![\"\"](\"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2022\/10\/muutto.png\")
<\/figure>\n\n\n\nYksil\u00f6jen tekemien muuttop\u00e4\u00e4t\u00f6sten takana on hyvin kirjavia syit\u00e4. Korkeakoulutukseen hakeutuminen ja uusien ty\u00f6mahdollisuuksien etsiminen ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. Lis\u00e4ksi muuttop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekemiseen voi vaikuttaa vahvasti mielikuvat tai uskomukset alueesta. Etel\u00e4-Pohjanmaan muuttovetovoima on ollut heikko ja sen haasteet ovat monisyisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Maakuntakeskus Sein\u00e4joki on monella mittarilla yksi v\u00e4kevimmist\u00e4 kasvukaupungeista ja Sein\u00e4joen kaupunkiseudun v\u00e4est\u00f6nkasvu oli 2020-luvulla maan paras. Muualta maasta katsottuna Sein\u00e4joki ja koko maakunta ei ole kuitenkaan tarpeeksi houkutteleva, joka osaltaan on vaikuttanut maakunnan heikkoon v\u00e4est\u00f6kehitykseen.<\/p>\n\n\n\n
Muuttovetovoiman kasvattaminen on kuntien tulevaisuuden kannalta ehk\u00e4 keskeisin haaste. Kuntien on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 ratkaisuja vastata potentiaalisten muuttajien toiveisiin ja odotuksiin. Imagon parantaminen, asuntopolitiikka tai palvelut ovat tekij\u00f6it\u00e4, joiden kautta on mahdollista edist\u00e4\u00e4 omaa muuttovetovoimaa. Pandemian my\u00f6t\u00e4 muuttoliikkeen suunta on k\u00e4\u00e4ntynyt hetkellisesti, monipaikkaisuus on yleistynyt ja ihmisten toiveet ja tarpeet asumisen suhteen ovat muuttuneet. On teht\u00e4v\u00e4 kriittist\u00e4 pohdintaa ja pyritt\u00e4v\u00e4 tarkasti selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mitk\u00e4 ovat ne tekij\u00e4t, joihin on puututtava joita pystyt\u00e4\u00e4n toteuttamaan. Nyt on mahdollisuus muutokselle.<\/p>\n\n\n\n
Huomionarvoista kuitenkin on, ett\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaan tilannetta muuttoliikkeen osalta k\u00e4rjist\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 maakunnassa on suhteessa nuoriin ik\u00e4luokkiin huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n korkeakoulutuksen aloituspaikkoja kuin muissa maakunnissa. Etel\u00e4-Pohjanmaan nuorilla ei ole yht\u00e4 paljon valinnan mahdollisuuksia kuin muualla Suomessa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi olekaan ihme, ett\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaan muuttotappio 15\u201324-vuotiaiden ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4 on yksi maan pahimmista. <\/p>\n\n\n\n Suomessa on n\u00e4hty t\u00e4rkein\u00e4 periaatteina v\u00e4est\u00f6n koulutustason nostaminen, koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n tasa-arvo ja koulutuksen hyv\u00e4 saavutettavuus ymp\u00e4ri maan. Viime vuosina on n\u00e4hty, ett\u00e4 koulutustason periytyvyys on kasvanut ja Suomi on j\u00e4\u00e4nyt kansainv\u00e4lisell\u00e4 tasolla kilpailijamaista j\u00e4lkeen. N\u00e4m\u00e4 haasteet koskevat erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolisia alueita. Osaamisen eriarvoistumiskehityksest\u00e4 on muodostunut kansallinen haaste.<\/p>\n\n\n\n Etel\u00e4-Pohjanmaalla on selv\u00e4 rakenteellinen takamatka koulutusmahdollisuuksissa muihin maakuntiin verrattuna. T\u00e4m\u00e4 on seurausta kansallisen tason p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4, johon ei yksist\u00e4\u00e4n alueen omilla ratkaisuilla voida vaikuttaa. Potentiaali maakunnassa on kuitenkin huomattava. Sein\u00e4joen ammattikorkeakoulu on suosittu hakukohde, valmistuneiden ty\u00f6llistyminen on maan huippua ja monella mittarilla kyseess\u00e4 on Suomen paras ammattikorkeakoulu. Lis\u00e4ksi maakunnan ty\u00f6llisyysaste on ollut jo vuosia yksi maan korkeimmista, ty\u00f6tt\u00f6myysaste hyvin matala ja ty\u00f6voimapula on vuosi vuodelta pahentunut. Aloituspaikkojen lis\u00e4\u00e4miselle on vankat perusteet.<\/p>\n\n\n\n Valtiolta tarvitaan lis\u00e4panostuksia Etel\u00e4-Pohjanmaan korkeakoulutusmahdollisuuksien lis\u00e4\u00e4miseen, mutta samalla varmistettava, ett\u00e4 maakunta n\u00e4ytt\u00e4ytyy mahdollisille muuttajille houkuttelevana asuinpaikkana. Maakuntien ja maaseudun tyhjenemisest\u00e4 on puhuttu vuosikymmeni\u00e4, joiden aikana on esitetty varsin synkki\u00e4 ennusteita tulevaisuudesta. N\u00e4ist\u00e4 jokainen on mennyt pieleen. Huolena kuitenkin on, vahvistamme itse n\u00e4it\u00e4 murheellisia n\u00e4kemyksi\u00e4 tulevaisuudesta, jolloin nuorten muuttaessa pois kotikunnastaan ty\u00f6n tai opiskelujen per\u00e4ss\u00e4 he eiv\u00e4t n\u00e4e mahdollisuuksia paluumuutolle. Tulevaisuususkon vahvistaminen on kaiken muun ohella yksi keskeisimpi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 elinvoiman vahvistamisessa.<\/p>\n\n\n\n Teksti: Miika Laurila, yhteysp\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Etel\u00e4-Pohjanmaan liitto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomessa kaikkein muuttoaltteimpia ovat nuoret aikuiset eli noin 20\u201330-vuotiaat. Tuohon aikaan nuoret hakevat viel\u00e4 paikkaansa maailmassa eik\u00e4 asuntolaina tai perheenlis\u00e4ys sido heit\u00e4 yhteen paikkaan. Uusia mahdollisuuksia voidaan l\u00e4hte\u00e4 matalammalla kynnyksell\u00e4 hakemaan muualta. Etel\u00e4-Pohjanmaalta kuten muistakin samankaltaisista maakunnista suuri osa nuorista muuttaa aikuistuttuaan suurempiin kaupunkeihin tai toisiin maakuntiin ja p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti se on n\u00e4hty hyv\u00e4n\u00e4 asiana. Uudet […]<\/p>\n","protected":false},"author":32,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1093","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"yoast_head":"\n![\"\"](\"https:\/\/epliitto.fi\/tilastot\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2022\/10\/2.png\")
<\/figure>\n\n\n\n