Liikennejärjestelmäsuunnitelman visio ja tärkeimmät tavoitteet
Visio
Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmä tukee koko maakunnan kestävää kasvua pyrkien kohti hiilineutraalisuutta. Liikennejärjestelmä varmistaa maakunnan hyvän saavutettavuuden vahvistamalla elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä sovittamalla yhteen maankäytön ja liikenteen.
Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmän kehittämistä ohjaavien tavoitteiden lähtökohtina ovat toimineet maakunnan laajemmat kehittämisen painopisteet sekä valtakunnalliset liikennepoliittiset tavoitteet ja linjaukset. Niiden pohjalta koottuja tavoiteaihioita on työstetty lopulliseen muotoonsa laajan ohjausryhmä- ja asiantuntijatyöskentelyn avulla. Edelliseen, vuonna 2017 valmistuneeseen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitykseen verrattuna tavoitteissa korostuvat nyt aiempaa vahvemmin erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä, maakunnan ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus sekä liikenneverkon korjausvelan kasvun pysäyttäminen.
Tavoitteiden kytkeytyminen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteisiin
Kehittämistavoitteiden pääteemat vastaavat valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kolmea keskeistä tavoitetta eli kestävyyttä, saavutettavuutta ja tehokkuutta. Tavoitteita on kuitenkin fokusoitu Etelä-Pohjanmaalle sopiviksi. Tämän vuoksi maakunnan tavoitteissa kansainväliset ja valtakunnalliset saavutettavuustavoitteet on sisällytetty tehokkuuden ja kilpailukyvyn tavoitteeseen. Maakunnallisen saavutettavuuden tavoite sisältyy saavutettavuuden tavoitteeseen.
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet |
Miten Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma vastaa tavoitteisiin? |
Alueiden kansainvälinen saavutettavuus
|
Tavoitteet tukevat päätiestön ja pääradan kehitystä, jolloin matkaketjut Helsinki-Vantaalle ovat nopeita sekä yhteydet merisatamiin elinkeinoelämälle sujuvia ja turvallisia. Rautatieliikenteen roolin kasvattaminen myös tavarakuljetuksissa tukee kansainvälisen saavutettavuuden parantumista. |
Alueiden välinen saavutettavuus Kehitetään elinkeinoelämän ja työssäkäynnin kannalta merkittäviä yhteyksiä maakuntakeskusten välillä ja yhteyksiä Helsinkiin ja Helsingistä muualle Suomeen. Matka-ajat niiden kaupunkien välillä, joilla merkittävää pendelöintiä tai muuta matkustamista, lyhenevät keskimäärin. Joukkoliikenteen kilpailukyky suhteessa henkilöautoiluun paranee työssäkäynnin kannalta merkittävimmillä yhteysväleillä maakuntakeskusten välillä.
|
Pääradan ja päätiestön (Vt 3,8,18 ja 19) kehittämisen tavoitteet edistävät maakuntakeskusten välistä saavutettavuutta. Erityisesti Helsingin suunnan saavutettavuutta korostetaan. Sujuvien matkaketjujen tavoite edistää kohtuullisen matka-ajan tavoitetta. Myös Etelä-Pohjanmaan nopeiden yhteyksien tavoite vastaa valtakunnallista tavoitetta. |
Alueiden sisäinen saavutettavuus Säilytetään elinkeinoelämän ja työssäkäynnin kannalta tärkeät yhteydet alueelta maakuntakeskuksiin ja muihin tärkeisiin keskuksiin. Alle tunnin matka-ajan päässä maakuntakeskuksesta olevien ihmisten määrä kasvaa. Turvataan tieverkon laajuus nykyisellään asumisen tarpeisiin vastaamiseksi. |
Saavutettavuusteeman kaikki tavoitteet edistävät alueen sisäistä saavutettavuutta. Olemassa olevien yhteyksien palvelutasoa kehitetään ja liikenneturvallisuutta parannetaan. Alueellisen lähijunaliikenteen kehittäminen tukee Etelä-Pohjanmaan alueiden välistä saavutettavuutta. |
