Toimenpideohjelma

Kehityskäytävien toimenpiteistä priorisoitavia toimenpiteitä, jotka toteuttavat liikennejärjestelmäsuunnitelmalle asetettuja saavutettavuuteen, tehokkuuteen ja kilpailukykyyn sekä kestävyyteen liittyviä tavoitteita eniten, ovat seuraavat:

• Parannetaan ensimmäisessä vaiheessa välin Seinäjoki-Lapua palvelutasoa ja liikenneturvallisuutta.
• Parannetaan toisessa vaiheessa välin Lapua-Alahärmä palvelutasoa
• Parannetaan välien Ilmajoki-Seinäjoki, Kurikka-Ilmajoki ja Kauhajoki-Kurikka palvelutasoa ja liikenneturvallisuutta
• Edistetään lähijunaliikenteen aloittamista välillä Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava
• Parannetaan väliä Seinäjoki-Alavus-Jyväskylä
• Parannetaan väliä Laihia-Ylistaro-Seinäjoki
• Parannetaan junaliikenteen palvelutasoa Vaasan ja Seinäjoen välillä
• Edistetään lähijunaliikenteen aloittamista Vaasan ja Seinäjoen välillä
• Turvataan ja kehitetään Seinäjoki-Jyväskylä-radan liikennöintiä

Kehityskäytävä on koko maakunnan keskeisin yhteysväli, joka palvelee työmatkaliikennettä, pitkämatkaista autoliikennettä sekä elinkeinoelämän kuljetuksia. Valtatie 19 kuuluu Suomen keskeiseen maanteiden pääväyläverkkoon ja toimii valtakunnallisesti valtatien 4 parina ja korvaavana yhteytenä. Kehityskäytävä jatkeineen yhdistää maakunnan etelässä Kaskisten sataman sekä etelässä ja pohjoisessa valtatiehen 8.

Kehityskäytävän tieyhteyksiä käyttävät erilaiset kulku- ja kuljetusmuodot aiheuttavat haittaa toisilleen ja luovat liikenneturvallisuusriskin. Lisäksi kasvavat liikennemäärät ja joukkoliikenteen haasteellinen asema ovat heikentäneet yhteysvälin palvelutasoa merkittävästi. Alueella sijaitsevat ratayhteydet eivät palvele alueen asukkaita lähijunaliikenteen puuttuessa.

Valtatie 19

• Parannetaan välin Seinäjoki-Lapua palvelutasoa ja liikenneturvallisuutta (1. vaihe):
  • Rakennetaan tieosuus nelikaistaiseksi.
  • Rakennetaan tasoliittymät korvaavat eritasoliittymät.
  • Toteutetaan tarvittavat rinnakkaistiet paikallis- ja maatalousliikenteelle.
• Parannetaan välin Lapua-Alahärmä (2. vaihe) palvelutasoa:
  • Suunnitellaan Alahärmän eritasoliittymät.
  • Toteutetaan RoadHousen / PowerParkin eritasoliittymä
  • Rakennetaan ohituskaistaosuus Lapuan ja Kauhavan välille.

Kantatie 67

• Parannetaan välin Ilmajoki-Seinäjoki palvelutasoa ja liikenneturvallisuutta:
  • Laaditaan ja toteutetaan tiesuunnitelma nelikaistaistamista varten Katilantien ja Seinäjoen välille yleissuunnitelman pohjalta.
  • Rakennetaan Siltalan, Ahonkylän ja Rintalan eritasoliittymät.
  • Toteutetaan tieosuuden uusi linjaus Ahonkylän kohdalla.
  • Levennetään tien poikkileikkausta.
  • Poistetaan tasoristeykset (pl. Palontien tasoristeys).
• Parannetaan välin Kurikka-Ilmajoki palvelutasoa:
  • Rakennetaan ohituskaistoja.
  • Laaditaan tiesuunnitelma Tuiskulan eritasoliittymälle.
  • Laaditaan tiesuunnitelma Kurikan Tuiskulan ohituskaistaosuudelle.
• Parannetaan välin Kauhajoki-Kurikka palvelutasoa:
  • Parannetaan siltoja.
  • Rakennetaan Magneetin eritasoliittymä

Junaliikenne Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava

• Parannetaan nykyisiä liikennepaikkoja Seinäjoen ja Kauhavan välillä:
  • Kehitetään Kauhavan ja Lapuan asemanseutuja nykyaikaisiksi. Kehitetään maankäyttöä asemien ympäristössä sekä asemien matkustajapalveluita, turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
• Edistetään lähijunaliikenteen aloittamista välillä Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava:
  • Tarkastellaan ja jatkoselvitetään parannettavia liikennepaikkoja välillä Seinäjoki-Kauhava (Härmä) sekä mahdollista uutta liikennepaikkaa Nurmossa.
  • Käynnistetään lähijunaliikenteen 1. pilotti.

Yhteysväli on valtakunnallisesti merkittävä poikittaisyhteys. Käytävä yhdistää kaksi yliopistokaupunkia sekä kolme korkean teknologian osaamisen ja yritysten kaupunkia. Vaasan ja Seinäjoen välinen valtatie 18 kuuluu Suomen maanteiden pääväyläverkkoon ja ratayhteys rautateiden pääväyliin. Vaasa-Seinäjoki-välin pendelöinti on vilkasta. Seinäjoki-Jyväskylä-välillä valtatien geometria ja laatutaso eivät vastaa pääteille asetettuja laatutavoitteita. Erityisiä puutteita löytyy Ähtäri-Multia-välillä maakuntien rajalla. Valtatiellä on neljä radan tasoylikäytävää. Pendelöinnin ja kestävän liikenteen edistämiseksi alueellisen junaliikenteen palvelutasoa tulee nostaa uudelle tasolle: nykyisin vuoroväli on riittämätön ja juna ei pysähdy kaikilla asemilla.

