e=yDLFzR&amp;action=embedview\" width=\"100%\" height=\"705px\" frameborder=\"0\"> <\/iframe>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t Kasvihuonekaasut ovat ilmakeh\u00e4ss\u00e4 olevia kaasuja, jotka p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t auringons\u00e4teilyn l\u00e4vitseen, mutta pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4t maan pinnalta poistuvaa l\u00e4mp\u00f6s\u00e4teily\u00e4. Kasvihuonekaasuja ovat esimerkiksi hiilidioksidi ja metaani. Kasvihuonekaasujen j\u00e4\u00e4minen maapallon ilmakeh\u00e4\u00e4n aiheuttaa kasvihuoneilmi\u00f6n, joka kiihtyess\u00e4\u00e4n johtaa ilmaston l\u00e4mpenemiseen. Kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t (eli KHK-p\u00e4\u00e4st\u00f6t) ilman maank\u00e4yt\u00f6n, maank\u00e4yt\u00f6n muutosten ja mets\u00e4talouden sektoria (LULUCF, land use, land-use change, forestry) saavuttivat Suomessa huippunsa vuonna 2003, jonka [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":0,"parent":110,"menu_order":2,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-114","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.6 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Ymp\u00e4rist\u00f6 - Tilastoja ja ennakointia Etel\u00e4-Pohjanmaalta - Etel\u00e4-Pohjanmaan liitto<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/tilannekuva-ja-tilastot\/aluerakenne-ja-ymparisto\/ymparisto\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ymp\u00e4rist\u00f6 - Tilastoja ja ennakointia Etel\u00e4-Pohjanmaalta - Etel\u00e4-Pohjanmaan liitto\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t Kasvihuonekaasut ovat ilmakeh\u00e4ss\u00e4 olevia kaasuja, jotka p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t auringons\u00e4teilyn l\u00e4vitseen, mutta pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4t maan pinnalta poistuvaa l\u00e4mp\u00f6s\u00e4teily\u00e4. Kasvihuonekaasuja ovat esimerkiksi hiilidioksidi ja metaani. Kasvihuonekaasujen j\u00e4\u00e4minen maapallon ilmakeh\u00e4\u00e4n aiheuttaa kasvihuoneilmi\u00f6n, joka kiihtyess\u00e4\u00e4n johtaa ilmaston l\u00e4mpenemiseen. Kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t (eli KHK-p\u00e4\u00e4st\u00f6t) ilman maank\u00e4yt\u00f6n, maank\u00e4yt\u00f6n muutosten ja mets\u00e4talouden sektoria (LULUCF, land use, land-use change, forestry) saavuttivat Suomessa huippunsa vuonna 2003, jonka [&hellip;]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/tilannekuva-ja-tilastot\/aluerakenne-ja-ymparisto\/ymparisto\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Tilastoja ja ennakointia Etel\u00e4-Pohjanmaalta\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/epliitto\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-12-09T08:58:31+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:site\" content=\"@EPliitto\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"7 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/epliitto.fi\\\/tilastot\\\/tilannekuva-ja-tilastot\\\/aluerakenne-ja-ymparisto\\\/ymparisto\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/epliitto.fi\\\/tilastot\\\/tilannekuva-ja-tilastot\\\/aluerakenne-ja-ymparisto\\\/ymparisto\\\/\",\"name\":\"Ymp\u00e4rist\u00f6 - Tilastoja ja ennakointia Etel\u00e4-Pohjanmaalta - Etel\u00e4-Pohjanmaan liitto\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/epliitto.fi\\\/tilastot\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2021-03-03T08:52:57+00:00\",\"dateModified\":\"2025-12-09T08:58:31+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/epliitto.fi\\\/tilastot\\\/tilannekuva-ja-tilastot\\\/aluerakenne-ja-ymparisto\\\/ymparisto\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/epliitto.fi\\\/tilastot\\\/tilannekuva-ja-tilastot\\\/aluerakenne-ja-ymparisto\\\/ymparisto\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/epliitto.fi\\\/tilastot\\\/tilannekuva-ja-tilastot\\\/aluerakenne-ja-ymparisto\\\/ymparisto\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Tilannekuva ja tilastot\",\"item\":\"https:\\\/\\\/epliitto.fi\\\/tilastot\\\/tilannekuva-ja-tilastot\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Aluerakenne ja ymp\u00e4rist\u00f6\",\"item\":\"https:\\\/\\\/epliitto.fi\\\/tilastot\\\/tilannekuva-ja-tilastot\\\/aluerakenne-ja-ymparisto\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Ymp\u00e4rist\u00f6\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/epliitto.fi\\\/tilastot\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/epliitto.fi\\\/tilastot\\\/\",\"name\":\"Tilastoja ja ennakointia Etel\u00e4-Pohjanmaalta\",\"description\":\"Etel\u00e4-Pohjanmaan liitto\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/epliitto.fi\\\/tilastot\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/epliitto.fi\\\/tilastot\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/epliitto.fi\\\/tilastot\\\/#organization\",\"name\":\"Tilastoja ja ennakointia Etel\u00e4-Pohjanmaalta\",\"url\":\"https:\\\/\\\/epliitto.fi\\\/tilastot\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/epliitto.fi\\\/tilastot\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/epliitto.fi\\\/tilastot\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/3\\\/2021\\\/05\\\/EPL-logo-Google-Yoast.