Elinkeinoelämä ja logistiikka

Elintarviketeollisuuden, maatalouden, metalli- ja rakennusteollisuuden sekä kaupan kuljetukset muodostavat pääosan Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän kuljetuksista. Elintarviketeollisuuden näkökulmasta maakunta on keskeinen alue ja risteyspaikka koko maatakin ajatellen. Yritys- ja elinkeinorakenteesta johtuen viennin osuus on monia vastaavia maakuntia pienempi. Pk-yritysten merkitys maakunnan työllisyydelle on keskeinen, mikä tuo tarpeita mm. logistiikkayhteistyön lisäämiselle.

Markkinatilanne

Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän kehitys on riippuvainen globaaleista markkinoista. Kilpailu kiristyy jatkuvasti ja kilpailukyvyn säilyttäminen on avainasemassa. Elinkeinoelämän toiminnan syklit ovat entistä lyhyempiä ja toiminnan näkyvyys sekä ennustettavuus entistä vaikeampaa. Vihreiden arvojen merkitys kasvaa ja hiilijalanjäljen huomioiminen on entistä tärkeämpää. Globalisaation vaikutukset näkyvät maakunnassa selvästi. Taantuman aiheuttama kysynnän lasku on vähentänyt paikallista alihankintaa. Maataloudessa toiminnan tehostaminen on johtanut maataloustuottajien määrän merkittävään vähentymiseen ja samalla tilakokojen kasvuun. Myös Venäjään liittyvät mahdollisuudet ja toisaalta epävarmuustekijät vaikuttavat maakunnan yritysten toimintaan.

Kuljetusketjut

Elintarvike- ja metalliteollisuuden sekä maatalouden kuljetusketjujen toimivuuden tärkeimpiä palvelutasotekijöitä ovat kustannustehokkuus ja toimitusvarmuus. Kuljetuskustannukset tuovat Etelä-Pohjanmaan yrityksille erityisen haasteen verrattuna eurooppalaisiin kilpailijoihin pitkien kuljetusmatkojen johdosta. Myös Suomen verrattain ohuet kuljetusvirrat aiheuttavat haasteita esim. raidekuljetusten näkökulmasta. Raskaan liikenteen massa- ja mittamuutosten kuljetuskustannushyötyjä ei pystytä infrapuutteista johtuen täysimääräisesti realisoimaan. Kuljetuskaluston tehokas käyttö (eli korkeat täyttöasteet) onkin maakunnan kuljetusketjujen kustannustehokkuuden kannalta tärkeää ja siihen tarvitaan yritysten välistä logistista yhteistyötä ja operaattoria. Toimitusvarmuuden osalta tärkeitä ovat asiakkaiden tiukat aikatauluvaatimukset. Toimituksilta vaaditaan minuuttiaikataulua ja toimintaa seurataan tiiviisti. Pienetkin säästöt tai vastaavasti myöhästymiset kuljetusaikataulusta voivat olla merkittäviä.

Mahdollistava infrastruktuuri

Maakunnan elintarviketeollisuuden vahva rooli edellyttää toimivia yhteyksiä koko maahan. Yritysten toimintaedellytysten kannalta on tärkeää, että alueen infrastruktuuri mahdollistaa erilaisten kuljetusmuotojen tehokkaan käytön ja toimivat yhteydet myös kansainvälisille markkinoille. Logistiikan kannalta Etelä-Pohjanmaan sijainti pääradan sekä valta- ja kantateiden varrella on hyvä. Myös Vaasan ja Kaskisten satamat ovat hyvin saavutettavissa. Vaikka yhteyksissä on vielä kehitettävää, satamien läheisyys on hyvä potentiaali maakunnan elinkeinoelämän kannalta.

Etelä-Pohjanmaan läpi kulkee kaksi kansainvälistä kuljetuskäytävää. Pohjanmeri-Itämeri TEN-T ydinverkkokäytävä kuuluu Etelä-Pohjanmaahan pääradan osalta. Se laajenee v. 2021-2027 Helsingistä Tornion kautta Ruotsiin Luulajaan. Samalla se yhdistyy Skandinavia-Välimeri -käytävään, joka laajenee Tukholmasta Tornion kautta Ouluun. Myös Botnian käytävä on osa TEN- T-ydinverkkoa. Keskellä Botnian käytävää on Vaasa-Uumaja-yhteys. Käytävä muodostaa multimodaalisen linkin kehittyvälle poikittaisyhteydelle. Itä-länsisuuntaisen Keskipohjolan kuljetuskäytävän tavoitteena on luoda vaihtoehtoisia ympäristöystävällisiä ja kustannustehokkaita kuljetusreittejä perinteisille kuljetusreiteille. Käytäviä pyritään kehittämään vihreiden arvojen mukaisesti ja luomaan niistä luontevia intermodaalisia kokonaisuuksia, joissa maantie-, rautatie- ja merikuljetukset toimisivat yhtenä kokonaisuutena.