Matkojen ja kuljetusten palvelutaso Kaikkien väestöryhmien ja yritysten tyytyväisyys liikennejärjestelmään paranee. Liikenteen solmukohtien ja matkaketjujen toimivuutta kehitetään (liikennepalvelut, informaatio, muut palvelut). Eri väestöryhmien liikkumismahdollisuudet turvataan sosiaalisen kestävyyden takaamiseksi. Liikenneverkko tukee ja edistää kestävää yhdyskuntarakennetta. Liikenneverkkoa laajennetaan vain, jos siten edistetään kestäviä rakenteita. Tavaraliikenteessä parannetaan kuljetusten tehokkuutta ja päästövähennyksiä mm. digitalisaation keinoin ja mahdollistetaan siirtymistä kestävimpiin liikennemuotoihin. Kaupunkilogistiikan edellytyksiä ja kestävyyttä parannetaan. Tieliikenteen turvallisuutta parannetaan. Toimivat, kattavat ja luotettavat viestintäverkot mahdollistavat työn tekemisen ja palveluiden käytön paikasta riippumatta. |
Vahvojen kehityskäytävien kehittäminen yhdessä lähijunaliikenteen kanssa edistää tiiviimpää yhdyskuntarakennetta. Pyöräilyn, kävelyn ja kutsupohjaisen joukkoliikenteen kehittäminen parantaa sosiaalista kestävyyttä ja edistää kestävän yhdyskuntarakenteen tavoitetta. Kuljetusten tehokkuuden parantamistavoitteita vastaavat Etelä-Pohjanmaan tavoitteet sujuvista kuljetusreiteistä, logistiikkakeskusten keskittämisestä ja kuljetusten yhdistelystä. Lisäksi toimivan arjen edellyttämien liikennepalvelujen turvaaminen sekä alemman tieverkon kelvollinen kunto ovat yhteisiä tavoitteita. Tietoliikenneyhteyksien ja liikenneturvallisuuden parantamisen lisäksi. |
Kestävyys Edistetään kestäviä liikkumismuotoja monipuolisella keinovalikoimalla erityisesti kaupunkiseuduilla, joilla päästövähennysten aikaansaaminen on väestöpohjan vuoksi kustannustehokasta. Kestäviä liikkumis- ja kuljetusmuotoja kehitetään myös kaupunkiseutujen ulkopuolella. Valtio ja kaupunkiseudut kehittävät liikenneverkkoihin ja liikenteen palveluihin liittyvää sopimuksellista yhteistyötään. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn ja muiden kestävien liikkumismuotojen osuus kasvaa ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät edistäen ilmastotavoitteen saavuttamista. |
Etelä-Pohjanmaalle ominaisessa tieliikenteeseen perustuvassa liikennejärjestelmässä siirrytään kohti kestäviä käyttövoimia. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parannetaan erityisesti Seinäjoella ja muilla kaupunkiseuduilla. Maankäytön ja liikenteen yhteissuunnittelua kehitetään määrätietoisesti. |
Tehokkuustavoitetta koskevat strategiset linjaukset Nykyisen liikenneverkon hyödyntäminen maksimoidaan ja puutteiden korjaamiseksi toteutetaan tehokkaimpia ja vaikuttavimpia toimenpiteitä. Väyläverkon pullonkauloja pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan kevyemmin ratkaisuin, esimerkiksi liikenteen hallinnan keinoin. Uudet liikenneinvestoinnit edistävät kestävää liikennettä ja niistä saatavat yhteiskunnalliset hyödyt ovat suurempia kuin investointikustannukset. Liikenneverkon korjausvelkaa lyhennetään kustannustehokkaasti kysynnän mukaan. Palveluiden osalta toimenpiteet suunnataan siten, että ne saavat aikaan mahdollisimman paljon päästövähennyksiä ja/tai saavutettavuutta suhteessa kustannuksiin. Tehokkaan liikenteen ohjauksen ja digitalisaation mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti kaikissa liikennemuodoissa. |
Alemman tieverkon hyvän kunnon turvaaminen parantaa mm. maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä parantaen kustannustehokkuutta. Alemman tieverkon kunto liittyy korjausvelan lyhentämiseen kustannustehokkaasti. Tieinvestointien osalta väyläverkon pullonkauloja poistetaan ja väyliä kehitetään parantaen liikenteen sujuvuutta. Nykyistä päätieverkko pyritään hyödyntämään mahdollisimman hyvin ja toteuttamaan välttämättömiä kehityshankkeita, joiden HK-arvo ovat korkeat. |
Fossiilittoman liikenteen tiekartta | Liikennejärjestelmäsuunnitelma kytkeytyy myös fossiilittoman liikenteen tiekarttaan. Tiekartan mukaisesti tehokkaimpia keinoja vähentää päästöjä on siirtyä kestäviin käyttövoimiin. Kehitys tapahtuu valtaosin markkinalähtöisesti, mutta Etelä-Pohjanmaa pystyy vaikuttamaan kehitykseen mm. edistämällä biotalouden hankkeita ja vaikuttamalla jakelu- ja latausverkoston laajentamiseen. Maakunnalle tärkein päästövähennyskeino on eheyttää yhdyskuntarakennetta ja kytkeä kehitys vahvistuviin kehityskäytäviin ja niiden liikennepalvelujen parantuvaan tarjontaan. |