Liikennejärjestelmän kehittäminen kestävästi

Liikennejärjestelmätyö strategiakentässä

Valtakunnalliset liikennepoliittiset ja alueidenkäyttöä koskevat tavoitteet ja linjaukset muodostavat yhdessä Etelä-Pohjanmaan maakunnallisten tavoitteiden ja taloudellisten realiteettien kanssa maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun lähtökohdan sekä samalla kehittämisen reunaehdot. Työn taustalla on aluekehityslain (10§) antama velvoite maakuntien liitoille vastata liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja suunnittelun yhteensovittamisesta muun maakunnan suunnittelun kanssa.

Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön päivityksen taustalla vaikuttaa lisäksi tällä hetkellä myös käynnissä oleva valtakunnallinen liikennejärjestelmätyö ja Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön sovittaminen tähän tietyiltä osin. Lisäksi syksyllä 2020 on valmistunut Länsi-Suomen liikennestrategia, jossa käsitellään myös Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmän tavoitteita laajasti. Lisäksi taustalla vaikuttaa mm. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen säännöllisesti laatima viisivuotinen tienpidon ja liikenteen suunnitelma (TLS 2021-2025), jossa kuvataan lähivuosien tienpidon toimia ja ajankohtaiset tiehankkeet sekä Fossiilittoman liikenteen tiekartta-aineiston valmistelu.

Nykyinen hallitusohjelma painottaa toimivaa liikenteen infrastruktuuria korjausvelasta huolimatta. Tavoitteena on painottaa väylien peruskorjauksessa pullonkauloja poistavia ja päästöjä vähentäviä investointeja sekä vähentää alemman tieverkon ja yksityisteiden korjausvelkaa. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on kasvattaa rautateiden liikenne- ja infrakorjausinvestointiosuutta ottaen huomioon myös poikittais- ja vähäliikenteiset radat. Ohjelman vahvana painopisteenä on lisäksi yhä kasvattaa joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn määrää sekä edistää biopolttoaineiden käyttöä erityisesti raskaassa liikenteessä. Myös tietoliikenneyhteyksien kehittämistä ja tasa-arvoisuutta edistetään.

Megatrendit

Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmän kehittämiseen vaikuttavat lisäksi laajemmat koko valtakunnan tason liikennejärjestelmää koskevat megatrendit – niin globalisaatio, ympäristöasioiden korostuminen ja ilmastonmuutoksen hillintä, väestön ikääntyminen ja keskittyminen entistä enemmän kaupunkiseuduille kuin teknologian kehittyminen ja esim. yksityisautoilun vahvan aseman väheneminen nuorten keskuudessa. Megatrendit edellyttävät varsinkin pitkällä mutta myös jo lyhyemmällä tähtäimellä Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen uudentyyppistä suuntaamista, vaikka eri tekijöiden merkitys ja vauhti vaihtelevat eri alueilla. Megatrendimäiseksi kehityssuunnaksi voidaan katsoa lisäksi arktisen alueen merkityksen kasvu – kasvu voi erityisesti pidemmällä tähtäimellä luoda myös Etelä-Pohjanmaalle uusia kasvumahdollisuuksia. Lisäksi lähiliikkumisen ja alueellisen liikkumisen mittakaavaan vaikuttaa nykyhetkeä vahvasti leimaava koronapandemia ja sen vaikutukset ihmisten työntekoon, asumiseen ja liikkumiseen.

Maakuntastrategia ja maakuntakaava

Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategia on valmistunut vuonna 2014. Asetettu visio ”Etelä-Pohjanmaa on hyvinvoivien ihmisten ja menestyvien yritysten uudistuva ja yhteistyötä rakentava kulttuurimaakunta strategisine tavoitteineen” asettaa lähtökohdan maakunnan liikennejärjestelmän kehittämiselle. Esimerkkinä tavoitteista ovat infrastruktuurin osalta älykkäät ja innovatiiviset maakunnan erityispiirteet huomioon ottavat asumisen ja liikenteen ratkaisut, vapaus monimuotoiseen ja monipaikkaiseen asumiseen, intensiivisen yhdyskuntarakenteen ja kasvun kehityskäytävät sekä nopeat ja korkeatasoiset ylimaakunnalliset yhteydet. Strategiassa liikenteellisiksi tavoitteiksi on nostettu tärkeimpien kehityskäytävien (myös raideliikenteen osalta) ja vt 3 palvelutason nostaminen sekä alemmasta tieverkosta ja elinkeinoelämän ja asumisen kannalta muista keskeisistä yhteyksistä huolehtiminen. Lisäksi tavoitteena on maakunnan sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen matkaketjuin ja matkakeskuksin sekä huolehtiminen lentoliikenteen säilymisestä maakunnassa. Uuden maakuntaohjelman 2022-2025 ja samalla myös Maakuntasuunnitelman 2050 ja Älykkään erikoistumisen strategian valmistelu on käynnistynyt elokuussa 2020. Strategiatyötä on pohjustettu alkuvuoden 2020 aikana muodostamalla näkemys Etelä-Pohjanmaan vaihtoehtoisista tulevaisuuskuvista. Työn tuloksena on julkaistu kaikkien maakunnan toimijoiden käyttöön Etelä-Pohjanmaan skenaariot 2050. Niin asumista, liikennettä kuin teollisuuttakin käsittelevät skenaariot ovat nimeltään Tuotannon paluumuutto, Säännellen uudistettu sekä Teknologiaa ja omavaraisuutta.