Valtatie 18

• Parannetaan väliä Seinäjoki-Alavus:
  • Laaditaan Kouran oikaisun yleissuunnitelma.
  • Laaditaan yleis- ja tiesuunnitelma Sydänmaan kohdan tasoylikäytävien poistavaksi ratkaisuksi.
• Parannetaan väliä Alavus-Jyväskylä:
  • Toteutetaan hankearvioinnin kiireellisimmät pienet toimenpiteet (I luokka) palvelutason parantamiseksi.
  • Laaditaan tie- tai rakentamissuunnitelmat jatkosuunnitteluun valittavista kohteista.
  • Toteutetaan oikaisu välillä Myllymäki-Multia. Oikaisu sijaitsee osin Keski-Suomessa.
• Parannetaan väliä Laihia-Ylistaro-Seinäjoki:
  • Laaditaan tiesuunnitelmat ohituskaistoista.
  • Laaditaan tiesuunnitelmat Seinäjoen (Käyttöauton ja Kivistöntie) eritasoliittymistä.
  • Toteutetaan Halkosaaren eritasoliittymä.
  • Laaditaan tiesuunnitelmat Isonkyrön ja Tervajoen eritasoliittymistä
• Tuetaan Merenkurkun kiinteän yhteyden jatkosuunnittelua ja toteuttamista.

Junaliikenne Vaasa-Seinäjoki

• Parannetaan Isonkyrön asemanseutua:
  • Kehitetään maankäyttöä aseman ympäristössä sekä matkustajapalveluita, turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
  • Kehitetään liikenneyhteyksiä matkaketjujen toteuttamiseksi.
• Parannetaan radan infrastruktuuria Vaasan ja Seinäjoen välillä:
  • Nopeutetaan junaliikennettä Seinäjoki-Vaasa-välillä korjaamalla radan rakennetta korkeampien ajonopeuksien saavuttamiseksi.
  • Poistetaan turvattomat tasoristeykset.
• Parannetaan junaliikenteen palvelutasoa Vaasan ja Seinäjoen välillä:
  • Nostetaan palvelutasoa erityisesti työmatkaliikenteessä.
  • Toteutetaan yhteydet Vaasan lentoasemalle palvelutason nostamiseksi erityisesti työmatkaliikenteessä.
• Edistetään lähijunaliikenteen aloittamista Vaasan ja Seinäjoen välillä:
  • Laaditaan selvitys lähijunaliikenteestä Vaasan ja Seinäjoen välillä.
  • Rakennetaan Tervajoen kohtaamisraide.
  • Suunnitellaan Vaasan lentoaseman seisake.
  • Käynnistetään selvityksen pohjalta lähijunaliikenteen 1. pilotti.

Junaliikenne Seinäjoki-Jyväskylä

• Osallistutaan aktiivisesti Seinäjoki/Orivesi-Haapamäki-Jyväskylä-radan poikittaisjunayhteyksien selvityksiin.

• Parannetaan Alavuden, Tuurin ja Ähtärin asemanseutuja:
  • Kehitetään maankäyttöä asemien ympäristössä sekä asemien matkustajapalveluita, turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
  • Huomioidaan kehittämisessä radan liikennöinnin kehittämissuunnitelmat.

• Kehitetään Seinäjoki-Jyväskylä-radan liikennöintiä:
  • Turvataan Seinäjoki-Jyväskylä-radan kiskobussiliikenne 2030-luvulla ja parannetaan sen palvelutasoa.
  • Kehitetään henkilöliikenteen markkinointia ja tiedottamista.

Valtatie 3 yhdistää Suomen etelä-pohjoissuunnassa pääradan suuntaisesti ja on valtakunnallisesti tärkeä liikennekäytävä. Valtatie 3 kuuluu Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon kattavaan verkkoon, mutta ei kuulu koko osuudeltaan Suomen pääväyläverkkoon (Jalasjärvi-Laihia). Vuosittain elinkeinoelämän kuljetuksia tehdään valtatietä pitkin 10 miljardin euron arvosta ja reitti onkin yksi tärkeimpiä kuljetusväyliä. Välillä Tampere-Jalasjärvi on korkeat liikennemäärät, mutta väylä ei täytä pääväylille asetettuja vaatimuksia. Vilkkaimmat välit ovat Tampere-Hämeenkyrö ja Laihia-Vaasa, jotka tulee kehittää nelikaistaisiksi turvaamaan valtakunnallisesti merkittävän runkoyhteyden liikenteen palvelutaso. Osuudet sijaitsevat Etelä-Pohjanmaan ulkopuolella, mutta ovat tärkeitä saavutettavuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta.

Valtatie 3

Toteutetaan muut Tampere-Vaasa Palvelutasolähtöinen kehityskäytävä -selvityksen mukaiset toimenpiteet, kuten Koskenkorvan liittymän kanavointi sekä Alaskylä-Parkano ohituskaistaosuus. Valtatien kehityskohteet sijaitsevat myös osin Pohjanmaalla ja osin Pirkanmaalla.

