Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä sisältyy ylimaakunnallisiin ja valtakunnallisiin ohjelmiin ja suunnitelmiin, mikä edistää niiden toteutettavuutta.

Länsi-Suomen maakuntien yhteiseen liikennestrategiaan (2020) ja sen toimenpideohjelmaan (2023) sisältyvät:

• Valtatien 19 palvelutason ja liikenneturvallisuuden parantaminen välillä Kurikka-Uusikaarlepyy
• Jyväskylä-Vaasa-välin liikenteen välityskyvyn ja liikenneturvallisuuden parantaminen (ml. Multia-Ähtäri)
• Valtatien 3 investointiohjelman kohteiden toteuttaminen
• Tampere-Seinäjoki välin kaksoisraiteistamisen suunnittelu ja rakentaminen
• Seinäjoen asemanseudun kehittäminen
• Liikennöinnin ja junakaluston mahdollistaminen uusilla yhteysväleillä (ml. alueellinen junaliikenne)
• Junaliikenteen nopeuttaminen Seinäjoen ja Vaasan välillä
• Tarveselvitys poikittaisjunayhteyksistä Seinäjoki-Haapamäki-Jyväskylä
• Suupohjan radan sähköistys ja kunnostaminen
• Raakapuuterminaalien kehittäminen
• Alemman tieverkon rahoituksen varmistaminen ja kriittisimpien kohteiden priorisointi
• Valtatien 3 Jalasjärvi-Laihia-osuuden liittäminen osaksi pääväyläasetuksen mukaiseen pääväyläverkkoon
• Palvelutasosuunnitelma Länsi-Suomen työssäkäyntialueiden ja maakuntakeskusten väliselle julkiselle liikenteelle
• Joukkoliikenteen lipputuotteiden saumattoman ja älykkään yhteiskäyttöisyyden kehittäminen
• Turvallisten ja houkuttelevien kävelyn ja pyöräliikenteen yhteyksien toteuttaminen
• Liityntäpysäköinnin ja jaetun liikkumisen palvelujen mahdollistaminen asemilla ja solmukohdissa
• Julkisten latausasemien sekä vedyn ja biokaasun tankkausasemien rakentaminen
• Tie- ja rataverkon kehittämistarpeiden tunnistaminen pääväyliltä satamiin ja niiden toteuttaminen

Väyläviraston väyläverkon investointiohjelma on osa valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimeenpanoa ja siihen vuosille 2025–2032 sisältyvät seuraavat hankkeet Etelä-Pohjanmaan alueelta:

• Tiehankkeet
  • Vt 3 ja Vt 19 (Kivistön) liittymä Jalasjärvellä, Kurikka
  • Vt 3 Koskuen ja Rajalanmäen kohdat, Kurikka
• Pyörätieverkot
  • Uusi pyörätie: Mt 7041 Nurmo–Lapua
  • Uusi pyörätie: Vt 19 ja kt 63 Lapua-Kauhava

Väyläviraston valtion väyläverkon suunnitteluohjelmassa on priorisoitu valtakunnallisesti merkittäviä väyläverkon kehittämisen suunnittelukohteita. Etelä-Pohjanmaan osalta suunnitteluohjelmassa 2024–2027 on mukana:

• Tie- ja rakentamissuunnitelmat
  • Vt 18 Laihia–Seinäjoki
  • Vt 19 Seinäjoki–Lapua
  • Mt 7041 Lapua–Nurmo, jalankulku- ja polkupyöräväylä
  • Kt 63 Ina–Kaustinen parantaminen
• Rataverkon hankesuunnittelukohteet, valtion talousarviossa mainitut suunnittelukohteet:
  • Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu
  • Seinäjoki–Vaasa-radan suunnittelu, RaS
  • Suupohjan radan suunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnitelmalla tavoitellaan työpaikkojen, palvelujen ja muiden toimintojen saavutettavuuden vahvistumista koko maakunnassa. Toimenpideohjelma vaikuttaa toimintojen saavutettavuuteen vähentämällä matkavastusta eli matkustamisesta matkustajalle koituvia haittoja (kustannus, aika, palvelutaso), lyhentämällä matka-aikoja ja pitkällä tähtäimellä vaikuttamalla toimintojen sijoittumiseen yhdyskuntarakenteessa.

Matka-aikaa nopeuttavia vaikutuksia on useilla infratoimenpiteillä: esimerkiksi tieosuuksien kaistojen lisääminen, ohituskaistat ja eritasoliittymät sujuvoittavat autoliikenteen matkantekoa ja tuovat aikasäästöjä. Sama vaikutus on junaliikenteen ja muun joukkoliikenteen nopeuttamisella ja palvelujen parantamisella sekä pyöräliikenteen väylien parantamisella.

