Kärkitoimenpiteet
Kehityskäytävä Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava on ollut maakunnan kärkihanke jo pitkään. Kehityskäytävä on koko maakunnan keskeisin yhteysväli, jossa sekoittuvat niin vilkas pendelöinti kuin pitkämatkainen autoliikenne ja elinkeinoelämän kuljetukset. Yhteysvälin palvelutaso on liikennemäärien kasvun, joukkoliikenteen haasteellisen aseman ja liikenneturvallisuuden heikentymisen kautta merkittävästi heikentynyt. Alueella sijaitsee hyvä ratayhteys, josta osa kuuluu päärataan, mutta ratayhteys ei palvele alueen asukkaita ja pendelöintiä lähijunaliikenteen puuttuessa. Myöskään linja-autoliikenne ei pysty kilpailemaan henkilöautoliikenteen kanssa. Tästä syystä alueellisen junaliikenteen saaminen alueelle on syytä aloittaa piloteilla ja laajentaa seudulliseksi duo-raitiotieliikenteeksi.
Yhteysväli on tärkeä elinkeinoelämän ja maatalouden reittinä, jotka sekoittuessaan vilkkaaseen henkilöautoliikenteeseen aiheuttavat haittaa toisilleen ja luovat liikenneturvallisuusriskin. Suomen keskeiseen päätieverkkoonkin kuuluva valtatie 19 toimii valtatien 4 parina ja korvaavana yhteytenä valtakunnallisesti. Etenkin valtatien 19 väli Seinäjoki-Lapua (1. vaihe) osuudella vaaditaan merkittävää parantamista muuttamalla tieyhteys nelikaistaiseksi, poistaen tasoliittymät ja toteuttamalla tarvittavat rinnakkaistiet mm. paikallisliikenteelle ja maatalousliikenteelle. Eritasoliittymät turvaavat mahdollisimman turvallisen ja sujuvan liittymisen väylälle. Ensimmäisen vaiheen jälkeen on toteutettava valtatien 19 Lapua-Alahärmä välin ja kantatien 67 Kurikka-Seinäjoki välin palvelutason parantaminen. Ensimmäinen toimi näissä hankkeissa on suunnitteluvalmiuden parantaminen. Kärkihankeen 1. vaiheet ovat:
- Valtatien 19 Seinäjoki – Lapua kehittäminen
- Alueellisen junaliikenteen 1.pilotin käynnistäminen ja sen vaatimat pienet rata- operointimuutokset.
Kehityskäytävän Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava jatkeineen yhdistää maakunnan etelässä Kaskisten sataman sekä etelässä ja pohjoisessa valtatiehen 8.
Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä yhteysvälin merkitys on kasvussa alueiden välisen vuorovaikutteisen kehittymisen myötä. Yhteysväli on valtakunnallisesti merkittävä poikittaisyhteys ja erityisesti Seinäjoki-Vaasa -välillä on vilkasta pendelöintiä. Yhdessä Seinäjoki-Vaasa yhteyden kanssa Seinäjoki-Jyväskylä – yhteys yhdistää kaksi yliopistokaupunkia sekä kolme korkean teknologian osaamisen ja yritysten kaupunkia.
Seinäjoki-Jyväskylä -välillä valtatien geometria ja laatutaso eivät vastaa pääteille asetettuja laatutavoitteita. Erityisiä puutteita löytyy Ähtäri-Multia välillä maakuntien rajalla. Pendelöinnin ja kestävän liikenteen edistämiseksi alueellisen junaliikenteen palvelutasoa tulee nostaa uudelle tasolle: nykyisin vuoroväli on riittämätön ja juna ei pysähdy kaikilla asemilla. Junaliikenteen palvelutason parantaminen tulee aloittaa pilotoinnilla ja laajentaa duo-raitiotieksi. Myös Seinäjoki-Jyväskylä -välin raideliikenteessä on parantamisen tarvetta niin vuorojen palvelutasossa kuin radan rakenteessa ja tasoristeyksissä. Kärkihankkeen 1. vaiheet ovat:
- Seinäjoki-Vaasa lähijunaliikenteen 1.vaiheen duoraitiotien pilottihankeen toteuttaminen
- sisältö tarkentuu pilotin rahoituksen ja jatkosuunnittelun yhteydessä: mm. uudet junavuorot, Tervajoen kohtaamisraide ja seisake Vaasan lentoasemalle
- Valtatie 18 Seinäjoki-Ylistaro-Laihia parantaminen:
- mm. ohituskaistat ja Isonkyrön, Halkosaaren ja Seinäjoen eritasoliittymät.
- Alavus-Ähtäri-Jyväskylä, liikennejärjestelmätason yhteysväliselvitys ja sen kiireellisimmät pienet toimenpiteet palvelutason parantamiseksi.
Tampere-Kurikka-Vaasa -kehityskäytävä (Vt 3 (E12)) yhdistää Suomen etelä-pohjoissuunnassa pääradan suuntaisesti ja on valtakunnallisesti tärkeä käytävä. Väylä ei kuitenkaan kuulu Suomen pääväyläverkkoon koko osuudeltaan (Jalasjärvi-Laihia väliltä), vaikka kuuluukin EU:n TEN-t-verkkoon. Valtatie 3:lla kuljetetaan vuosittain 10 miljardin euron arvosta tavaraa ja reitti onkin yksi elinkeinoelämän tärkeimpiä kuljetusväyliä.
