Toimintaympäristö ja liikennejärjestelmä murroksessa

Väestön muutokset ja yhdyskuntarakenne

Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2019 lopussa noin 189 000 asukasta ja lisäksi maakuntaan v. 2021 liittyneessä Isonkyrön kunnassa noin 4500 asukasta. Koko maakunnassa väestön määrä on hieman laskenut viime vuosina. Väestö on keskittynyt Seinäjoelle ja sen ympäristöön sekä Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava-kehityskäytävän varrelle. Seinäjoen väestömäärän arvioidaan kasvavan vuoden 2019 asukasmäärästä 63 800 noin 69 000:een. Lisäksi kyläasutus on runsasta koko maakunnassa. Seinäjoen kasvuvauhti on ollut noin 500–800 asukasta/vuosi samalla kun muu maakunta on menettänyt asukkaita. Tulevaisuudessa keskittymisen voidaan arvioida jatkuvan väestönkasvun pysyessä kokonaisuutena maltillisena.

Etelä-Pohjanmaan väestön arvioidaan laskevan vuoteen 2040 mennessä noin 170 000:een. Vähennys olisi maakunnista neljänneksi suurin. Erityisesti lasten määrän vähentyminen (0–14-vuotiaat, 2 %) ja työikäisen väestön määrän lasku (8 %) tulisivat olemaan huomattavia. Väestöennusteen toteutuminen merkitsisi kasvavaa polarisaatiokehitystä keskuskaupungin ja muun maakunnan välillä. Väestöllinen huoltosuhde heikentyy Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan jokaisessa Etelä-Pohjanmaan kunnassa vuosien 2019 ja 2040 välillä. Vuonna 2040 huoltosuhde olisi maakunnista viidenneksi heikoin. Maakunnan väestöennusteen kulku on mahdollista kääntää, mikäli syntyvyyden myönteinen kehitys jatkuu, työikäisen väestön muuttoliike käännetään kasvuun ja maahanmuuton määrää saadaan kasvatetuksi. Koko maakunnan veto- ja pitovoimaa on kasvatettava ja palvelutasoa erityisesti nuorten keskuudessa on parannettava.

Vuonna 2019 maakunnan väestöstä 73 % asui taajamissa ja 27 % haja-asutusalueella.  Seutukuntakeskukset mukaan lukien maakuntakeskus Seinäjoki, ovat kuitenkin yhdyskuntarakenteeltaan suhteellisen hajautuneita. Monessa suuremmassakin kuntakeskuksessa alle kolmen kilometrin päässä keskustasta asuvien osuus koko väestöstä on vain noin 30–40 %. Esim. Seinäjoella alle kilometrin etäisyydellä keskustasta asuvien osuus on vain noin 10 %, kun taas 1-3 km etäisyydellä asuvien osuus on noin 30 %. Kokonaisuutena taajama-alueet ovat väestön keskittymisestä huolimatta laajentuneet ja hajautuneet, mikä näkyy maakunnan autoistumisessa sekä joukkoliikenteen vähäisessä merkityksessä. Tätä korostaa asutuksen keskittyminen nauhataajamamaisesti valta- ja kantateiden varsille.

Seinäjoki muodostaa maakunnan kaupan ja hallinnon keskuksen, jonne monipuoliset kaupalliset ja julkiset palvelut ovat keskittyneet ja jonne asiointi suuntautuu koko maakunnasta entistä vahvemmin. Muut kunnat alakeskuksineen muodostavat palveluverkon, jossa kullakin keskuksella on oma kaupallinen roolinsa ja merkityksensä. Maakunnan erityispiirteenä Alavudella oleva Tuurin kauppakylä houkuttelee asiakkaita laajalta alueelta. Kylän merkityksen arvioidaan säilyvän tulevaisuudessakin.

Ilmastonmuutosta hillitsevät tavoitteet edellyttävät erittäin vahvoja muutoksia myös Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmän kehittämisen painotuksissa, vaikka mm. ajoneuvo- ja polttoaineteknologian kehittyminen tukeekin osaltaan tavoitteisiin pääsemistä. Liikkumistarpeiden vähentämisen ja järkevöittämisen sekä maankäytön ja liikenteen aidon yhteensovittamisen merkitys korostuu entistäkin enemmän, koska ilman alueellisten toimenpiteiden vaikuttavuutta ei ole mahdollista saavuttaa valtakunnallisiakaan tavoitteita.