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen kuntien maankäytön suunnitelmissa ja kaavoissa on huomioitu toimenpideohjelmassa omana toimenpiteenään. Toisaalta useilla toimenpiteillä voi olla yhdyskuntarakennetta hajauttavia vaikutuksia: tällaisia ovat erityisesti tie- ja rataverkkoon matka-aikoja nopeuttavasti vaikuttavat investoinnit. Kun toimintoja voidaan saavuttaa kauempaa lisäämättä kokonaismatka-aikaa, tulevat nykyisestä yhdyskuntarakenteesta irralliset alueet houkuttelevammiksi. Ratahankkeiden yhteydessä tätä vaikutusta vähennetään kehittämällä ja tiivistämällä maankäyttöä asemien ympäristöissä. Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman osalta suurimpia toimintojen saavutettavuutta ja yhdyskuntarakennetta parantavia vaikutuksia syntyy seuraavista toimenpiteistä:

• Valtatie 19: Parannetaan välin Seinäjoki-Lapua palvelutasoa ja liikenneturvallisuutta. Parannetaan välin Lapua-Alahärmä palvelutasoa.
• Kantatie 67: Parannetaan välin Ilmajoki-Seinäjoki palvelutasoa ja liikenneturvallisuutta. Parannetaan välin Kurikka-Ilmajoki palvelutasoa. Parannetaan välin Kauhajoki-Kurikka palvelutasoa.
• Junaliikenne Kauhajoki-Kauhava: Edistetään lähijunaliikenteen aloittamista välillä Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava. Parannetaan nykyisiä liikennepaikkoja Seinäjoen ja Kauhavan välillä.
• Valtatie 18: Parannetaan väliä Alavus-Jyväskylä. Parannetaan väliä Laihia-Ylistaro-Seinäjoki.
• Junaliikenne Vaasa-Seinäjoki: Kehitetään Seinäjoki-Jyväskylä-radan liikennöintiä. Parannetaan Isonkyrön asemanseutua.
• Yhdyskuntarakenteen eheytys: Kuntien maankäytön ohjelmissa, kaavoissa ja muissa suunnitelmissa eheytetään yhdyskuntarakennetta. Lyhennetään asumisen ja palvelujen välistä etäisyyttä ja tiivistetään maankäyttöä asemien ympäristössä.

Toimenpideohjelma vaikuttaa saavutettavuuteen kestävillä kulkumuodoilla vähentämällä niiden matkavastusta eli käytännössä investoimalla joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn infrastruktuuriin ja palvelutarjontaan. Kestävien kulkumuotojen matkavastusta vähentävät joukkoliikenteen kehittämisen lisäksi erilaiset joukkoliikennettä ja matkaketjuja tukevat muut henkilöliikennepalvelut ja teknologiset ratkaisut, kävelyn ja pyöräilyn väylien parantaminen, liityntäyhteyksien kehittäminen ja esteettömyyden parantaminen. Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman osalta suurimpia saavutettavuutta kestävillä kulkumuodoilla parantavia vaikutuksia syntyy seuraavista toimenpiteistä:

• Junaliikenne Kauhajoki-Kauhava: Edistetään lähijunaliikenteen aloittamista välillä Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava
• Junaliikenne Vaasa-Seinäjoki: Edistetään lähijunaliikenteen aloittamista Vaasan ja Seinäjoen välillä
• Seinäjoen paikallisliikenne: Kehitetään Seinäjoen paikallisliikenteen palvelutasoa. Selvitetään mahdollisuutta laajentaa Seinäjoen paikallisliikenteen toimivalta-alue kattamaan myös naapurikuntia. Tarkastellaan mahdollisuuksia toteuttaa runkolinjasto.
• Kävelyn ja pyöräilyn väylien ja pysäkkien priorisointi: Priorisoidaan kävelyn ja pyöräilyn nykyiset väylät ja yhteystarpeet sekä pysäkit arkiliikkumisen lähtökohdista. Parannetaan tärkeimpien kävely- ja pyöräilyväylien sekä pysäkkiympäristöjen laatutasoa ja kuntoa.
• Liityntäyhteydet: Varmistetaan sujuvat liityntäyhteydet eri kulkutavoilla joukkoliikenteen solmupisteisiin.

Liikennejärjestelmäsuunnitelma on maakunnallinen suunnitelma, jolla pyritään vaikuttamaan Etelä-Pohjanmaan saavutettavuuteen alueen ulkopuolelta vähentämällä kansallisten ja kansainvälisten matkojen matkavastusta. Matkavastusta vähentävät muutokset liikkumisen hinnassa ja liikenteen palvelujen tarjonnassa, palvelujen toiminnallisessa yhteensovittamisessa, matka-aikamuutokset maakunta- ja kaupunkikeskusten välisillä yhteyksillä sekä matka-aikamuutokset satamiin ja lentokentille. Toimenpideohjelma parantaa pitkän matkan liikenteen palvelujen tarjontaa Seinäjoen ja Jyväskylän, Seinäjoen ja Vaasan sekä Seinäjoen ja Tampereen välisten ratojen infrastruktuuria ja liikennettä kehittämällä, tieverkon investoinneilla ja liityntäyhteyksiä kehittämällä. Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman osalta suurimpia alueen ulkopuolista saavutettavuutta parantavia vaikutuksia syntyy seuraavista toimenpiteistä:

• Valtatie 3: Parannetaan tieosuutta.
• Valtatie 19: Parannetaan välin Seinäjoki-Lapua palvelutasoa ja liikenneturvallisuutta. Parannetaan välin Lapua-Alahärmä palvelutasoa.
• Valtatie 18: Parannetaan väliä Alavus-Jyväskylä. Parannetaan väliä Laihia-Ylistaro-Seinäjoki.
• Valtakunnallinen ja maakunnallinen yhteistyö: Edistetään valtatien 3 Jalasjärvi-Laihia-osuuden liittämistä osaksi valtakunnallista pääväyläverkkoa. Rakennetaan Vt 3 Tampere-Hämeenkyrö ja Laihia-Vaasa -osuudet nelikaistaisina.
• Kansainvälinen yhteistyö: Osallistutaan seudulla aktiivisesti kansainvälisten kuljetuskäytävien kehittämiseen ja markkinointiin.

Tavaraliikenteen saavutettavuutta parantavat monet jo edellä mainitut toimenpiteet, sillä esimerkiksi matka-aikoja lyhentävät ja alueen ulkopuolista saavutettavuutta tukevat infrahankkeet parantavattavaraliikenteen yhteyksiä. Tavaraliikenteen saavutettavuutta parannetaan kuljetusten matkavastusta vähentämällä vaikuttamalla kustannuksiin ja matka-aikaan. Infrahankkeilla parannetaan kuljetusten sujuvuutta, ennakoitavuutta, hallittavuutta ja turvallisuutta parantamalla esimerkiksi verkon välityskykyä. Toimenpideohjelmassa on mukana logistiikan edellytyksiä parantavia toimenpiteitä sekä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, joiden myötä pystytään vaikuttamaan tavaraliikenteen tarvitsemiin palveluihin sekä yhteyksiin.

Kaikissa logistiikan kehittämistoimenpiteissä huomioidaan osana huoltovarmuusnäkökulma.

Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman osalta suurimpia tavaraliikenteen saavutettavuutta parantavia vaikutuksia syntyy seuraavista toimenpiteistä:

• Logistiikan edellytykset: Parannetaan Suupohjan rataa.
• Logistiikan edellytykset: Varaudutaan kaavoituksen keinoin logistiikka- ja teollisuusalueiden sijoittumiseen alueelle. Houkutellaan yrityksiä sijoittumaan niin, että synergiaedut ja suuremmat volyymit ovat hyödynnettävissä. Huomioidaan erityisesti intermodaalisten kuljetusten mahdollisuudet sekä teollisuusraiteiden laajentaminen.
• Erikoiskuljetusreitit: Varmistetaan erikoiskuljetusreittien toimivuus tapauskohtaisesti. Huomioidaan etenkin satamien kuljetustarpeet ja kehitetään reittejä erikoiskuljetuksille sopiviksi.

Liikennejärjestelmään tehtävät toimenpiteet aiheuttavat aina kustannuksia, mutta toimenpiteiden toteuttamisella tähdätään yleensä myös taloudellisiin hyötyihin. Taloudelliset vaikutukset voivat olla suoria tai välillisiä. Suoria vaikutuksia tulee liikennejärjestelmän muutoksiin menevistä töistä ja materiaaleista kuten infrastruktuurihankkeiden investointikustannuksista. Suoria hyötyjä voivat olla esimerkiksi matka-aikasäästöt sekä liikenneturvallisuuden parantumisen myötä pienentyneet onnettomuuskustannukset. Välillisiä vaikutuksia taas ovat liikennejärjestelmän muutoksesta johtuvat alueelliset tai valtakunnalliset muutokset työvoimamarkkinoihin, maankäyttöön ja kiinteistömarkkinoihin, alueelliseen kilpailukykyyn, elinkeinoelämän investointeihin, yritysten kilpailukykyyn tai tuottavuuden kehitykseen. Nämä laajemmat taloudelliset vaikutukset kuvaavat suorien vaikutusten synnyttämiä kerrannaisvaikutuksia, mutta niiden osuus taloudellisista vaikutuksista on melko pieni verrattuna hankkeiden suoriin taloudellisiin vaikutuksiin.