Yhteyksien laatu

Etelä-Pohjanmaalla tiekuljetusten osuus on rautatiekuljetuksiin verrattuna selvästi valtakunnallista keskiarvoa suurempi. Maakunnan päätieverkko on kuljetusten näkökulmasta vielä hyväkuntoinen ja etenkin päätieyhteyksiä etelään pidetään hyvinä. Päätieyhteydet Porin ja Turun (kantatie 44 Äetsä- Kauhajoki) sekä Jyväskylän ja Kuopion (valtatie 18) suuntaan vaatisivat kuitenkin parantamista, vaikka liikennemäärät ovatkin pääteiden keskiarvoa alhaisemmat. Valtatien 16 kunnossapito on alueen vientiteollisuuden kuljetusten kannalta erittäin tärkeää. Yhteys Seinäjoki-Lapua-Kauhava koetaan maakunnan veturiyritysten kannalta pullonkaulaksi. Lisäksi yhteydet Evijärvi-Kaustinen (kantatie 63) sekä Ruona-Alajärvi (yhteys kantatieltä 66 maantietä 711 pitkin Alajärvelle), mt 661&663 Kauhajoelta/Karijoelta rannikolle vt 8, joissa osa teistä ei sovellu raskaalle liikenteelle ja tämä nähdään ongelmallisina. Valtateiden varsilla sijaitsevien teollisuusalueiden liittymien parantamistoimenpiteiden viivästyminen uhkaa muodostaa pullonkauloja alueiden kehittymiselle.

Erikoiskuljetukset

Etelä-Pohjanmaalla on mm. metallialan teollisuutta, joka valmistaa erikoiskuljetuksia vaativia kappaleita. Maakunnan tieverkko on erikoiskuljetusten näkökulmasta korjattu paremmaksi, vaikka kehitettävää yhä on. Valta- ja kantateistä suuri osa kuuluu valtakunnalliseen suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkkoon. Yleisillä teillä kuljetuksia eniten hankaloittava tekijä on liittymäalueiden ahtaus etenkin alemmalla tieverkolla. Maakunnan pääteiden siltojen tilanne on erikoiskuljetusten kannalta hyvä. Valtatien 3 Kyrönjoen uuden sillan valmistuminen syksyllä 2016 poisti viimeisen raskaan liikenteen pullonkaulan siltojen osalta. Kuljetettavien kappaleiden koon jatkuva kasvu (tuulivoimalakuljetukset) tekee reittien suunnittelusta yhä haastavampaa.

Tieverkon kunto

Suomen tieverkon korjausvelka on n.1,6 Mrd. € (1.1.2020). Tieverkon korjausvelasta vain 10 % kertyy pääväyliltä. Viime vuosina tieverkon päällystäminen ei ole ollut riittävä estämään korjausvelan kasvua. (Väylävirasto 2020)

Vähäliikenteisen tieverkon kunnossapito on tärkeää erityisesti maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon kuljetusten kannalta. Ko. tieverkon kunto on paikoitellen huono. Lisäksi tilakokojen ja tämän myötä kuljetuskaluston kasvu edellyttää parempaa tieverkon rakenteellista kuntoa. Vuosien 2016-2018 korjausvelkaohjelmassa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle osoitettiin 27 M€. Lisäksi hallitus siirsi kehittämishankkeista perusväylänpitoon vuosille 2017-2019 yhteensä 364 M€, josta 11,7 M€ osoitettiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle. Vuonna 2020 teitä päällystettiin Etelä-Pohjanmaalla ennätysmäärä sitten vuoden 2016, jopa 470 km. (Etelä-Pohjanmaan ELY)

Satamat

Maakunnan kuljetusten kannalta tärkeimmät satamat ovat Helsingin, Turun, Porin ja Vaasan satamat sekä vientikuljetuksissa myös Kaskisten satama. Pohjanmaan satamilla on läheisyytensä johdosta potentiaalia maakunnan elinkeinoelämän osalta laajempaan hyödyntämiseen. Esimerkiksi erikoiskuljetuksille olisi kysyntää, mutta sitä on nykyisellä laivakalustolla ja infrastruktuurilla vaikea täyttää. Kaskisten osalta ongelmana on huono rautatieyhteys satamaan. Tästäkin huolimatta Kaskisten radan tavaramäärät ovat viime aikoina kasvaneet, joten yhteys on tärkeä pitää kunnossa.