Parannetaan tieosuutta:

• Rakennetaan Kurikan Rajalanmäen ja Koskuen ohituskaistat.

Päärata kuuluu Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon ydinverkkoon ja Suomen rautateiden pääväyliin. Radan yksi keskeinen osa on Tampere-Seinäjoki-yhteysväli, joka on nykyisellään hyvin häiriöherkkä ja välityskyvyltään ongelmallinen. Matka-aikoja nopeuttamalla saadaan koko pääradalle kasvua nopeita junayhteyksiä lisäämällä. Tilaa tarvitaan myös tavaraliikenteen kasvulle tulevaisuudessa, sillä yritysten hiilineutraaliustavoitteet edellyttävät osaltaan kuljetusten siirtämistä raiteille. Seinäjoen asemakeskus on valtakunnallisesti tärkeä ja tulevaisuudessa mahdollistaa entistä sujuvammat matkaketjut.

Pääradan infrastruktuurin kehittämisen osalta merkittävä osa Etelä-Pohjanmaan saavutettavuuteen olennaisesti vaikuttavista toimenpiteistä sijoittuu Pirkanmaan maakunnan puolelle ja ovat valtakunnallisesti edistettäviä asioita.

Junaliikenne Seinäjoki-Tampere

• Parannetaan radan infrastruktuuria Seinäjoen ja Tampereen välillä:
  • Tavoitetila on koko Tampere-Seinäjoki-välin kaksiraiteistaminen, johon varaudutaan maankäytössä. Laaditaan yleissuunnitelma kattamaan koko yhteysvälin.
  • Ensimmäisenä vaiheena toteutetaan kaksoisraide välille Lielahti-Lakiala ja Vahojärven liikennepaikan parantaminen (molemmat Pirkanmaalla).
  • Kehitetään rataa niin, että henkilöjunien 250 km/h nopeus tulee mahdolliseksi ratainfrastruktuurin puolesta.
• Edistetään uuden Seinäjoen asemakeskuksen ja asemanseudun kehittämistä kestävää liikkumasta lisäävänä asuin-, työpaikka- ja palvelukeskittymänä:
  • Toteutetaan asema-alueen rakentamisen jatkovaiheet.
    • Toteutetaan laituriparannukset
    • Tehdään raidejärjestelyt suunnitelmien mukaisesti.
    • Rakennetaan alikulku Pohjaan asti. Alikulun kautta kulkee pyöräliikenteen pääväylä.

Muut infrakohteet

• Parannetaan Suupohjan rataa:
  • Toteutetaan Seinäjoki-Kaskinen-radan kunnostaminen ja sähköistys.
• Parannetaan maantietä 711 Kuortane-Lappajärvi
  • Välillä Ruona-Menkijärvi:
    • Korjataan tien rakennetta ja oikaistaan jyrkimmät kaarteet tiesuunnitelman mukaisesti.
    • Toteutetaan pohjavesien suojaus.
  • Laaditaan tarvittaville kohdille tiesuunnitelmat osuudelle Lappajärvi-vt16-Menkijärvi sekä tiesuunnitelma Ruonan kylän kohdalla.
  • Muilta osin maantietä parannetaan perusväylänpidon toimenpitein.
• Parannetaan maantietä 661 Päntäne-Honkajärvi välillä Päntäne-Isojoki:
  • Korjataan tien rakennetta. Aloitettu kunnostus saatetaan loppuun.
• Parannetaan kantatietä 66 Alavus-Lapua Kuortaneen keskustan kohdalla:
  • Toteutetaan liittymäjärjestelyt.
  • Toteutetaan Mäyryn liittymä tiesuunnitelman mukaisesti.
• Parannetaan kantatietä 63 Kauhava-Ylivieska välillä Ina-Kaustinen:
  • Toteutetaan kantateiden 63 ja 68 kiertoliittymä Evijärvellä
  • Laaditaan tiesuunnitelma välille Ina-Kaustinen.
  • Toteutetaan suunnitelman mukaiset toimenpiteet.
• Parannetaan maantietä 7233 välillä Viemerö-Rannanjärvi:
  • Levennetään tie 8 m levyiseksi.
  • Loivennetaan jyrkimpiä kaarteita ja mäkiä.
  • Rakennetaan jalkakäytävä ja pyörätie Hellanmaan ja Kankaan kylien kohdalle sekä välille Kairoontie-Ylistarontie.
• Parannetaan maantien 663 ja maantien 6900 risteystä:
  • Suunnitellaan ja rakennetaan kiertoliittymä.
  • Parannetaan jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta.
• Parannetaan maantien 7041 Länsitien ja Nurmontien liittymä:
  • Suunnitellaan ja toteutetaan liittymän parannus.
  • Parannetaan jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta.
• Toteutetaan yksityistiejärjestelyt kantatiellä 66 välillä Lahdenkankaantie-Vierteentie
  • Parannetaan liikenneturvallisuutta.
  • Parannetaan jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä.
• Parannetaan maantietä 17379 Hannukselantie, Ilmajoki välillä kanta 67 – maantie 17301
  • Parannetaan rakennetta.
  • Oikaistaan jyrkimpiä kaarteita.
  • Päällystetään tie.
• Parannetaan biotalouden raakapuuterminaaleja sekä raakapuun kuormauspaikkoja:
  • Lisätään kuormauspaikkojen määrää maakunnan tarvetta vastaavalle tasolle.
  • Kehitettäviä puunkuormauspaikkoja ovat Härmä, ja Isokyrö.