Toimenpiteiden keskeiset taloudelliset vaikutukset syntyvät toimenpiteiden julkistaloudellisista vaikutuksista, vaikutuksista yhteiskuntataloudelliseen tehokkuuteen sekä vaikutuksista suunnittelualueen kehitysedellytyksiin. Julkistaloudelliset vaikutukset kuvaavat julkisorganisaatioiden kuten kuntien, kuntayhtymien tai valtion toimenpiteisiin käyttämiä rahasummia, kustannusten suuruusluokkia tai niistä saatavia suoria rahallisia säästöjä. Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman suurimmat julkistaloudelliset vaikutukset syntyvät alueelle esitettyjen suurten infratoimenpiteiden toteuttamisesta, joita ovat mm. valtateiden 3, 18 ja 19 parantamiset. Valtion väyläverkon investointiohjelmassa vuosille 2025–2032 esitettyjen Etelä-Pohjanmaan alueelle osuvien toimenpiteiden kustannuksia on esitetty alla:

• Vt 3 ja Vt 19 (Kivistön) liittymä Jalasjärvellä, Kurikka, 13 milj. €
• Vt 3 Koskuen ja Rajalanmäen kohdat, Kurikka, 14 milj. €
• Pyörätie Mt 7041 Nurmo–Lapua, 15,4 milj. €
• Pyörätie Vt 19 ja Kt 63 Lapua-Kauhava, 13,5 milj. €

Yhteiskuntataloudellisella tehokkuudella tarkoitetaan yhteiskunnan resurssien kohdentamista tehokkaasti. Käytännössä pyritään toteuttamaan investointeja, joista saatavat hyödyt ylittävät niihin laitetut investointikustannukset. Yhteiskuntataloudellista tehokkuutta arvioidaan usein hyötykustannussuhteella (H/K-suhde), joka lasketaan pääasiassa merkittäville infrahankkeille. Jotta arviointi olisi yhdenmukaista ja vertailukelpoista, käytetään arvioinnissa Väyläviraston laatimia hankearviointiohjeita. Hankearvioinnissa laaditaan kannattavuuslaskelma, jonka avulla hyötykustannussuhdetta voidaan laskea. Hankkeen arvioidaan olevan yhteiskuntataloudellisesti kannattava, kun sen hyötykustannussuhde on yli yhden (eli siihen laitettavien varojen määrä on pienempi kuin siitä saatavien hyötyjen). Koko liikennejärjestelmäsuunnitelman hyötykustannusarvion laatiminen on liian monimutkainen tehtävä, mutta yksittäisille hankkeille arvioita on jo laskettu. Valtion investointiohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä vain Vt 3 ja Vt 19 liittymälle on annettu hyötykustannusarvio, joka on 1,0.

• Kt 67 Ilmajoki-Seinäjoki, kustannusarvio 170–180 milj. €
• Vt 18 Multia-Ähtäri, kustannusarvio 95 milj. €
• Vt 18 Laihia-Seinäjoki, kustannusarvio 76 milj. €
• Seinäjoki-Vaasa-ratahanke, kustannusarvio 165 milj. €, hyötykustannussuhde 3,22
• Vt 3 Tampere-Vaasa, kustannusarvio 158 milj. €
• Seinäjoen asemakeskushanke vaihe 1, kustannusarvio 19,5 milj. €
• Kt 63 Ina-Kaustinen, kustannusarvio 30 milj. €, hyötykustannussuhde noin 1

Laajempia taloudellisia vaikutuksia syntyy erityisesti, kun alueen saavutettavuus muuttuu. Saavutettavuuden paraneminen lähtökohtaisesti lisää laajempia taloudellisia vaikutuksia, mutta vaikutusten suuruusluokka on hyvin riippuvaista toimenpiteistä. Maankäyttöön tai kiinteistömarkkinoihin liittyvät hyödyt realisoituvat useimmiten kaupungeissa, joissa maankäyttöä ja toimintoja on jo ennestään paljon. Suunnittelualueen kehitysedellytykset voivat parantua, kun toimenpiteet parantavat yritysten välistä saavutettavuutta, vähentävät työmatkojen matkavastusta, lisäävät työvoiman saatavuutta, lisäävät kiinteistöjen kysyntää tai parantavat aluetaloudellista rakennetta. Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman osalta suurimpia saavutettavuutta parantavia vaikutuksia syntyy seuraavista toimenpiteistä:

• Valtatie 19: Parannetaan välin Seinäjoki–Lapua palvelutasoa ja liikenneturvallisuutta.
• Kantatie 67: Parannetaan välin Kurikka–Seinäjoki–Ilmajoki palvelutasoa
• Junaliikenne Kauhajoki–Kauhava: Edistetään lähijunaliikenteen aloittamista välillä Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava
• Junaliikenne Seinäjoki–Jyväskylä: Parannetaan Alavuden, Tuurin ja Ähtärin asemanseutuja
• Junaliikenne Seinäjoki–Jyväskylä: Kehitetään Seinäjoki–Jyväskylä-radan liikennöintiä
• Junaliikenne Seinäjoki–Tampere: Edistetään uuden Seinäjoen asemakeskuksen ja asemanseudun kehittämistä kestävää liikkumasta lisäävänä asuin-, työpaikka- ja palvelukeskittymänä
• Valtakunnallinen ja maakunnallinen yhteistyö: Rakennetaan Vt 3 Tampere–Hämeenkyrö ja Laihia–Vaasa-osuudet nelikaistaisina.
• Kävelyn ja pyöräilyn väylien ja pysäkkien priorisointi: Priorisoidaan kävelyn ja pyöräilyn nykyiset väylät ja yhteystarpeet sekä pysäkit arkiliikkumisen lähtökohdista.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman keskeisiä ympäristövaikutuksia ovat vaikutukset liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, rakennettuun ja luonnonympäristöön sekä luonnonvarojen käyttöön. Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmalla tavoitellaan päästöjen vähentämistä sekä sen osatekijöinä kestävämpiin käyttövoimiin siirtymistä ja kestävien kulkutapojen kulkutapaosuuden kasvua.