Yhdyskuntarakenteen ominaisuudet ja kehityssuunnat näkyvät voimakkaasti ihmisten liikkumistarpeissa ja liikkumisen suuntautumisessa. Se, missä ja minkälaisessa ympäristössä ihmiset asuvat, korreloi autonomistuksen, auton käytön ja matkojen määrän suhteen. Tulevaisuudessa palveluiden ja asutuksen edelleen keskittyessä sekä maankäytön todennäköisesti kääntyessä tiivistymistä kohti kestävien liikkumismuotojen suosion kasvattaminen on yhä ajankohtaisempaa ja realistisempaa, erityisesti Seinäjoella mutta myös muissa kuntakeskuksissa. Toisaalta tähän asti jatkunut yhdyskuntarakenteen hajautuminen yhdessä autoistumisen ja vahvan henkilöautoilua suosivan liikkumiskulttuurin kanssa tekee liikkumistarpeiden järkevöittämisen sekä kestävien kulkutapojen edistämisen haasteelliseksi. Yhdyskuntarakenteen hajautuva kehityssuunta tulisikin pystyä kääntämään – samalla kun koko maakunnan alue halutaan pitää asuttuna. Maakunnan tavoitteena on toimiva vyöhykkeinen aluerakenne, jolla turvataan palvelujen saatavuus maakunnan eri osissa. Keskuksia pyritään tiivistämään, mutta toisaalta maaseutu halutaan pitää asuttuna. Tämä vaatii maakunnan erityispiirteiden ja -vahvuuksien hyödyntämistä, mutta kestävällä tavalla. Samalla on huomioitava, että vuoden 2040 yhdyskuntarakenne ja infrastruktuuri on enimmäkseen jo olemassa. Huomiota tuleekin kiinnittää kasvun suuntaamisen ohella nykyisten rakenteiden täysimittaiseen hyödyntämiseen.

Yrittäjyys, työpaikat ja palvelut

Yrittäjyys on Etelä-Pohjanmaalla vahvaa ja pk-yritysten merkitys maakunnan työllisyydelle keskeinen. Yritykset ovat kuitenkin pieniä ja yrityskannan vaihtuvuus vähäistä. Nykyisiä vahvoja aloja ovat erityisesti koko elintarviketuotannon ketju (”kestävät ja tehokkaat ruokaratkaisut”), kauppa, metalliala, teknologiateollisuus ja rakentaminen. Elintarvikeklusterin osuus maakunnan tuotannon arvon lisäyksestä on yli kolminkertainen koko maahan verrattuna. Maakunnassa on merkittävää potentiaalia biotalouteen liittyville innovaatioille. Yritysten ja logistiikan kuljetusympäristöön vaikuttavat paikallisten muutosten lisäksi voimakkaasti globaalit trendit ja muutospaineet.

Myös palvelut ja työpaikat ovat keskittyneet voimakkaasti valta- ja kantatieverkon vaikutusalueelle sekä Seinäjoen kaupungin ja kuntakeskusten lähituntumaan. Yli 63 % työpaikoista on sijoittunut Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava-kehityskäytävälle (YKR-aineisto, kuvan 9 mukaisella rajauksella). Lisäksi uusien teollisuuden kehittämisen kohdealueiden arvioidaan sijoittuvan erityisesti ko. käytävälle. Vienti on keskittynyttä; Lapuan, Kauhavan ja Alajärven alueella toimivien yritysten osuus maakunnan viennistä on noin 80 %. Haja-asutusalueille on puolestaan sijoittunut pääosa maakunnalle ominaisista maatalous- ja elintarvikealan toimipaikoista. Kappalemääräisesti noin 80 % maakunnan yrityksistä sijaitsee kuitenkin Seinäjoen ulkopuolella. Työmatkat ovat pidentyneet ja pendelöinti varsinkin Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava -akselilla on voimakasta. (Etelä-Pohjanmaan LJS 2017, Tilastokeskuksen pendelöintitilastot)

Pendelöinti

Vuonna 2018 pendelöivien osuus kunnassa asuvista työllisistä Etelä-Pohjanmaan kunnissa vaihteli Seinäjoen 20 prosentista Ilmajoen 59 prosenttiin (Tilastokeskus 2020). On yleistä, että suurten kaupunkien kupeessa sijaitsevista ympäryskunnista käydään töissä alueen keskuskaupungissa. Ilmajoen sijainti vain lyhyen matkan päässä Seinäjoesta edesauttaakin työmatkaliikennettä näiden kahden kunnan välillä, ja Ilmajokelaisista jopa 41 % käy Seinäjoella töissä (YKR-aineisto). Koko maakunnan työssäkäyvistä 29 % käy toisessa kunnassa töissä, mikä on vähemmän kuin koko maan keskiarvo 35 %. Etelä-Pohjanmaalaisista 8 % käy töissä maakunnan ulkopuolella (YKR-aineisto). Oppilaitosten saavutettavuus joukkoliikenteellä on silti pääosin hyvä. Opiskelijoiden osuus kuntakeskusten välisistä joukkoliikenteen matkoista on 80 %.