Toimenpiteistä eniten liikennejärjestelmäsuunnitelmalle asetettuja tavoitteita toteuttavat seuraavat priorisoitavat kärkitoimenpiteet:

• Valtakunnallinen ja maakunnallinen yhteistyö: Rakennetaan vt 3 Tampere-Hämeenkyrö ja Laihia-Vaasa-osuudet nelikaistaisina.
• Rahoituksen turvaaminen: Turvataan alemman tieverkon sekä yksityisteiden ja niiden kunnossapidon rahoitus.
• Kävelyn ja pyöräilyn väylien ja pysäkkien priorisointi: Parannetaan tärkeimpien kävely- ja pyöräilyväylien kuntoa.
• Kehitetään maakunnallista kävely- ja pyöräilyväylien verkostoa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 2050:n pohjalta.
• Aktiivinen liikennejärjestelmätyö ja liikenneturvallisuustyö.

Lisäksi saavutettavuustavoitteiden kannalta priorisoitavia toimenpiteitä ovat:

• Liityntäyhteydet: Varmistetaan sujuvat liityntäyhteydet eri kulkutavoilla joukkoliikenteen solmupisteisiin.
• Henkilöliikennepalvelut ja teknologiat: Suunnitellaan ja pilotoidaan erilaisia joukkoliikennettä ja matkaketjuja tukevia henkilöliikennepalveluita ja teknologioita.

Tehokkuuden ja kilpailukyvyn kannalta priorisoitava toimenpide on:

• Alemman tieverkon priorisointi: Kehitetään kunnossapitoon ja teiden hoitoon uusia toimintamalleja.

Kestävyyden kannalta priorisoitava toimenpide on:

• Yhdyskuntarakenteen eheytys: Kuntien maankäytön ohjelmissa, kaavoissa ja muissa suunnitelmissa eheytetään yhdyskuntarakennetta. Lyhennetään asumisen ja palvelujen välistä etäisyyttä ja tiivistetään maankäyttöä asemien ympäristössä.

Yhteistyö liikennejärjestelmäsuunnittelussa eri sidosryhmien kanssa edistää sujuvaa ja kestävää liikennettä yli maakunnan rajojen, ja mahdollistaa liikennejärjestelmän kehittämisen. Suunnittelussa otetaan huomioon liikenneturvallisuus, logistiikan ja elinkeinoelämän toimijat sekä alemman tieverkon tarpeet.

Logistiikan edellytyksistä voidaan huolehtia maakuntatasolla ja edesauttaa logistiikka- ja teollisuusyritysten sijoittumista maakuntaan. Etelä-Pohjanmaa sijaitsee pääradan varrella ja Seinäjoelle on syntynyt logistiikkakeskittymä, joten alue voisi toimia tavaraliikenteen virtoja kokoavana solmupisteenä ja runkokuljetuksia operoida nykyistä enemmän rautateitse.

Alempiasteisen tieverkon kunto vaikuttaa lukuisten yritysten toimintaan ja saavutettavuuteen sekä kuljetusten tehokkuuteen ja liikenneturvallisuuteen. Alempiasteista tieverkkoa käyttävät asukkaiden ja matkailijoiden lisäksi maakunnalle tärkeät maatalous, metsäteollisuus sekä bioenergian kuljetukset.

Liikennejärjestelmätyö

• Viedään ylimaakunnallista liikennejärjestelmätyötä eteenpäin yhdessä Länsi-Suomen maakuntaliittojen sekä Etelä-Pohjanmaan ELY:n, pohjalaismaakuntien ja muiden sidosryhmien kanssa.
• Pidetään yllä ja kehitetään maakunnallista liikennejärjestelmätyötä aktiivisesti.
• Kehitetään perustettujen seudullisten liikennejärjestelmätyöryhmien työtä alueiden toiveiden mukaisesti.

Liikenneturvallisuustyö

• Käynnistetään kunta- tai seutukuntakohtainen liikenneturvallisuustyö ja ylläpidetään toimintaa systemaattisesti.
• Laaditaan liikenneturvallisuussuunnitelmat niihin kuntiin, joista ne puuttuvat, ja edistetään niiden toimenpiteiden toteuttamista.
• Muodostetaan kunta-/aluekohtaiset, eri sidosryhmistä koostuvat liikenneturvallisuusryhmät.
• Pidetään liikenneturvallisuussuunnitelmat ajan tasalla päivittämällä ne säännöllisesti.

Logistiikan edellytykset

• Laaditaan Etelä-Pohjanmaan logistiikkaselvitys.
• Laaditaan tarveselvitys Seinäjoen kehittämisestä sisämaan satamaksi liittyen usean sataman tavaraliikenteeseen (Logistiikkakeskuksesta sisämaan satama -tarveselvitys).
• Varaudutaan kaavoituksen keinoin logistiikka- ja teollisuusalueiden sijoittumiseen alueelle. Houkutellaan yrityksiä sijoittumaan niin, että synergiaedut ja suuremmat volyymit ovat hyödynnettävissä. Huomioidaan erityisesti intermodaalisten kuljetusten mahdollisuudet, raidekuljetusten käytön edellytysten parantaminen sekä teollisuusraiteiden laajentaminen.
• Mahdollistetaan Seinäjoen Roveksen logistiikka-alueen laajentuminen.
• Laaditaan kolmioraiteen ja uuden järjestelyratapihan mahdollistava ratasuunnitelma ja kaava.

Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa

• Tiivistetään maakunnan toimijoiden, logistiikka- ja teollisuusyritysten sekä satamien välistä yhteistyötä. Yhteistyöllä tuetaan muiden muassa intermodaalisten logistiikkaketjujen muodostumista, tavaravirtojen vahvistumista ja keskikuormien kasvattamista, runkologistiikkaa sekä uusien teknologioiden ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa ja kehittämistä.
• Tuetaan ja vahvistetaan Etelä-Pohjanmaan viennille ja tuonnille tärkeiden satamien roolia naapurimaakunnissa.

Alemman tieverkon priorisointi

• Tarkistetaan teiden hoitoluokitukset.
• Kehitetään kunnossapitoon ja teiden hoitoon uusia toimintamalleja.
• Huomioidaan perusväylänpidossa ja kehittämisessä erityisesti seuraavat merkitykselliset tieyhteydet:
  • Mt 697 Kuortaneentie
  • Mt 714 Alajärventie
  • Mt 672 Kauhajoki-Peräseinäjoki-Taipalus (Tokerotie)
  • Mt 7071 Kätkänjoentie
  • Mt 7140 Multiantie
  • Mt 7421 Höykkylä-Kaartunen
  • Mt 7333 Jylhä-Hirvijoki

Ylimaakunnallisen yhteistyön tavoitteena on taata toimivat ja turvalliset yhteydet seudulta lähiympäristöön ja valtion rajojen ulkopuolelle asti. Tämä edellyttää rahoituksen turvaamista sekä yhteistyötä maakunnan sisällä, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Moni Etelä-Pohjanmaalle merkittävän toimenpiteen suunnittelu- ja toteutusvastuu on alueen ulkopuolella.

Rahoituksen turvaaminen

• Säilytetään päätieverkon nykyisen hoidon ja ylläpidon taso.
• Turvataan alemman tieverkon sekä yksityisteiden rahoitus ja priorisoidaan kunnossapitoa.

Valtakunnallinen ja maakunnallinen yhteistyö

• Edistetään valtatien 3 Jalasjärvi-Laihia-osuuden liittämistä osaksi valtakunnallista pääväyläverkkoa.
• Turvataan maakuntarajat ylittävät joukkoliikennevuorot. Osallistutaan palvelutasosuunnitelman laadintaan Länsi-Suomen työssäkäyntialueiden ja maakuntakeskusten välisestä julkisesta liikenteestä.

Kansainvälinen yhteistyö

• Osallistutaan seudulla aktiivisesti kansainvälisten kuljetuskäytävien kehittämiseen ja markkinointiin.

Pyritään tehostamaan ja sujuvoittamaan joukkoliikenteen käyttöä koko seudulla selvittämällä palveluiden yhteishankintaa sekä Seinäjoen paikallisliikenteen laajentamista. Huomioidaan joukkoliikenteen suunnittelun ja hankinnan siirtyminen ELY-keskukselta Traficomiin. Selvitetään lipputuotteiden yhteiskäyttöisyyttä ja uusia henkilöliikenteen teknologioita. Yhteishankinnoilla ja perinteistä joukkoliikennettä täydentävillä liikkumispalveluilla voidaan vastata liikkumistarpeisiin kustannustehokkaasti. Junaliikenteeseen liittyvät toimenpiteet on kuvattu kehityskäytävissä.

Seinäjoen paikallisliikenne

• Kehitetään Seinäjoen paikallisliikenteen palvelutasoa.
• Selvitetään mahdollisuutta laajentaa Seinäjoen paikallisliikenteen toimivalta-alue kattamaan myös naapurikuntia.
• Tarkastellaan mahdollisuuksia toteuttaa runkolinjasto.

Lipputuotteiden yhteiskäyttöisyys

• Pilotoidaan juna- ja linja-autoliikenteen lipputuotteiden yhteiskäyttöisyyttä pääradalla, Vaasa-Seinäjoki-radalla ja Haapamäen radalla.

Henkilöliikennepalvelut ja teknologiat

• Käydään aktiivista keskustelua henkilöliikennepalveluiden kehittämisestä eri sidosryhmien kanssa.
• Suunnitellaan ja pilotoidaan erilaisia joukkoliikennettä ja matkaketjuja tukevia henkilöliikennepalveluita ja teknologioita.
• Selvitetään kutsupohjaiselle henkilöliikenteelle soveltuvat alueet ja pilotoidaan kutsuliikennettä, jonka tarkoituksena on yhdistää kunnan ja hyvinvointialueen tilaamat kuljetukset sekä avoin joukkoliikenne.
• Tuotetaan selvitys autonomisen liikkumisen potentiaalisimmista alueista ja käyttötavoista.
• Käydään aktiivista keskustelua henkilöliikennepalveluiden kehittämisestä eri sidosryhmien kanssa.

Kestävien matkaketjujen sekä kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen on oleellista valtion ja maakunnan hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi. Sujuvan työmatkaliikenteen turvaaminen on keskeinen vetovoimatekijä. Yhä useampi käyttäjistä toivoo monipuolisia työmatkaliikkumisen vaihtoehtoja. Tähän ratkaisuna esitetään henkilöjunaliikenteen kehittämistä sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamista. Matkaketjujen sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen tukee myös lihasvoimin tehtäviä asiointi- ja vapaa-ajan matkoja. Kaikissa taajamissa on mahdollista parantaa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita ja lisätä kulkutapojen houkuttelevuutta.