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin vaikutetaan pyrkimällä muuttamaan liikenne- ja kulkumuotojen osuuksia matkoista ja ajoneuvosuoritteista sekä vähentämään ajoneuvosuoritteita. Esimerkiksi joukkoliikenteeseen tehtävät investoinnit lisäävät joukkoliikenteen käyttöä ja vähentävät jonkin verran henkilöautoilua, millä on kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä vaikutuksia. Tiehankkeet sen sijaan yleisesti parantavat tieliikenteen sujuvuutta, millä on henkilöautoliikennettä lisääviä vaikutuksia ja edelleen kasvihuonekaasupäästöjä lisääviä vaikutuksia. Olemassa olevan infrastruktuurin parantaminen ja uuden rakentaminen aiheuttaa aina päästöjä, mikä voi jopa ylittää kulkumuotosiirtymästä aiheutuvat vaikutukset erityisesti raideinvestointien tapauksessa. Kasvihuonekaasupäästöjä vähentävät myös liikenteen käyttövoimiin vaikuttavat toimenpiteet, jotka tukevat ajoneuvokannan uusiutumista ja vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymistä. Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman osalta merkittävimpiä kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä vaikutuksia syntyy seuraavista toimenpiteistä:

• Junaliikenne Kauhajoki-Kauhava: Edistetään lähijunaliikenteen aloittamista välillä Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava.
• Junaliikenne Vaasa-Seinäjoki: Edistetään lähijunaliikenteen aloittamista Vaasan ja Seinäjoen välillä. Parannetaan junaliikenteen palvelutasoa Vaasan ja Seinäjoen välillä.
• Seinäjoen paikallisliikenne: Kehitetään Seinäjoen paikallisliikenteen palvelutasoa. Selvitetään mahdollisuutta laajentaa Seinäjoen paikallisliikenteen toimivalta-alue kattamaan myös naapurikuntia. Tarkastellaan mahdollisuuksia toteuttaa runkolinjasto.
• Kävelyn ja pyöräilyn väylien ja pysäkkien priorisointi: Priorisoidaan kävelyn ja pyöräilyn nykyiset väylät ja yhteystarpeet sekä pysäkit arkiliikkumisen lähtökohdista. Parannetaan tärkeimpien kävely- ja pyöräilyväylien sekä pysäkkiympäristöjen laatutasoa ja kuntoa.
• Liityntäyhteydet: Varmistetaan sujuvat liityntäyhteydet eri kulkutavoilla joukkoliikenteen solmupisteisiin.
• Lataus- ja tankkausinfrastruktuuri: Tuetaan monipuolisten uusiutuvien käyttövoimien (sähkö, biopolttoaineet, kaasu, vety) lataus- ja tankkausinfrastruktuurin sijoittumista alueelle. Sähköautojen pikalatausmahdollisuuksia kehitetään erityisesti solmupisteissä ja muissa vilkkaan liikenteen kohteissa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan varautumista ennaltaehkäisevästi esimerkiksi yleistyviin tulviin, routimiseen ja sään ääri-ilmiöiden aiheuttamaan infrastruktuurin kunnon heikkenemiseen. Sopeutuminen on pääasiassa varautumista infrastruktuurin parannushankkeisiin ja tulvariskien torjuntaan, kunnossapidon resurssitarpeen kasvuun ja sähkö- ja viestintäverkkojen häiriöttömän toiminnan varmistamiseen.  Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman osalta merkittävimpiä ilmastonmuutokseen sopeutumista edesauttavia vaikutuksia syntyy seuraavista toimenpiteistä:

• Rahoituksen turvaaminen: Säilytetään päätieverkon nykyisen hoidon ja ylläpidon taso. Turvataan alemman tieverkon sekä yksityisteiden rahoitus ja priorisoidaan kunnossapitoa.
• Alemman tieverkon priorisointi: Kehitetään kunnossapitoon ja teiden hoitoon uusia toimintamalleja.