Liikenteen ja liikkumisen tulevaisuus

Liikkuminen on voimakkaassa murroksessa. Murroksen isot muutosvoimat ovat teknologisia, jotka ovat luomassa uusia toimintamalleja liikkumisen ympärille. Kehitys mahdollistaa liikenteen päästöjen vähentämisen, käyttäjäystävällisten toimintamallien luomisen ja henkilöautoilulle vaihtoehtojen tarjoamisen. Kehitys painottuu henkilö- ja tavaraliikenteen puolella eri osa-alueisiin.

Henkilöliikenteen puolella korostuvat liikkumisen muuttuminen palveluksi sekä palvelujen käyttäjäystävällisyys. Alustataloutta hyödyntävät kotimaiset tai kansainväliset toimijat tarjoavat jatkossa useita kulkumuotoja yhdisteleviä palveluja, joiden avulla matkaketjujen muodostaminen, maksaminen ja navigointi tapahtuvat yhdestä sovelluksesta. Tämä luo edellytyksiä parantaa kestävän liikkumisen kilpailukykyä ja tehdä siitä arkipäiväistä. Ihmisten muuttuviin asenteisiin voidaan vastata entistäkin paremmin. Myös henkilöautoilu kytkeytyy osaksi palvelua, minkä myötä mm. liityntäpysäköinti helpottuu. Ajatuksena on, että liikkumiseen tuodaan vaihtoehtoja henkilöautoilulle. Kaupunkipyörät toimivat osana käyttäjäystävällistä matkaketjua. Etelä-Pohjanmaalla ainoastaan Seinäjoella on ollut vuoden 2020 ajan kokeilu kaupunkipyöristä, joita oli yhteensä 50 kpl 14 eri asemalla ympäri kaupunkia.

Alustatalouden malleja voivat hyödyntää myös kutsuohjautuvat palvelut, jotka helpottavat maaseutujen ja kaupunkien sisäistä ja välistä liikkumista. Liikennejärjestelmästä kerätään yhä enemmän dataa, jota eri toimijat voivat hyödyntää kehittämään palvelujaan. Uudet liiketoimintamallit yhdistettynä kehittyvään liikenteen automaatioon, voivat tarjota täysin uudenlaisia ratkaisuja mm. raideliikenteen syöttöliikenteeseen.

Tavaraliikenteen puolella muutokset kohdistuvat intermodaalisten kuljetusten kilpailukyvyn tehostumiseen. Eri toimijat voivat jatkossa hyödyntää digitaalisia alustoja entistäkin sujuvammin yhdistelemään järjestelmien osia ja tarjoamaan reaaliaikaista tietoa sitä tarvitseville toimijoille. Digitalisaatio tuo läpinäkyvyyttä koko toimitusketjuun. Logistisen järjestelmän murrokseen kuuluvat myös viimeisen kilometrin kuljetusten uudet ratkaisut. Ne voivat kytkeytyä osaksi henkilökuljetuksia, mutta toisaalta myös uudet automatisoidut jakelut yleistyvät kaupunkiseuduilla.

Liikkumisen tulevaisuudessa korostuvat uusiutuvat polttoaineet sekä lihasvoimin sekä sähköavusteisesti liikkuminen. Raskaassa liikenteessä moottoriteknologista kehitystä tapahtuu jatkuvasti, ja Euro6-luokan kalustoa on jo liikenteessä paljon. Lähivuosina tullaan todennäköisesti siirtymään jo Euro7-luokkaan. Lisäksi jakeluvelvoitteen kasvu tulee ohjaamaan kiihtyvissä määrin raskasta liikennettä kohti uusiutuvaa dieseliä ja biokaasua. On myös tunnistettu, että kuljetusasiakkaiden tahtotila pienentää kuljetuksista aiheutuvia päästöjä on kasvanut. Pidemmällä tulevaisuudessa vety tai tämän avulla tuotettavat synteettiset polttoaineet voiva tuoda uusia mahdollisuuksia.

Henkilöliikenteessä autokanta on sähköistymässä, mutta myös biokaasu ja uusiutuva diesel kasvattavat suosiotaan. Polttoainevalikoima tulee siis monipuolistumaan ja kehitystä ohjaavat markkinavoimat. Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2021 alussa yhteensä 43 sähköautojen latausasemaa melko tasaisesti maakuntaan levittyneenä. Katvealue muodostuu alueen lounaisosaan. Kaasun tankkausasemia maakunnassa on kaksi, Seinäjoella ja Isokyrössä. (Fintraffic/Digitraffic)