Kestävän ja digitaalisen liikennejärjestelmän palvelut
Kestävän ja digitaalisen liikennejärjestelmän palvelut -paketti vastaa toimintaympäristön ja liikkumisen keskeisiin muutoksiin. Sen tarkoituksena on uudistaa Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmään tuoden uusia käyttäjälähtöisiä palveluja eteläpohjanmaalaisille asukkaille ja yrityksille.
Liikkumisen palvelut
Alustatalouden kasvu on ollut nopeaa monilla sektoreilla, mutta liikennesektorilla kehitys on vasta aluillaan. Viime vuosina Suomessa on kehitetty uusia palvelualustoja ja lähdetty ratkaisemaan kaupunkiseutujen sekä harvempaan asuttujen alueiden liikkumisen haasteita. Ongelmat ovat juontaneet juurensa siitä, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla. Alustatalouden ratkaisujen ja tiedon paremman hyödyntämisen avulla voidaan pyrkiä tarjoamaan kysyntään vastaavaa tarjontaa.
Yksi keskeinen toimenpide on lähteä ratkaisemaan joukkoliikenteen kustannustehokkuuden haastetta. Tähän ratkaisuna on avoimen joukkoliikenteen ja kuntien henkilökustannusten viisas yhdistely. Tällaista ratkaisua on simuloitu jo Lapualla, ja kokemukset tästä ovat positiivisia. Luomalla täysin uudelta pohjalta kutsuohjautuva joukkoliikenneratkaisu, joka yhdistää kunnan tilaamat kuljetukset sekä avoimen joukkoliikenteen, voidaan tarjota parempaa liikkumisen palvelutasoa pienemmillä kustannuksilla.
Kun kutsuohjautuva joukkoliikenne on saatu toimimaan, voidaan lähteä tarkastelemaan mahdollisuuksia yhdistää tavara- ja henkilöliikenteen kuljetuksia. Tähän kokonaisuuteen voivat liittyä ruuan kotiinkuljetukset sekä muut tavaroiden ja elintarvikkeiden logistiikkaan liittyvät palvelut. Etelä-Pohjanmaalla voidaan myös kannustaa uusien liikkumispalvelujen kehittämiseen. Tällöin alueelle voidaan houkutella liikkumista palveluna tarjoavia toimijoita.
Automatisaatioon perustuvat ratkaisut
Liikenteen automaatio etenee jatkuvasti, vaikkakin viime vuosina kehitys on kokenut kolauksia, kun liian optimistiset arviot automaation yleistymisestä realisoituivat toimijoiden keskuudessa. Tästä on kuitenkin menty eteenpäin, ja nyt toimijat kehittävät aidosti kaupallisia ratkaisuja jo lähivuosiksi. Liikenteen automaation voidaan katsoa olevan tällä hetkellä noin tasolla 3, sillä uusimmat oikean liikenteen seassa kulkevat pilotit suoriutuvat useimmista liikennetilanteista, mutta ihmiskuljettajan ohjaukselle on edelleen ajoittain tarvetta. Uusimmat kaupalliset ratkaisut automaation tasosta 4 on ennustettu jo vuodelle 2022. Automaation kehitykseen panostetaan miljardeja, erityisesti Yhdysvalloissa, mutta myös Eurooppa on pilotoinut erilaisia ratkaisuja aktiivisesti. Suomessa kehitys on ollut nousujohteista ja eri maakunnissa on toteutettu useita pilotteja erityisesti n. 10 paikkaisilla robottibusseilla. Nämä pilotit ovat johtaneet siihen, että yksi toimijoista on julkaisemassa vuonna 2022 kaikissa sääoloissa toimivaa ohjelmistoa, jonka voi sisällyttää mihin tahansa ajoneuvoon.