Sähköistyminen yleistyy autojen lisäksi myös pyörissä. Tätä kehitystä on tuettava panostamalla pyöräilyn infrastruktuuriin ja pyöräpysäköintiin muun muassa nykyisten ja tulevien rautatieasemien ympäristössä ja työpaikoilla.

Yhdyskuntarakenteen eheytys

• Kuntien maankäytön ohjelmissa, kaavoissa ja muissa suunnitelmissa eheytetään yhdyskuntarakennetta lyhentämällä asumisen ja palvelujen välistä etäisyyttä ja tiivistämällä maankäyttöä asemien ympäristössä. Tämä mahdollistaa henkilöautolle vaihtoehtoisen kulkutavan valinnan osalla matkoista.
• Ohjelmissa, kaavoissa ja muissa suunnitelmissa huomioidaan asetetut kävelyn ja pyöräilyn tavoitteet ja tavoiteverkot sekä joukkoliikenteen edellytykset.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmat

• Laaditaan kaikkiin kuntiin kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmat, joissa asetetaan kävelyn ja pyöräilyn edistämistavoitteet ja määritellään toimenpiteet. Ohjelmissa asetetaan periaatteet turvallisen ja esteettömän liikkumisympäristön suunnittelulle ja kunnossapidolle. Ohjelma voi kattaa myös kaikki kestävän liikkumisen muodot.
• Edistetään suunnitelmien toteutumista ja rahoituksen varmistumista ja kannustetaan seudulliseen yhteistyöhön.

Kävelyn ja pyöräilyn väylien ja pysäkkien priorisointi

• Parannetaan priorisoitujen kävelyn ja pyöräilyn nykyisten väylien kunnossapitoa.
• Edistetään priorisoitujen yhteystarpeiden suunnittelua sekä pysäkkien kehittämistä arkiliikkumisen lähtökohdista.
• Parannetaan tärkeimpien kävely- ja pyöräilyväylien sekä pysäkkiympäristöjen laatutasoa ja kuntoa. Kehitetään väylien sujuvuutta.
• Jäsennellään taajamissa tilaa uudelleen ja tehdään liikkumisesta turvallisempaa kaikille kulkutavoille selkeyttämällä ja tarpeen mukaan erottelemalla väyliä toisistaan.

Liityntäyhteydet

• Varmistetaan sujuvat liityntäyhteydet eri kulkutavoilla joukkoliikenteen solmupisteisiin.
• Priorisoidaan maakunnan liityntäpysäköintialueet ja parannetaan tärkeimpien laatutasoa. Lisätään liityntäpysäköintiä asemille ja solmukohtiin.

Rahoituskanavat

• Hyödynnetään kuntien rahoituksen tukemisessa erilaisia rahoituskanavia, mm. kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman valtionavustusta.

Esteettömät reitit

• Priorisoidaan esteettömän liikkumisen reittejä ja parannetaan niiden olosuhteita systemaattisesti esteettömyyskartoitusten pohjalta.
• Toteutetaan esteettömyyskartoituksia kuntakeskuksissa.

Uusien käyttövoimien yleistyessä lataus- ja tankkausinfrastruktuurin verkostoon tulee kiinnittää huomiota. Lataus- ja tankkausinfrastruktuuri rakentuu pääasiassa yksityisten toimijoiden toimesta, mutta julkiset tahot voivat helpottaa niiden sijoittumista esimerkiksi kaavoituksella. Seudun toimijat hankkivat myös kuljetuskalustoa esimerkiksi joukkoliikenteeseen, koulukuljetuksiin ja kunnossapitoon, jolloin kaluston käyttövoimiin pystytään vaikuttamaan julkisiin hankintoihin asetettavilla vaatimuksilla.

Lataus- ja tankkausinfrastruktuuri

• Tuetaan monipuolisten uusiutuvien käyttövoimien (sähkö, biopolttoaineet, kaasu ja vety) lataus- ja tankkausinfrastruktuurin sijoittumista alueelle.
• Sähköautojen pikalatausmahdollisuuksia kehitetään erityisesti solmupisteissä ja muissa vilkkaan liikenteen kohteissa.
• Toteutetaan vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran ”Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkoston kehittäminen” -selvityksen (WSP 2024) tavoiteverkko 2030 ja pidemmän aikavälin visio
• Raskaan liikenteen jakeluverkon ja maankäytön suunnittelu tehdään tiiviissä yhteistyössä. Osallistetaan kuntia käyttövoimaratkaisujen suunnitteluun ja toteutukseen.
• Käynnistetään kuntakohtaiset selvitykset jakeluinfran tarkemmista sijainneista.
• Laaditaan toteutusprosessit biokaasun, sähkön ja vedyn jakeluinfran toteutukselle.
• Tiedotetaan alueella saatavilla olevasta jakeluinfrasta käyttäjille.
• Jatketaan ja laajennetaan käynnistynyttä yhteistyötä ja vuorovaikutusta.

