Tavoitteiden ja toimenpiteiden seuranta

Tavoitteiden seuranta

Tavoitteiden toteutumista on mahdotonta todentaa ilman asianmukaista ja hyvin suunniteltua seurantaa. Kullekin tavoitteelle on asetettu 1-3 selkeää ja seurattavaa mittaria. Seurannan aloittamisen yhteydessä tavoitteita on hyvä konkretisoida määrittämällä seurantamittareille mahdollisuuksien mukaan myös tavoitearvot, joita kohti pyritään etenemään. Tavoitteiden seurannan lisäksi on tarpeen seurata laajemmin liikennejärjestelmän eri osien kehityssuuntia keskeisten liikennettä kuvaavien tilasto- ym. tietojen avulla, esimerkkeinä liikenne- ja matkustajamäärät ym.

Tavoitteiden toteutumisen ja liikennejärjestelmän tilan kehitystä on perusteltua seurata vuosittain osana jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä ja maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän toimintaa. Huomioon tulee ottaa myös Liikenne 12-suunnitelman seuranta ja yhteistyö sen kanssa. Seurannan avulla voidaan arvioida maakunnan liikennejärjestelmän kehityksen suuntaa, tavoitteiden saavuttamista ja suunnitelman toimenpiteiden ajantasoisuutta.

Ilman seurantaa yksittäisten tavoitteiden eteneminen ja toteutuminen sekä päätavoitteen toteutumiseen tähtäävä kehityspolku jää vaillinaiseksi ja resursseja hukataan. Kullekin päätavoitteelle (saavutettavuuden, kestävyyden sekä tehokkuuden ja kilpailukyvyn tavoitteille) on asetettu 1-3 selkeää mittaria ja seurattavaa , joille ennen seurannan aloittamista tulee määrittää lähtö- ja tavoitearvo nykytilassa. Seurantaa on hyvä tehdä 1-3 vuoden välein alla olevaan taulukkoon, johon voidaan arvioida myös kunkin tavoitteen toteutumisastetta. Mittareita seuraamalla voidaan arvioida maakunnan liikennejärjestelmän kehityksen suuntaa ja kehitettävien toimenpiteiden oikeellisuutta. Seurannan avulla kerrytetään myös historiatietoa ajan kuluessa kunkin tavoitteen kehityskaaresta.

Toimenpiteiden seuranta

Toimenpiteiden edistymistä ja edistämistarpeita on hyvä seurata vuosittain, tarvittaessa useamminkin. Toimenpiteiden seurantaa voidaan tehdä esimerkiksi toimenpidetaulukoilla, joihin vuosittain päivitetään toimenpiteen toteutumis- ja suunnittelu- ym. tilanne sekä mahdolliset edistämistarpeet.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittäminen

Liikennejärjestelmätyö on jatkuvaa ja myös liikennejärjestelmäsuunnitelma on tarpeen pitää ajan tasalla ja päivittää sen eri osia tarpeen mukaan. Tätä palvelee etenkin raportin muoto internet-raporttina sekä valtakunnallisen liikennejärjestelmätyön hallituskausittainen neljän vuoden sykli, johon maakunnallisen liikennejärjestelmätyönkin tulisi jatkossa kytkeytyä.

Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteiden mukaan merkittäville kaupunkiseuduille tulisi myös tehdä oma tarkennettu liikennejärjestelmäsuunnitelma. Seinäjoen seudulle on viimeksi tehty vuonna 2005 SESELI eli Seinäjoen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, joka on jo vanhentunut. Yhtenä toimenpiteenä onkin laatia Seinäjoen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, joka tähtäisi aiempaa vahvemmin kestävään liikkumiseen sekä kytkettäisiin vahvasti myös maankäytön suunnitteluun. Tässä pystyttäisiin ottamaan maakunnallista liikennejärjestelmää tarkemmin kantaa Seinäjoen liikenteen haasteisiin.

Uusi strateginen taso pitkäjänteiseen kehittämiseen. Valtakunnallinen LJS, Maakunnallinen LJS ja Kuntien ja kaupunkiseutujen LJS:t
Uusi strateginen taso pitkäjänteiseen kehittämiseen. Vaihekaaviot niin, että jokainen uusi hallitus päivittää suunnitelman.

Maakunnalliset ja seudulliset LJ-ryhmät vastaavat jatkuvasta päivittämisestä esimerkiksi vuoden ja neljän vuoden sykleillä ja seuraavat kokouksissa tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. Näin näitä taulukoita päivittämällä liikennejärjestelmäsuunnitelma on jatkuvasti päivittyvä ja ajantasainen. Lisäksi toimintaympäristöä ja yksittäisiä kuvia on helppo päivittää nettisivuille.