2020-luvun alku on haastanut monella tapaa ja kriisinkestävyyttä on koeteltu usealla tasolla. Koronapandemian aiheuttamasta poikkeusolosta ollaan siirtymässä kohti uutta normaalia, vaikka virus ei keskuudestamme ole kadonnutkaan. Keväällä 2022 Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut Euroopan turvallisuustilannetta sekä taloudellista ja poliittista kenttää. Myös ilmastokriisin ratkaisemiseksi on koetettu lyödä suurempaa vaihdetta sisään. Vaikka väestönkehityksen suuret linjat ovat pysyneet pääpiirteittäin ennustetuilla urilla, on viime vuosien myllerryksellä osuutta siihen, miten väestönkehityksen kulkuun on ilmestynyt myös uusia suuntia.
Suomessa väestönkasvu keskittyy suurimpiin kaupunkeihin ja niiden läheisyyteen, mutta vuoden 2021 aikana oli havaittavissa valtakunnallisen muuttoliikkeen muutosta myös vastakkaiseen suuntaan. Yksi näkyvä todiste tästä oli historiallinen Uudenmaan muuttotappio muualle Suomeen. Tällä hetkellä näyttäisi, että seitsemän maakuntaa parantavat maakuntansa muuttovoittoa suhteessa vuoteen 2021. Vuoden 2022 kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä muuttovoittoa saaneita maakuntia on kuusi. Näyttäisi siis siltä, että koronan aikana käynnistynyt muuttoliikkeen suuntautuminen laajemmin eri maakuntiin jatkuu tänäkin vuonna.
Vuoden 2022 väestön ennakkotilaston perusteella Etelä-Pohjanmaan väestö vähenee kokonaisuudessaan nopeammin kuin edellisenä vuonna. Syyskuun 2022 loppuun mennessä väestön kokonaismuutos oli jo -782 henkilöä, kun koko 2021 vuoden aikana vastaava luku oli -388. Väestönkehityksen merkittävimmässä roolissa on luonnollinen väestönkasvu. Syntyvyys on laskenut ja kuolleisuus noussut kaikissa maakunnissa ja Etelä-Pohjanmaan luonnollinen väestökasvu on tällä hetkellä kovemmassa laskussa kuin vuoden 2021 väestöennusteessa on laskettu. Viime vuosina syntyvyydessä tapahtunut kasvu ei ainakaan ennakkotilastojen perusteella ole jatkumassa. Osastaan onkin pohdittu, onko syntyvyyden kasvu ollut jonkinlainen koronan lieveilmiö, joka on nyt laantumassa.
Etelä-Pohjanmaan kuntien välinen nettomuutto on kuluneen vuoden aikana painunut edellisvuotta selkeämmin pakkaselle. Matkaa koronaa edeltäviin muuttotappiollisiin vuosiin on kuitenkin vielä matkaa. Nettomaahanmuutto tässä vaiheessa kuluvaa vuotta on jo lähes samoissa määrissä kuin koko 2021 vuoden aikana. Nettomaahanmuuton näkökulmasta vuodesta 2022 näyttäisi tulevan yksi parhaimmista niin Etelä-Pohjanmaalla kuin valtakunnallisestikin. Maahanmuutto onkin ollut viime vuosina keskeinen tekijä Suomen väestönkasvussa.
Nuorten aikuisten poismuutto on oma haasteensa maakunnalle. Poismuuton yksi merkittävä taustatekijä ikäryhmässä on korkeakoulutuksen hankkiminen maakunnan ulkopuolelta. Muuttoliikkeen piikki tässä ikäryhmässä osuu kolmannelle vuosineljännekselle lukuvuosien alkamisen ajankohtaan. Koronavuodet pienensivät tätä piikkiä, koska moni opiskelija jätti muuttamatta opiskelupaikkakunnalle etäopintojen vuoksi. Päätös jättää muuttamatta koronan aikaan on ollut monen tekijän summa, josta on löydettävissä positiivistakin sanomaa: nuoret näkevät maakunnassa asumisen vaihtoehtona, silloin kun koulutus- ja opiskelupuitteet sen mahdollistavat. Koronapandemian hellittäessä koulut ovat vähentäneet etäopiskelumuotoja ja opiskelijat muuttavat taas normaalimpaan tapaan korkeakoulupaikkakunnille.
Tällä hetkellä on merkkejä siitä, että väestönkehitys maakunnassa olisi palaamassa ainakin osaltaan korona-aikaa edeltäviin uriin. Valonpilkahdukset muuttoliikkeessä ja maahanamuutossa ovat kuitenkin tärkeitä signaaleja siitä, että Etelä-Pohjanmaallakin on mahdollisuus vakiinnuttaa väestönkehitystä haluamalleen tasolle. Tämän eteen on kuitenkin tehtävä töitä etenkin maakunnan pitovoiman lisäämisessä, mutta myös vetovoimatekijöiden kehittämiseen on panostettava.
Teksti: Emma Salo