Vähäpäästöiset hankinnat

• Asetetaan vaatimuksia julkisesti hankitulle kuljetuskalustolle liittyen kaluston käyttövoimiin ja päästöihin. Päästöihin liittyvät ajoneuvovaatimukset liittyvät käytettävään käyttövoimaan, kaluston ikään ja kaluston EURO-tasoon. Julkisesti hankittuja palveluja, joissa vaaditaan vähäpäästöisyyttä, ovat esimerkiksi kunnossapidon sopimusurakointi, kilpailutuksissa liikennöitsijältä vaadittu joukkoliikennekalusto ja koulukuljetuskalusto.

Liikenneturvallisuuden parantaminen

• Selvitetään automaattisen nopeusvalvonnan lisäämisen tarpeet tie- ja katuverkolla.
• Toteutetaan liikenneympäristöön turvallisuuden parantamistoimenpiteitä. Selvitetään tarpeet ja toteutetaan toimenpiteet muun muassa liikenteen rauhoittamiseksi, nopeusrajoitusten laskemiseksi, suojateiden, liittymien ja koulujen lähiympäristöjen liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja keskikaiteiden lisäämiseksi.

Levähdysalueet

• Varmistetaan levähdysalueiden laatu ja määrä.
• Laaditaan tarveselvitys kehittämistarpeista vastaamaan EU:n ja Suomen tavoitteita.

Erikoiskuljetusreitit

• Selvitetään erikoiskuljetusreittien ja satamayhteyksien laatupuutteet ja pullonkaulat.
• Varmistetaan erikoiskuljetusreittien toimivuus tapauskohtaisesti.
• Huomioidaan etenkin satamien kuljetustarpeet ja kehitetään reittejä erikoiskuljetuksille sopiviksi.

Osioon on koottu maakuntakaava 2050:n mukaiset parantamistoimet. Osa toimista sisältyy aiemmin mainittujen tieosien kehittämiskokonaisuuksiin.

Kehittämiskohteiden suunnittelumääräykset ja asetetut tavoitetilakuvaukset löytyvät maakuntakaavan kaavaselostuksesta. Maakuntakaavan liikenteen merkintöihin sisältyy myös olemassa olevien kohteiden kehittämistoimenpiteitä, joita ei tässä listata.

Merkittävästi parannettavat maantiet

• Kaksiajorataisina, 2+2-kaistaisina valta- tai kantateinä maakuntakaavassa osoitetaan:
  • Valtatie 19 / Seinäjoki – Lapua
  • Kantatie 67 / Seinäjoki – Ilmajoki
  • Valtatie 3, kantatie 67 /yhteinen osuus Kurikan Tuiskulassa
• Jatkuvana ohituskaistatienä osoitetaan:
  • Valtatie 19 osuus Lapua – Kauhava (kantatie 63 liittymä)
• Uutena tai parannettavana valta- ja kantatienä, joiden toteutuksessa tule varautua säännöllisiin ohituskaistaosuuksiin, osoitetaan:
  • Valtatie 3 / Jalasjärvi (Kurikka) – eteläinen maakuntaraja (Kurikka)
  • Valtatie 18 / Seinäjoki – Tervajoki (Isokyrö)
  • Valtatie 19 / Kauhava (kt 63) – Alahärmä
  • Kantatie 67 / Ilmajoki–Koskenkorva
• Uutena tai parannettavana valta- ja kantatienä osoitetaan:
  • Valtatie 3 Jalasjärvi – mt 672 (Tokerotie) liittymä
  • Valtatie 19 Jalasjärvi – st 672 (Tokerotie) liittymä
  • Kantatie 44 Kauhajoki (Havuskylä) – Satakunnan maakuntaraja
  • Kantatie 63 Ina – Keski-Pohjanmaan maakuntaraja
  • Kantatie 67 Ilmajoki – kt 67 / vt 3 liittymä
  • Kantatie 68 Ähtäri–Lehtimäki
  • Seututie 661 Kauhajoki, Päntäne (parannetun osuuden pää) – Isojoki
  • Seututie 711 Ruona (Kuortane) – Alajärvi – Lappajärvi
  • Valtatie 18 Veneskoski-Koura / Valtatie 18 Koura (vaihtoehtoiset linjaukset)
  • Valtatie 18 Töysä-Hakojärvi
  • Valtatie 18 Myllymäki-Multia
  • Valtatie 18 Sydänmaa

Liittymäjärjestelyt

Maakuntakaavassa osoitetaan 33 uutta tai merkittävästi parannettavaa eritasoliittymää, joista valtateillä sijaitsee 25 liittymää.