Liikennejärjestelmän ja erityisesti sen infrastruktuurin kehittämisellä on aina vaikutuksia rakennettuun ja luonnonympäristöön sekä luonnonvaroihin. Infrastruktuurihankkeet voivat sijoittua arvokkaiden luontokohteiden, -tyyppien tai elinympäristöjen läheisyyteen, pienentää ja pirstoa alueita sekä katkaista ekologisia yhteyskäytäviä. Ne voivat myös vaikuttaa rakennetun ympäristön, kulttuuriympäristön, kaupunkikuvan tai maisema-arvojen kannalta merkittäviksi tunnistettuihin kohteisiin. Infrastruktuurin, kuten teiden ja ratojen, rakentaminen, käyttö, parantaminen ja kunnossapito aiheuttaa lisäksi aina kuormitusta pohja- tai pintavesiin tai maaperään sekä kuluttaa luonnonvaroja. Luonnonvaroja kuluttavat kaikki toimenpideohjelman tie- ja ratainfrastruktuuria rakentavat tai parantavat toimenpiteet. Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman osalta merkittävimpiä vaikutuksia rakennettuun ja luonnonympäristöön sekä luonnonvaroihin syntyy seuraavista toimenpiteistä:

• Valtatie 19: Parannetaan välin Seinäjoki–Lapua palvelutasoa ja liikenneturvallisuutta. Parannetaan välin Lapua-Alahärmä palvelutasoa.
• Kantatie 67: Parannetaan välin Ilmajoki-Seinäjoki palvelutasoa ja liikenneturvallisuutta. Parannetaan välin Kurikka-Ilmajoki palvelutasoa.
• Valtatie 18: Parannetaan väliä Alavus-Jyväskylä.
• Päärata: Parannetaan radan infrastruktuuria Seinäjoen ja Tampereen välillä.

Traficomin Opas alueellisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien vaikutusten arviointiin (2023) tarkastelee sosiaalisia vaikutuksia kolmesta näkökulmasta: liikenneturvallisuus, terveys ja eri väestöryhmien liikkumisen mahdollisuudet.

Valtakunnallisen Liikenneturvallisuusstrategian tavoitteena on nollavisio – liikenne, jossa kenenkään ei tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua. Liikenneturvallisuuden parantuminen turvaa jokaisen liikkujan arkea. Liikenneturvallisuutta edistetään suunnitelmassa infrastruktuurin ja liikenneympäristöjen rauhoittamisen keinoin. Lisäksi huolehditaan toimenpidetyöstä ja rahoituksesta.

Infrastruktuuriin tehdään parannuksia rakentamalla eritasoliittymiä, ohituskaistaosuuksia, keskikaiteita sekä rinnakkaisteitä hitaampaa maatalousliikennettä varten. Lisäksi poistetaan tasoristeyksiä, oikaistaan jyrkimpiä kaarteita ja erotellaan kulkumuodot toisistaan. Tieverkon parannushankkeet erottelevat paremmin sekä eri kulkumuotoja, mutta myös eri nopeuksilla kulkevia ajoneuvoja. Lisäksi ajoneuvoliikenteen risteämisen vaara vähenee.  Alemman tieverkon hoitoa ja kunnossapitoa priorisoidaan aikaisempaa enemmän, jolloin koko maakunnassa on turvallisempaa liikkua. Vt 3 Jalasjärvi-Laihia-osuus pyritään saamaan osaksi valtakunnallista pääväyläverkkoa, jolloin sen hoito vastaa paremmin tiellä kulkeviin liikennemääriin.

Liikenneympäristöä pyritään rauhoittamaan tapauskohtaisesti, niin maanteillä kuin taajamissakin. Suunnitelman rauhoittavia toimenpiteitä ovat automaattinen nopeusvalvonta, nopeusrajoitusten laskeminen, sekä erityisesti suojateiden, liittymien ja koulujen lähiympäristöiden tarpeet turvallisemmalle liikenteelle. Nykyisiä asemanseutuja parannetaan turvallisuus huomioiden. Toimenpiteiden myötä riski moottoriajoneuvojen ja kävelijöiden ja pyöräilijöiden törmäyksiin vähenee.

Maakuntien, seutujen ja kuntien liikenneturvallisuustyö on tärkeä osa kehitystä kohti nollavisiota. Paikalliset liikenneturvallisuussuunnitelmat mahdollistavat toimenpiteiden priorisoinnin kriittisimpiin tarpeisiin. Säännöllisesti päivitettävät suunnitelmat mahdollistavat liikenneturvallisuuden parantumisen tehokkaasti. Maanteiden rahoituksen turvaaminen edistää liikenneturvallisuutta koko maakunnan alueella.

Terveysvaikutukset näkyvät liikenteen aiheuttamassa melussa, tärinässä ja ilmanlaatua heikentävissä päästöissä, sekä aktiivisen liikkumisen suoritteessa. Melulle, tärinälle ja päästöille altistutaan erityisesti teiden ja radan varsilla sekä taajamaympäristöissä. Kävelyn ja pyöräilyn suoritteen kasvu lisää liikkumisen kansanterveyshyötyjä. Liikennejärjestelmäsuunnitelma huomioi erityisesti kävelyn ja pyöräilyn edistämisen tarpeet infrastruktuurin osalta.