Rautatiekuljetukset

Rautatiekuljetukset keskittyvät Etelä-Pohjanmaalla lähinnä raakapuukuljetuksiin. Etelä-Pohjanmaalla puun kuormaustarve kasvaa hieman kaikissa skenaarioissa. Kapasiteetin lisäystarvetta on lähinnä Seinäjoen ympäristössä. Alavudella ja Härmässä sijaitsevat raakapuun nykyiset kuormauspaikat (v. 2016). Väylä tähtää näiden kehittämiseen uudella Seinäjoen seudun kuormauspaikalla, joka palvelisi myös Suupohjan alueen kuljetuksia. Kuormauspaikan kapasiteettitarve on noin 150 000 t/v. Metsäteollisuuden tarpeisiin uusiksi terminaalipaikoiksi esitetään Haukinevaa Peräseinäjoella ja Roveksen aluetta Seinäjoella.

Ongelmana on vähäliikenteisten raideosuuksien rapistuminen. Raakapuukuljetusten lisäksi rautateillä on vähäisissä määrin muita kuljetuksia. Yritykset olisivat kiinnostuneita käyttämään rautatiekuljetuksia enemmänkin, mutta tällä hetkellä tuotekuljetusten junalastaukset eivät ole maakunnassa mahdollisia, lähimmät toimivat lastauspaikat sijaitsevat Pirkanmaalla. Pääradan välityskyvyn parantaminen ja Roveksen logistiikkakeskuksen kehittyminen vahvistavat tulevaisuudessa rautatieliikenteen kehittämismahdollisuuksia, mitä tukisi yksityisten rautatieoperaattorien tuleminen alueelle. Raakapuukuljetusten on arvioitu lisääntyvän tulevaisuudessa huomattavasti koko maassa, mikä tulee vaikuttamaan selkeästi rautateiden kuljetusmääriin.

Tieliikenteen tavarakuljetusten massat ja arvot (WSP Finland Oy 2017). Vuosien 2012-2014 keskiarvo.

Etelä-Pohjanmaan alueen maantiekuljetukset tieverkolla (keskiarvot 2012-2014) ja merkittävimmät työpaikat. Yritysten sijoittumisessa ja kuljetusvirroissa korostuu Valtatie 3- valtatie 19 käytävä yhdistettynä Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava akseliin, jossa suuremmat virrat kuin valtatiellä 8. (Etelä-Pohjanmaan LJS 2017)

Yhteistyö

Etelä-Pohjanmaalla elinkeinoelämän toimijat tekevät runsaasti yhteistyötä omien toimialojensa sisällä. Maakunnan veturiyritykset hallinnoivat omia toimitusketjujaan ja toiminta on pitkälle optimoitua. Globaaleissa yrityksissä ja yritysverkostoissa toiminta optimoidaan yhtenä kokonaisuutena eikä ina yksittäisten yritysten toiminnan kannalta. Päätöksiä esimerkiksi kuljetuksiin liittyen voidaan tehdä maakunnan ulkopuolella. Toisaalta Etelä-Pohjanmaalla tehdään paljon yhteistyötä suurten yritysten sekä maakunnassa sijaitsevien kuljetusliikkeiden välillä; yhteistyö perustuu pitkäaikaisiin ja erittäin tiiviisiin kumppanuuksiin.

Maakunnallista yhteistyötä kuljetusten ja logistiikan osalta tarvitaan lisää etenkin pk-yritysten kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Yhteistyön lisääminen on tarpeen varsinkin haja-asutusalueiden kuljetusten tehostamiseksi. Lisäksi yhteistyötä tulisi kehittää kauppojen jakelutoiminnassa.