Etelä-Pohjanmaan toinen vaihemaakuntakaava (kauppa, liikenne ja keskustatoiminnot) on saanut lainvoiman kesällä 2016. Etelä-Pohjanmaalla etäisyydet ovat suuria, joten toinen vaihemaakuntakaava pyrkii varmistamaan kaupan logistisesti edullisen sijoittumisen ja tasapuolisen saatavuuden sekä sujuvat liikenneratkaisut. Huomioitavaa on lisäksi se, että Seinäjoki on mukana Suomen kasvukäytävä- kasvusopimuksessa, joka linkittyy vahvasti liikennejärjestelmän kehittämiseen. Suomi on lisäksi sitoutunut täyttämään eurooppalaiset rautateiden ydinverkon laatukriteerit vuoteen 2030 mennessä. Tästä syystä Suomen päärataryhmä esittää valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tekijöille Seinäjoen rautatieasemaa yhdeksi pääradan logistiseksi solmukohdaksi. Päärataryhmän mukaan Läntisen Suomen merkitys tulee näkyä myös liikenteen investoinneissa. Läntinen Suomi tuottaa tällä hetkellä noin 68 prosenttia Suomen viennin arvosta.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman historiaa

Vuoden 2014 Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma oli maakunnan ensimmäinen. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaa päivitettiin ensimmäisen kerran v. 2017. Seinäjoen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on yli 10 vuotta vanha. Maakunnallinen liikennejärjestelmätyö on organisoituun työryhmätyöskentelyyn perustuvaa. Liikennesektorin kehittämistä tehdään eri tason työryhmissä ja yhteensovittavana elimenä toimii kolmen maakunnan ja ELY-keskuksen ylimaakunnallinen liikennestrategiatyöryhmä. Kehittäminen on suuria investointeja painottavaa, vaikka resurssit ja toimintaympäristö ovat murroksessa. Liikennejärjestelmän ongelmia ei voida ratkaista enää yksinomaan väyläinvestoinnein tai yhden hallintokunnan voimin, vaan tarvitaan laajaa eri osapuolten välistä yhteistyötä ja yksimielisyyttä edistettävien hankkeiden ja toimenpiteiden kiireellisyysjärjestyksestä. Tämä edellyttää lisäksi vuorovaikutuksen ja viestinnän kehittämistä niin päätöksentekijöiden, asukkaiden kuin elinkeinoelämän suuntaan.

Valtion väylärahoitus (tiet, radat ja vesiväylät)

Kunnossapitoon Etelä-Pohjanmaan ELYn alueella on budjetoitu vuonna 2019 37 M€ ja investointeihin 7,8 M€. Kuntien järjestämiin kuljetuksiin oli varattu v. 2019 yhteensä 21,8 M€ jakautuen seuraavasti: avoin joukkoliikenne (3,2 M€), opetustoimen kuljetukset (12,2 M€) ja sosiaalitoimen kuljetukset (6,4 M€).  Lisäksi kunnat rahoittavat liikennejärjestelmähankkeita omalla rahoituksellaan.

Suurin osa maakunnan liikennejärjestelmän vuotuisesta rahoituksesta käytetään nykyisten liikenneverkkojen kunnossapitoon sekä joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tukemiseen ja on siten sidottu jatkuviin toimenpiteisiin. Nykyisellä perustienpidon rahoituksella tiestön korjausvelka kasvaa. Liikennejärjestelmän rahoituksen ei voida odottaa lähitulevaisuudessa myöskään kokonaisuutena lisääntyvän, ja jatkossa korjaamisvelkaa tulisi lyhentää. Tarpeita on moninkertaisesti rahoitukseen nähden, joten priorisointi ja tehostaminen on välttämätöntä ja keinoja tulisi kohdentaa yhä enemmän muihin kuin infrahankkeisiin. Tämä tarkoittaa mm. käyttäjien liikkumiseen ja kuljetuksiin panostamaa rahoitusta. Tähän vaikuttamalla voidaan saada liikennejärjestelmäkokonaisuuteen lisää vaikuttavuutta.

Päästövähennystavoitteet ja viime vuosien kehitys

Ilmastonmuutoksen hillintä on keskeinen reunaehto niin alueidenkäyttö- kuin liikennepolitiikassa. Liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes ja siitä tieliikenteen osuus on noin 90 %. Vuoteen 2035 mennessä tavoitellaan hiilineutraaliutta ja vuoteen 2050 mennessä kasvihuonekaasupäästöissä 80 %:n vähenemää. Vuonna 2018 Etelä-Pohjamaan tieliikenne (sis. läpiajoliikenteen) aiheutti hiilidioksidipäästöjä 478 kt CO2e, joka oli 19 % kaikista maakunnan päästöistä. Vain maatalous tuotti liikennettä enemmän hiilidioksidipäästöjä (34 %). Energiankulutusta tarkastellen tieliikenne kulutti eniten energiaa v. 2018, 24 % koko maakunnan energiankulutuksesta (Hinku-tilastot).

Muutos Etelä-Pohjanmaan päästöissä v. 2005-2018. (Hiilineutraali suomi, Hinku-tilasto)

Päästöjen vähennystavoitteet ovat varsin haastavat jo lyhyelläkin tähtäimellä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää erittäin vahvoja muutoksia myös Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmän kehittämisen painotuksissa, vaikka mm. ajoneuvo- ja polttoaineteknologian kehittyminen tukeekin osaltaan tavoitteisiin pääsemistä. Liikkumistarpeiden vähentämisen ja järkevöittämisen sekä maankäytön ja liikenteen aidon yhteensovittamisen merkitys korostuu entistäkin enemmän, koska ilman alueellisten toimenpiteiden vaikuttavuutta ei ole mahdollista saavuttaa valtakunnallisiakaan tavoitteita.