Suunnitelman tavoitteena on eheyttää yhdyskuntarakennetta siten, että välimatkat lyhentyvät. Tämä mahdollistaa aktiivisten kulkumuotojen käyttämisen. Kävelyn ja pyöräilyn nykyisiä väyliä parannetaan ja uusia rakennetaan tärkeimmille yhteystarpeille ja esimerkiksi liityntämatkoille joukkoliikennepysäkeille. Tavoiteverkko pyritään toteuttamaan. Kunnat tekevät kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmat, jotta tie parempaan ympäristöön kävelylle ja pyöräilylle olisi entistä suorempi. Toimenpiteet kannustavat liikkumaan entistä enemmän kävellen ja pyörällä, mikä lisää aktiivisen liikkumisen määrää. Kestävät kulkumuodot myös vähentävät liikenteestä aiheutuvia melua ja päästöjä.

Suunnitelmassa huomioidaan erilaiset väestöryhmät ja elämäntilanteet kehittämällä monipuolisesti kaikkia kulkumuotoja. Toimenpiteet mahdollistavat sujuvan liikkumisen niin autolla, joukkoliikenteellä, kävellen kuin pyörälläkin. Esteetön liikkumisympäristö tukee jokaisen mahdollisuuksia käyttää palveluita, opiskella, työskennellä ja toimia vapaa-ajalla haluamissaan paikoissa. Valtakunnallisen Esteettömyysvision tavoitteena on esteetön ja saavutettava liikennejärjestelmä kaikille. Väestöryhmiin kohdistuvat vaikutukset voidaan jakaa infrastruktuuriin, kestäviin kulkumuotoihin ja esteettömyyteen.

Infrastruktuurin osalta eri väestöryhmiin vaikuttaa asemanseutujen kehittäminen, uudet junaseisakkeet, yhdyskuntarakenteen eheytys, pysäkkiympäristöjen parannus, liityntäyhteydet joukkoliikenteen solmupisteisiin sekä lataus- ja tankkausinfrastruktuuri. Toimenpiteet vaikuttavat väestöryhmiin eri tavoin: asemanseutujen kehittäminen, uudet seisakkeet sekä pysäkkiympäristöjen parannus hyödyttää erityisesti lähialueen asukkaita, joilla ei ole omaa autoa käytössä. Paremmat liityntäyhteydet joukkoliikenteen solmupisteisiin hyödyttää sekä lähialueen että kauempaa tulevien liikkumista, kulkumuodosta riippumatta. Tiheä lataus- ja tankkausverkosto edistää erityisesti moottoriajoneuvoilla matkustavien liikkumista. Yhdyskuntarakenteen eheytys palvelee useita väestöryhmiä.

Kestävien kulkumuotojen vaikutukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin, lapsiin ja vanhuksiin sekä joukkoliikenteen reittien läheisyydessä asuviin. Maakuntarajat ylittävät sekä paikalliset joukkoliikennevuorot, lähijunaliikenne ja kutsuliikenne mahdollistavat liikkumisen ilman omaa autoa erityisesti tilanteissa, joissa palvelutaso radalla nousee ja luo uusia yhteyksiä. Myös terveyteen vaikuttavat kävely ja pyöräily mahdollistuvat tiiviimmän yhdyskuntarakenteen ansiosta.

Toimenpiteet eivät yksinään paranna liikenneympäristön yhdenvertaisuutta, mikäli ei oteta huomioon mahdollisia liikenteen aiheuttamia estevaikutuksia. Esteettömyyskartoitukset ovat keino tarkastella hankkeita erilaisten liikkujien näkökulmista: pyörätuolissa istuva, muita tienkäyttäjiä lyhyempi lapsi tai hitaampi vanhus, paljon matkatavaroita kantava turisti, lastenrattaita työntävä vanhempi tai näkövammainen ovat esimerkkejä henkilöistä, joiden huomioiminen suunnittelussa luo jokaiselle mahdollisuuden liikkua ongelmattomasti omassa elinympäristössään.

Liikennejärjestelmä mahdollistaa työpaikkojen ja palvelujen hyvän saavutettavuuden koko maakunnassa.

• Toimenpide tukee toimivan arjen mahdollisuuksia, jotta asumiselle, työskentelylle ja yrittämiselle on edellytykset koko maakunnassa.
• Toimenpide parantaa maakunnan eri keskusten välisten yhteyksien palvelutasoa.
• Toimenpide parantaa liikennejärjestelmän turvallisuutta.