Logistiikan tulevaisuuden näkymiä

Liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta kriittisimpiä kuljetuksia ovat Etelä- Pohjanmaalla:

• Maa- ja metsätalouden kuljetukset alemmalla tieverkolla.
• Maatalouden ja elintarvikkeiden sekä metalliteollisuuden kuljetukset koko maakunnassa
• Kansalliset ja kansainväliset maakunnan läpi menevät kuljetukset erityisesti kuljetuskäytävillä, kansainväliset kuljetukset maakunnan ja satamien välillä
• Jakelukuljetukset niin Seinäjoella kuin pienemmissä keskuksissa

Etelä-Pohjanmaan elinkeinorakenne korostaa kuljetusjärjestelmän kehityksessä koko tieverkon hyvää operoitavuutta (elintarvike- ja metsäteollisuuden hankinta) yksityistieverkolta päätieverkolle. Vahva teknologiateollisuuden tuotantorakenne korostaa kansainvälisiä kuljetusketjuja, vientikuljetusten merkitystä ja siten satamayhteyksiä. Suomen suurin elintarviketuotannon keskittymä korostaa yhteyksiä erityisesti pääkaupunkiseudulle päivittäistavarakaupan jakelujärjestelmiin, mutta myös suoria kuljetuksia suurimpiin asutuskeskuksiin. Lisäksi erilaiset projektikuljetukset edellyttävät kattavaa erikoiskuljetusten reitistöä ja toimivia satamayhteyksiä myös suurikokoisten tuotteiden kuljetuksissa. Virallisen ERIKU-reitistön lisäksi Pirkanmaan ELY- keskus voi myöntää erikoiskuljetuslupia myös muulle tieverkolle.

Liikennejärjestelmän hiilineutraalisuuden tavoittelussa yhtenä keskeisenä toimenpiteenä on raideliikenteen kasvu sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Etelä-Pohjanmaan logistiikkakeskittymä sijaitsee pääradan varrella ja Seinäjoelle on syntynyt keskittymää, joten alue voisi toimia tavaraliikenteen virtoja kokoavana solmupisteenä ja runkokuljetuksia operoida nykyistä enemmän rautateitse. Seinäjoella on mahdollisuus kehittyä myös sisämaan satamaksi, joka liittyy usean sataman tavaraliikenteeseen. Etelä-Pohjanmaan teollinen rakenne on yksikköliikenteelle, kontit ja trailerit, sopivaa ja siten tällaista toimintamallia kannattaa selvittää tarkemmin täydentämään nykyisiä kuljetusjärjestelmiä ja –ratkaisuja. Esimerkiksi konttiliikenne on globaalisti kasvu-uralla ja kontti on kaikkiin kuljetusmuotoihin sopiva ja tehokkaan terminaalikäsittelyn mahdollistava kuljetusyksikkö. Samoin sijainti pääradan varrella mahdollistaa yhdistettyjen kuljetusten käyttöönottoa tietyille kuljetusvirroille, mikäli markkinatilanne muuttuu kyseiselle kuljetuskonseptille suotuisaksi tulevaisuuden toimintaympäristössä.

Logistiikan kehittäminen

Yhtenä merkittävänä kuljetuskäytäviin liittyvänä kehityshankkeena on Seinäjoen Roveksen maakunnallinen logistiikka-alue. Alue sijaitsee Seinäjoen Itäväylän ja Haapamäen radan risteyskohdassa. Alueelta on suora tieyhteys itäiselle ohikulkutielle, Kapernaumin ja Roveksen teollisuusalueille sekä Seinäjoen lentoasemalle. Tavoitteena on alueen ja toimintojen yhdistäminen liiketaloudellisesti kannattavasti ja luoda maakuntaan kaikki kuljetusmuodot yhdistävä, monipuolisia varastointi- ja muita logistiikkapalveluita tarjoava alue.

Logistiikkakeskuksen kehittäminen on yksi avaintekijä tulevaisuuden kuljetusjärjestelmän kehittämisessä kohti hiilineutraaleja ratkaisuja, mutta kuitenkin kustannustehokkaasti. Logistiikkakeskus tarjoaa mahdollisuuksia kuljetusvirtojen yhdistämiseen ja siten tehostamiseen, vaikka suurivolyymiset kuljetusvirrat voidaan kuljettaa silloinkin tehokkaasti suoraan asiakkaille. Kuljetusvirtoja keskittämällä voidaan käyttää suurempaa kuljetuskalustoa sekä tie- että rautatiekuljetuksissa ja rakentaa tasapainoisia kuljetusketjuja.

Kokonaisuutena logistiikan toimintamalleja kehittämällä on mahdollista saavuttaa alueen yritysten kilpailukyvyn kasvua, tehokkaampia ja kestävämpiä logistiikkaratkaisuja asiakkaille sekä kasvattaa alueen vetovoimaa yritysten toimintaympäristönä.