• Valtatie 3:
  • Vt 19 / uusi etl (suunnitelma hyväksytty) / Kurikan Jalasjärvi
  • Kt 67 (Kurikantie, pohjoinen liittymä) / uusi etl / Kurikka
  • Kt 67 (Kaskistentien, eteläinen liittymä) / uusi etl / Kurikka
  • Mt 6880 (Jurvantie) – Mt 7000 (Ilmajoentie) / liittymän merkittävä parantaminen / Ilmajoen Koskenkorva
• Valtatie 18
  • Mt 7023 (Asematie) / uusi etl /Isonkyrön Tervajoki
  • Mt 7202 (Kyröntie, Isonkyrön sisääntulotie) / uusi etl / Isokyrö
  • Vt, 16 (Lapuantie) / uusi etl (pitkä aikavälin hanke) / Seinäjoen Ylistaro
  • Mt 7000 (Könnintie) /uusi etl /Seinäjoen Ylistaro • Mt 7013 (Kitinojantie, Halkosaari) / uusi etl / Seinäjoen Ylistaro
  • Kt 67 (Pohjan valtatie) / liittymän merkittävä parantaminen (aluevaraussuun- nitelma) / Seinäjoki
  • Pohjankaari / uusi etl (aluevaraussuunnitelma) / Seinäjoki
  • Hyllykallontie (Päivölä) / liittymän merkittävä parantaminen (aluevaraus- suunnitelma) / Seinäjoki
  • Kivistöntie – Mäki-Hakolantie / uusi etl (aluevaraussuunnitelma) / Seinäjoki
  • Mt 672 (Peräseinäjoentie, Putula) / merkittävästi parannettava liittymä (pää- suunnan kääntö, pitkän aikavälin hanke) / Alavus
  • Tuuri / uusi etl (liittyy valtatien 18 uuteen linjaukseen) / Alavus
  • Kt 68 etelään (Virtaintie) / uusi etl / Ähtär
• Valtatie 19
  • Mt 672 (Tokerotie) / uusi etl (tieverkkosuunnitelma) / Kurikka
  • Mäki-Muilu / uusi etl (keskeneräisen tiesuunnitelmaluonnoksen mukainen) / Lapua
  • Patruunatehtaantie (Jouttikallio) / uusi etl / Lapua
  • Ruohomäentie / liittymän merkittävä parantaminen / Lapua
  • Vt 16 (Alajärventie) / liittymän merkittävä parantaminen / Lapua
  • Kt 63 (Kauhavantie) / uusi etl tai merkittävästi parannettava liittymä / Kauhava
  • Mt 17788 (Liinamaantie) – Leinosentie (Ylihärmän keskustan liittymä) / uusi etl / Kauhavan Ylihärmä
  • Jorma Lillbackantie (PowerPark) / uusi etl (Alahärmän tieverkkosuunnitelma) / Kauhavan Alahärmä
  • Mt 17826 (Härmäntie, Alahärmän keskustan sisääntulotie) / uusi etl (Alahärmän tieverkkosuunnitelma) / Kauhavan Alahärmä
• Kantatie 67
  • Mt 17495 (Suupohjantie) / uusi etl (yleissuunnitelma) / Seinäjoen Alakylä
  • Mt 17407 (Nikkolantie) / uusi etl (yleissuunnitelma) / Ilmajoen Ahonkylä
  • Mt 701 (Alaasentie, Ilmajoen sisääntulo) / uusi etl (yleissuunnitelma) / Ilmajoki
  • Kt 44 (Rahikkatie) / merkittävästi parannettava liittymä / Kauhajoki
• Kantatie 44
  • Mt 663 (Eteläinen Yhdystie) / merkittävästi parannettava liittymä / Kauhajoki
• Kantatie 66
  • Mt 697 (Seinäjoentie, Mäyryn liittymä) / merkittävästi parannettava liittymä / Kuortane
  • Koivutie / uusi etl (Alavuden keskustan kehittäminen, liikenneselvitys) / Alavus
• Kantatie 68
  • Kt 63 (Kortesjärventie – Kaustisentie) / merkittävästi parannettava liittymä / Evijärvi

Maanteiden luokituksen muutokset

Tien luokituksen muutos -merkinnällä maakuntakaavassa osoitetaan

• seututie 672 (Kauhajoki – Alavus) [tavoitteena kantatie]
• seututie 697 (Seinäjoki – Kuortane) [tavoitteena kantatie]
• yhdystiet 7041 (Nurmo – Lapua) [tavoitteena seututie]
• 7041 (Töysä – Lehtimäki) [tavoitteena seututie]

Pääväyläsetuksen mukaisena pääväylänä maakuntakaavassa osoitetaan valtatien 3 osuus Jalasjärvi – Pohjanmaan maakunnan raja.

Raideliikenteen kehittäminen

Maakuntakaavassa merkittävästi parannettavaksi pääradaksi osoitetaan rataosuudet Pohjois-Louko – Jalasjärvi (eteläinen maakuntaraja) sekä Ruha – Lapua – Kauhava (pohjoinen maakuntaraja).

Merkittävästi parannettavina rautateinä osoitetaan Seinäjoki-Vaasa ja Seinäjoki-Kaskinen -rataosuudet.

Uutena rautatienä osoitetaan pääradan ja Seinäjoki-Haapamäki –radan yhdistävä ratalinjaus (ns. kolmioraide) Seinäjoen itäpuolella.

Rautatien yhteystarvemerkinnällä osoitetaan uuden ratayhteyden tarve pääradalta Seinäjoen lentokentälle.

Rautatien kehittämisen kohdealueena osoitetaan varaus Seinäjoen uudelle järjestelyratapihalle.

Raideliikenteen uusina liikennepaikkoina osoitetaan Ahonkylä, Ilmajoki, Koskenkorva, Isonkyrön asema, Kauhajoki, Kurikka, Ruha, Itikka, Jouppi, Niemistö, Nurmo ja Teuva.

Kevyen liikenteen yhteydet

Kevyen liikenteenkehitettävinä seudullisina yhteystarpeina osoitetaan yhteysvälit:

• Seinäjoki – Veneskoski
• Seinäjoki – Ilmajoki
• Seinäjoki – Ylistaro – Isokyrö
• Kauhajoki-Kurikka
• Kuortane – Alavus
• Kurikka – Jalasjärvi
• Kurikka – Ilmajoki
• Kauhava – Lapua
• Nurmo – Lapua