Saavutettavuudelle asetettuja tavoitteita toimenpideohjelmassa toteuttavat erityisesti seuraavat toimenpiteet:

• Valtatie 19: Parannetaan välin Seinäjoki-Lapua palvelutasoa ja liikenneturvallisuutta.
• Valtatie 19: Parannetaan välin Lapua-Alahärmä palvelutasoa.
• Kantatie 67: Parannetaan välin Ilmajoki-Seinäjoki palvelutasoa ja liikenneturvallisuutta.
• Kantatie 67: Parannetaan välin Kurikka-Ilmajoki palvelutasoa.
• Kantatie 67: Parannetaan välin Kauhajoki-Kurikka palvelutasoa.
• Valtatie 18: Parannetaan väliä Alavus-Jyväskylä.
• Valtatie 18: Parannetaan väliä Laihia-Ylistaro-Seinäjoki.
• Junaliikenne Kauhajoki-Kauhava: Edistetään lähijunaliikenteen aloittamista välillä Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava.
• Junaliikenne Vaasa-Seinäjoki: Parannetaan junaliikenteen palvelutasoa Vaasan ja Seinäjoen välillä.
• Junaliikenne Vaasa-Seinäjoki: Edistetään lähijunaliikenteen aloittamista Vaasan ja Seinäjoen välillä.
• Junaliikenne Seinäjoki-Jyväskylä: Kehitetään Seinäjoki-Jyväskylä-radan liikennöintiä.

Etelä-Pohjanmaalla luodaan edellytyksiä elinkeinoelämän logistiselle kilpailukyvylle.

• Toimenpide parantaa elinkeinoelämän ja työvoiman matkaketjujen sujuvuutta ja nopeita yhteyksiä tie- ja rataverkolla.
• Toimenpide parantaa elinkeinoelämän kuljetusreittien sujuvuutta ja turvallisuutta satamiin ja naapurimaakuntiin.
• Toimenpide parantaa tieverkon kuntoa.

Tehokkuudelle ja kilpailukyvylle asetettuja tavoitteita toimenpideohjelmassa toteuttavat erityisesti seuraavat toimenpiteet:

• Valtatie 19: Parannetaan välin Lapua-Alahärmä palvelutasoa.
• Kantatie 67: Parannetaan välin Ilmajoki-Seinäjoki palvelutasoa ja liikenneturvallisuutta.
• Kantatie 67: Parannetaan välin Kurikka-Ilmajoki palvelutasoa.
• Kantatie 67: Parannetaan välin Kauhajoki-Kurikka palvelutasoa.
• Valtatie 18: Parannetaan väliä Alavus-Jyväskylä.
• Valtatie 18: Parannetaan väliä Laihia-Ylistaro-Seinäjoki.
• Valtatie 3: Parannetaan tieosuutta.
• Rahoituksen turvaaminen: Turvataan alemman tieverkon sekä yksityisteiden rahoitus ja priorisoidaan kunnossapitoa.
• Valtakunnallinen ja maakunnallinen yhteistyö: Edistetään valtatien 3 Jalasjärvi-Laihia-osuuden liittämistä osaksi valtakunnallista pääväyläverkkoa.
• Valtakunnallinen ja maakunnallinen yhteistyö: Rakennetaan Vt 3 Tampere-Hämeenkyrö ja Laihia–Vaasa-osuudet nelikaistaisina.

Tieliikenteessä siirrytään vähähiilisiin käyttövoimiin ja erityisesti Seinäjoen kaupunkiseudulla suositaan kestävämpiä kulkutapoja.

• Toimenpide lisää kestävien kulkutapojen käyttöä ja osaltaan mahdollistaa niiden kulkutapaosuuden kasvattamisen.
• Toimenpide edistää siirtymää vaihtoehtoisiin käyttövoimiin autoilussa ja kuljetusketjuissa.
• Toimenpide tukee maankäytön ja kestävän liikenteen yhteissuunnittelua kestäviä kulkumuotoja painottaen.

Kestävyydelle asetettuja tavoitteita toimenpideohjelmassa toteuttavat erityisesti seuraavat toimenpiteet:

• Junaliikenne Kauhajoki-Kauhava: Parannetaan nykyisiä liikennepaikkoja Seinäjoen ja Kauhavan välillä.
• Junaliikenne Kauhajoki-Kauhava: Edistetään lähijunaliikenteen aloittamista välillä Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava.
• Junaliikenne Vaasa-Seinäjoki: Parannetaan Isonkyrön asemanseutua.
• Junaliikenne Vaasa-Seinäjoki: Edistetään lähijunaliikenteen aloittamista Vaasan ja Seinäjoen välillä.
• Junaliikenne Seinäjoki-Jyväskylä: Parannetaan Alavuden, Tuurin ja Ähtärin asemanseutuja.
• Junaliikenne Seinäjoki-Tampere: Edistetään uuden Seinäjoen asemakeskuksen ja asemanseudun kehittämistä kestävää liikkumasta lisäävänä asuin-, työpaikka- ja palvelukeskittymänä.
• Yhdyskuntarakenteen eheytys: Kuntien maankäytön ohjelmissa, kaavoissa ja muissa suunnitelmissa eheytetään yhdyskuntarakennetta. Lyhennetään asumisen ja palvelujen välistä etäisyyttä ja tiivistetään maankäyttöä asemien ympäristössä. Tämä mahdollistaa henkilöautolle vaihtoehtoisen kulkutavan valinnan osalla matkoista.