Välillä Jalasjärvi-Tampere on korkeat liikennemäärät, eikä väylä täytä pääväylälle asetettuja vaatimuksia: suurimmat yksittäiset ongelmat ovat Kurikan Jalasjärvellä valtatie 19 liittymäalue sekä Ilmajoella kantatien 67 liittymäalue. Vilkkaimmat välit ovat Tampere-Hämeenkyrö ja Vaasa-Laihia, jotka tulee kehittää nelikaistaisiksi turvaamaan valtakunnallisesti merkittävän runkoyhteyden liikenteen palvelutaso. Välit ovat tärkeät Etelä-Pohjanmaalle, vaikka sijaitsevatkin maakunnan ulkopuolella, sillä yhteysvälin toimivuus edistää saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Lisäksi Jalasjärvi-Laihia -osuus tulisi lisätä valtakunnalliseen pääväyläverkkoon. Kärkihankeen 1. vaiheet ovat:
- Valtateiden 3/19 Vuohiluoman ETL + Rajalanmäen ja Koskuen ohituskaistaosuudet
- Kurikan Tuiskulan ohituskaistaosuuden ja vt3/kt67 eritasoristeyksen tiesuunnitelman laadinta
Päärata on osa TEN-t -ydinverkkoa ja sen yksi keskeinen osa on Seinäjoki-Tampere -yhteysväli, jonka palvelutaso ei vastaa tarpeisiin. Yhteysväli on hyvin häiriöherkkä ja sen matka-aikoja voidaan nopeuttaa. Näin saadaan koko pääradalle kasvua lisäämällä nopeita junayhteyksiä. Tilaa tarvitaan myös tavaraliikenteen kasvulle tulevaisuudessa, sillä yritysten hiilineutraaliustavoitteet edellyttävät osaltaan kuljetusten siirtämistä raiteille.
Seinäjoen asemakeskus on maakunnallisesti ja valtakunnallisesti tärkeä ja asema on ehdolla yhdeksi TEN-t -verkon solmupisteeksi. Asemakeskuksen kehittäminen edellyttää Seinäjoen ratapihan pienentämistä ja uuden enemmän palveluja tarjoavan asemakeskuksen rakentamista, joka toimisi alueellisena liikkumishubina mahdollistaen ovelta ovelle matkaketjuja. Yksi osainvestoinneista on koko ratapihan alitse kulkevan uuden alikulkukäytävän rakentaminen, joka toimisi myös pyöräilyn pääreittinä parantaen saavutettavuutta itään. Kärkihankeen 1. vaiheet ovat:
- Ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena on kaksoisraiteen suunnittelu Tampereen Lielahdesta pohjoiseen sekä palvelutason parantaminen koko Tampere-Parkano-Seinäjoki -osuudella (mm. kohtaamispaikkojen lisääminen).
- Toteutetaan Seinäjoen asemakeskus ja pienennetään ratapihaa kehittymissuunnitelman mukaisesti
Alempiasteisen tieverkon merkitys on Etelä-Pohjanmaalla erittäin suuri, sillä verkkoa käyttävät niin maakunnalle tärkeä maatalous, metsäteollisuus, turvetuotannon ja bioenergian kuljetukset kuin asukkaat, vapaa-ajanasukkaat ja matkailijatkin. Alempiasteisen tieverkon kunto vaikuttaa lukuisten yritysten toimintaan ja yritysalueiden saavutettavuuteen sekä yrityksiin tulevien ja sieltä lähtevien kuljetusten tehokkuuteen ja liikenneturvallisuuteen.
Tieverkon toimivuus tulee turvata nostamalla valtion rahoitusta alemman maantieverkon perusväylänpitoon esimerkiksi teemapaketein Valtakunnallisessa LJS:ssä. Myös kunnossapitoon ja teiden hoitoon tulee keskittyä kehittämällä uusia toimintamalleja. Lisäksi aiheesta tulee laatia alemman tieverkon kehittämisen priorisointi -selvitys aiheen tarkemmaksi kehittämiseksi ja toimintatapojen parantamiseksi. Myös vuoropuhelu elinkeinoelämän kanssa on tärkeää.
Matkaketjujen sekä kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen: Valtion asettamien ja Etelä-Pohjanmaan omien hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi alueella tulee kehittää kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita sekä alueelle sopivia matkaketjuja. Valtion edistämisohjelmassa kävelyn ja pyöräilyn vuoden 2030 tavoitteeksi on asetettu matkamäärien 30 %:n kasvu. Kävely ja pyöräily soveltuvat Etelä-Pohjanmaalla pitkien välimatkojen vuoksi vain tietyntyyppisille matkoille. Kaikissa taajamissa on kuitenkin mahdollista parantaa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita ja lisätä näiden kulkutapojen houkuttelevuutta.
Taajamissa on tarpeen jäsennellä liikennetilaa ja tehdä siitä turvallisempaa kaikille kulkutavoille selkeyttämällä ja erottelemalla väyliä toisistaan. Pyöräväylien laatutasoa on mahdollista nostaa ja pyöräilyn markkinointia kehittää hankkimalla rahoitusta mm. vuosittaisista valtionavustuksista. Tulevaa maankäyttöä voidaan eheyttää kaavoituksella lyhentäen asumisen ja palvelujen välistä etäisyyttä ja tiivistämällä maankäyttöä asemien ympäristössä. Tämä mahdollistaa henkilöautolle vaihtoehtoisen kulkutavan valinnan osalla matkoista. Alueilla, joissa perinteinen joukkoliikenne ei ole kannattavaa eikä henkilöauton käytön kanssa kilpailukykyistä, tulee selvittää mahdollisuuksia kutsupohjaisen henkilöliikenteen käyttöönotolle.