Liikennejärjestelmä ja henkilöliikenteen matkaketjut

• Liikennejärjestelmän rahoitus on niukkaa ja tarve uusille rahoitusmalleille on kasvamassa. Kehittäminen edellyttää yhteistyön lisäämistä yli liikennesektorin rajojen sekä laajemman mutta aikaisempaa tehokkaamman keinovalikoiman käyttämistä sekä toimenpiteiden entistä tarkempaa priorisointia vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnilla.
• Liikenteen kysyntään, mm. liikkumistarpeisiin vaikuttaminen edellyttää liikennesektoria laajempaa ja pitkäjänteistä strategisen tason työtä. Etätyön vaikutus Koronapandemian aikaan on vaikuttanut liikenteeseen merkittävästi ja tulevaisuudessa etätyön yleistyminen todennäköisesti vähentää työmatkojen ruuhkahuippuja.
• Kestävien kulkumuotojen suosion lisäämiseen on potentiaalia etenkin Seinäjoella kuin muissakin kuntakeskuksissa, mutta myös kehityskäytävällä Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava. Taajamien ulkopuolella yhdyskuntarakenne ja harva asutus eivät muodosta riittävää pohjaa markkinaehtoisen joukkoliikenteen järjestämiselle. Liikkuminen erityisesti muualla maakunnassa edellyttää henkilöauton käyttöä, mutta niissäkin käyttövoimien muutos tulee vähentämään liikenteen päästöjä.
• Pääradan nopeat junayhteydet etelään Tampereelle ja pääkaupunkiseudulle sekä Oulun suuntaan luovat rungon maakunnan saavutettavuudelle.
• Joukkoliikenneyhteydet ja matkaketjut seutu- ja kuntakeskuksista Seinäjoelle palvelevat lähinnä ns. joukkoliikenteen pakkokäyttäjiä. Koko matkaketjun palvelutasoa parantamalla on mahdollista lisätä matkustajamääriä nykyisestä, kuten Seinäjoen paikallisliikenne on hienosti näyttänyt esimerkkiä.
• Joukkoliikenteeseen ja henkilökuljetuksiin liittyvä ylikunnallinen ja eri hallintokuntien välinen yhteistyö ja sen vaikuttavuus on vähäistä. Yhteistyön puute koskee myös kuljetuksia – erityisesti jakelukuljetuksia sekä haja-asutusalueen tavarakuljetuksia.
• Etelä-Pohjanmaalla on edelleen tapahtunut asukaslukuun suhteutettuna eniten henkilövahinko-onnettomuuksia tieliikenteessä.

Logistiikka

• Etelä-Pohjanmaan logistinen sijainti on hyvä. Seinäjoki on valtakunnallisesti merkittävä liikenteen solmukohta.
• Roveksen logistiikka-alueen kehittäminen mahdollistaa kuljetusmuotojen yhdistelyn ja monipuoliset logistiikkapalvelut.
• Elinkeinoelämän kuljetusten satamiin ja naapurimaakuntiin tulee olla sujuvia ja turvallisia

Keskeisimmät kehitystarpeet

• Valtatiellä 19 Seinäjoelta pohjoiseen ja kantatiellä 67 sekä valtatiellä 18 on tarvetta lisätä liikenteenvälityskykyä ja turvallisuutta
• Haja-asutusalueen tiestön kunto on rapistumassa. Myös joukkoliikenteen palvelutaso on laskenut merkittävästi haja-asutusalueilla. Kysyntäohjautuville liikennepalveluille on kasvava tarve.
• Alueellinen junaliikenne tulee saada toimimaan ja siirtämään pendelöintiä henkilöautoista joukkoliikenteeseen.
• Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön menestyksellinen toteuttaminen edellyttää eri toimijoiden saumatonta yhteistyötä ja riittävän rahoitustason varmistamista.
• Autojen käyttövoimissa siirrytään kestävämpiin polttoaineisiin.
• Infrastruktuurin ja palvelujen kehittämisessä etsitään uusia Public-Private -rahoitusmalleja.
• Maakunnallisen liikennejärjestelmätyön tukeminen seudullisesti
• Logistiikka-alueiden kehittäminen ja uusien kuljetuspalvelujen, kuten intermodaalisten ratkaisujen edistäminen