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/epliitto.fi\\\/tilastot\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/3\\\/2021\\\/05\\\/EPL-logo-Google-Yoast.png\",\"width\":1024,\"height\":1024,\"caption\":\"Tilastoja ja ennakointia Etel\u00e4-Pohjanmaalta\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/epliitto.fi\\\/tilastot\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/epliitto\",\"https:\\\/\\\/x.com\\\/EPliitto\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ymp\u00e4rist\u00f6 - Tilastoja ja ennakointia Etel\u00e4-Pohjanmaalta - Etel\u00e4-Pohjanmaan liitto","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/tilannekuva-ja-tilastot\/aluerakenne-ja-ymparisto\/ymparisto\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Ymp\u00e4rist\u00f6 - Tilastoja ja ennakointia Etel\u00e4-Pohjanmaalta - Etel\u00e4-Pohjanmaan liitto","og_description":"Kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t Kasvihuonekaasut ovat ilmakeh\u00e4ss\u00e4 olevia kaasuja, jotka p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t auringons\u00e4teilyn l\u00e4vitseen, mutta pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4t maan pinnalta poistuvaa l\u00e4mp\u00f6s\u00e4teily\u00e4. Kasvihuonekaasuja ovat esimerkiksi hiilidioksidi ja metaani. Kasvihuonekaasujen j\u00e4\u00e4minen maapallon ilmakeh\u00e4\u00e4n aiheuttaa kasvihuoneilmi\u00f6n, joka kiihtyess\u00e4\u00e4n johtaa ilmaston l\u00e4mpenemiseen. Kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t (eli KHK-p\u00e4\u00e4st\u00f6t) ilman maank\u00e4yt\u00f6n, maank\u00e4yt\u00f6n muutosten ja mets\u00e4talouden sektoria (LULUCF, land use, land-use change, forestry) saavuttivat Suomessa huippunsa vuonna 2003, jonka [&hellip;]","og_url":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/tilannekuva-ja-tilastot\/aluerakenne-ja-ymparisto\/ymparisto\/","og_site_name":"Tilastoja ja ennakointia Etel\u00e4-Pohjanmaalta","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/epliitto","article_modified_time":"2025-12-09T08:58:31+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_site":"@EPliitto","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"7 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/tilannekuva-ja-tilastot\/aluerakenne-ja-ymparisto\/ymparisto\/","url":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/tilannekuva-ja-tilastot\/aluerakenne-ja-ymparisto\/ymparisto\/","name":"Ymp\u00e4rist\u00f6 - Tilastoja ja ennakointia Etel\u00e4-Pohjanmaalta - Etel\u00e4-Pohjanmaan liitto","isPartOf":{"@id":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/#website"},"datePublished":"2021-03-03T08:52:57+00:00","dateModified":"2025-12-09T08:58:31+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/tilannekuva-ja-tilastot\/aluerakenne-ja-ymparisto\/ymparisto\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/tilannekuva-ja-tilastot\/aluerakenne-ja-ymparisto\/ymparisto\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/tilannekuva-ja-tilastot\/aluerakenne-ja-ymparisto\/ymparisto\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Tilannekuva ja tilastot","item":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/tilannekuva-ja-tilastot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Aluerakenne ja ymp\u00e4rist\u00f6","item":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/tilannekuva-ja-tilastot\/aluerakenne-ja-ymparisto\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Ymp\u00e4rist\u00f6"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/#website","url":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/","name":"Tilastoja ja ennakointia Etel\u00e4-Pohjanmaalta","description":"Etel\u00e4-Pohjanmaan liitto","publisher":{"@id":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/#organization","name":"Tilastoja ja ennakointia Etel\u00e4-Pohjanmaalta","url":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2021\/05\/EPL-logo-Google-Yoast.png","contentUrl":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2021\/05\/EPL-logo-Google-Yoast.png","width":1024,"height":1024,"caption":"Tilastoja ja ennakointia Etel\u00e4-Pohjanmaalta"},"image":{"@id":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/epliitto","https:\/\/x.com\/EPliitto"]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/114","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=114"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/114\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1671,"href":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/114\/revisions\/1671"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/110"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=114"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}