Teknologian kypsyys alkaa siis olemaan siinä pisteessä, että ratkaisuja voidaan lähivuosina käyttää jo soveltuvissa kohteissa. Nyt on oikea aika arvioida, missä Etelä-Pohjanmaalla tällaiset robottibussit voisivat liikennöidä ja mitkä ovat parhaimmat käyttökohteet, jotta tarvittavat ratkaisut voidaan toteuttaa etukäteen. On myös syytä käydä aktiivisista keskustelua toimijoiden kanssa ja löytää yhdessä ratkaisuja kestävän liikennejärjestelmän kehittämiseksi.
Pendelöinti ja toimiva arki
Sujuvan työmatkaliikenteen turvaaminen on keskeinen vetovoimatekijä. Yhä useampi käyttäjistä toivoo monipuolisia työmatkaliikkumisen vaihtoehtoja. Ihmisten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tarjota myös vaihtoehtoja henkilöautoilulle, ja tähän ratkaisuna esitetään henkilöjunaliikenteen kehittämistä sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamista. Rautatieliikenteen kehittäminen parantaa ennen kaikkea liikkumisen palvelutasoa, mutta edistää myös maankäytön eheyttämistä. Tärkeää on turvata myös helpot liityntäyhteydet rautatieasemille, missä liikkumisen palveluilla on roolinsa.
Sähköistyminen yleistyy autojen lisäksi myös pyörissä. Sähköpyöräilyn ja muiden sähköisten liikkumisvälineiden yleistyminen tuo liikenteeseen ns. kolmannen nopeuden, mikä mahdollistaa entistä pidempien matkojen kulkemisen. Tätä kehitystä on tuettava panostamalla pyöräilyn infrastruktuuriin ja pyöräpysäköintiin mm. tulevien rautatieasemien ympäristössä ja työpaikoilla.
Modernit kuljetusketjut
Liikennejärjestelmän hiilineutraalisuuden tavoittelussa yhtenä keskeisenä toimenpiteenä on raideliikenteen kasvu sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Etelä-Pohjanmaa sijaitsee pääradan varrella ja Seinäjoelle on syntynyt logistiikkakeskittymä, joten alue voisi toimia tavaraliikenteen virtoja kokoavana solmupisteenä ja runkokuljetuksia operoida nykyistä enemmän rautateitse. Seinäjoella on mahdollisuus kehittyä myös sisämaan satamaksi, joka liittyy usean sataman tavaraliikenteeseen. Tämä mahdollistuisi alueen yritysten yhteistyön avulla. Merisatamat kilpailevat keskenään ja takamaiden parempi haltuunotto on satamille todennäköisesti houkuttelevaa. Useiden toimijoiden ja tavaravirtojen kompleksista kokonaisuudenhallintaa helpottavat digitaaliset alustat, joita on vastikään otettu käyttöön useissa suomalaisissa satamissa. EU:n kiristyneet päästötavoitteet luovat todennäköisesti kasvavaa kysyntää kestäville logistiikan ratkaisuille.
Seinäjoen seudulla citylogistiikka on yksi kehityskohde, joka on suurteen muutosvoimien vaikutuksessa. Uusimpia ratkaisuja on tehokkainta testata tiiveimmällä kaupunkialueella.
Uusien työskentely- ja elämäntapojen tukeminen
Yhä useampi suomalainen elää monipaikkaisesti, mikä tarkoittaa, että ihmisellä voi olla monta merkityksellistä paikkaa, jotka koetaan kodiksi. Pandemian myötä myös etätyöskentelyn mallit jäävät todennäköisesti voimaan ja moni tulee tekemään enemmän töitä kotoa käsin. Monipaikkaisuus ja etätöiden yleistyminen mahdollistavat siis asumisen etäämmällä fyysisestä työpaikasta. Tämä on mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle, jonka asukkaat voivat asua kauempana työpaikoistaan, sijaitsevat ne sitten eri puolella maakuntaa tai aina Helsingissä asti. Kehityksen tukeminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta muuttotappiot voidaan minimoida ja kääntää olemassa olevat kehityssuunnat voitoksi. Kehitystä voidaan mahdollistaa kehittämällä tieto- sekä liikenneverkkoja sekä etätyön tekemistä mahdollistavia työtiloja koko maakunnassa.