Työmarkkinat ja elinkeinoelämä

Kaksi päätä, joissa on rataskuvio. Koristeellinen.

Osaaminen ja sivistys aluekehityksen voimavarana

Työllisyysaste oli työvoimatutkimuksen mukaan Etelä-Pohjanmaalla Manner-Suomen korkein (76,0 %) ja työttömyysaste matalin (5,6 %) vuonna 2020. 2010-luvun matalin työttömyysaste saavutettiin vuosina 2018–2019 (4,4, %), mutta koronakriisin myötä työttömien osuus väestöstä on kasvanut. Maakunnan työmarkkinat ovat kuitenkin dynaamiset. Työvoimaosuus oli maakunnista kolmanneksi korkein (67,7 %) Ahvenanmaan ja Uudenmaan jälkeen vuonna 2020 ja rakennetyöttömyys vähäistä.

Koronakriisin myötä työllisyys on notkahtanut ja lomautettujen määrä on kasvanut suuresti koko maan laajuisesti. Kuitenkin Helsinki GSE:n mukaan Etelä-Pohjanmaalla oli maalis-toukokuussa 2020 Pohjanmaan jälkeen toiseksi vähiten työntekijöitään lomauttaneita yrityksiä. Silti osaavan työvoiman saatavuus on jo nyt ongelma erityisesti maakunnan reuna-alueilla, joissa työvoiman määrä vähenee keskuskaupunki Seinäjokea nopeammin. Jo tällä hetkellä teollisuusalan työntekijöitä on maakunnan reuna-alueita enemmän maakuntakeskuksessa. Työvoima ei helposti liiku sinne, missä työvoimapula on suurin.

Työllisyysaste on Etelä-Pohjanmaalla ollut hyvää pohjoismaista tasoa. Uusien työpaikkojen lisäksi työllisyysastetta on nostanut työikäisen väestön väheneminen, mikä leimaa koko Suomen kehitystä. Etelä-Pohjanmaalla osaavan työvoiman saatavuuden haasteet ovat kärjistyneet viime vuosina jo ennen koronakriisiä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työvoimapulaa kokeneiden toimipaikkojen osuus oli Etelä-Pohjanmaalla (22 %) kaikkein korkein vuonna 2020 yhdessä Pohjois-Savon ja Pohjanmaan kanssa. Aloittain tarkasteltuna maakunnassa työvoimapulasta kärsivät eniten kuljetus- ja varastointiala, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä rakentaminen ja teollisuus. Lisäksi työvoimapula-ammattien määrä on noussut vuoden 2016 ensimmäisen vuosipuolikkaan 16 ammatista vuoden 2021 toisen vuosipuolikkaan 73 ammattiin. Työvoimapula-ammattien lukumäärän perusteella työvoimapulasta kärsivät eniten sosiaali- ja terveysala sekä teollisuus. Työvoiman voimakkaasti heikentynyt saatavuus tulee jatkossakin estämään alueen elinkeinoelämän ja yritysten kasvusuunnitelmia. Eläköityvien määrä teknologiateollisuudessa on jo suurempi kuin alalle tulevien nuorten määrä.

Uudistuva elinkeinoelämä

Etelä-Pohjanmaalla on maan korkein yritystiheys, ja yrittäjien osuus työllisistä on kaikkein suurin.  Pk-yritysvaltainen ja monipuolinen yritysrakenne on maakunnan vahvuus, mikä aikaisemmissa talouskriiseissä on osoittautunut hyvin muutoskestäväksi. Etelä-Pohjanmaan bruttokansantuote asukasta kohti oli 32 977 euroa vuonna 2018, mikä oli maakunnista toiseksi matalin. Elinkeinoelämän kasvuvauhti on viime vuosina ollut tasaista. Maakunnassa yritysten toimipaikkojen liikevaihto kasvoi vuosien 2018–2019 välisenä aikana 1,4 prosenttia, mikä oli lähes maan keskiarvon verran, 1,5 prosenttia. Vuosien 2013–2019 välisenä aikana taas Etelä-Pohjanmaan toimipaikkojen liikevaihdon kasvu (15 %) oli koko maan keskiarvoa (12 %) suurempaa.

Teollisuuden merkitys on Etelä-Pohjanmaalla huomattava. Eri puolilla maakuntaa sijaitsee merkittäviä erikoistuneen teollisuuden keskittymiä. Teollisuusyritysten osuus yrityskannasta oli neljänneksi korkein, ja teollisuudessa työskentelevien osuus kaikista työllisistä oli toiseksi suurin vuonna 2019. Vain sosiaali- ja terveysalalla työskenteli enemmän ihmisiä. Toimialarakenteessa korostuu erityisesti elintarvike-, kone- ja metalliteollisuus. Etelä-Pohjanmaalla teollisuuden yritysten liikevaihto ja vienti ovat kasvaneet viime vuosina. Vuonna 2019 teollisuuden liikevaihdon kasvu oli maakunnista kuudenneksi paras (2,5 %). Vuoden 2020 toisella neljänneksellä teollisuuden liikevaihto laski kuitenkin koronapandemian myötä, mutta nousi jo viimeisellä neljänneksellä. Kokonaisuudessaan teollisuuden liikevaihto laski vuodesta 2019 vain 0,1 prosenttia.

Etelä-Pohjanmaalla teknologiateollisuuden yrityksistä 74 prosenttia kuului metallituotteiden valmistuksen alaan vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä. Kaiken kaikkiaan teknologiateollisuuden yrityksiä maakunnassa oli 653, mikä oli 38 prosenttia kaikista teollisuuden alan yrityksistä. Teollisuuden liikevaihto on kasvanut vuosien 2013–2019 välisenä aikana lähes 14 prosenttia Etelä-Pohjanmaalla, mikä on koko maan keskiarvoa (9 %) enemmän. Aloittain tarkasteltuna liikevaihto on kasvanut eniten kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden alalla, metallien jalostuksen alalla sekä sähkölaitteiden valmistuksen alalla. Teollisuuden jalostusasteen ja tuottavuuden kasvattaminen ovat tärkeitä kehittämiskohteita, jotka vaativat panostuksia osaamisperustan ja korkeakoulutuksen vahvistamiseen sekä tuotekehitykseen ja tutkimusympäristöihin.

Etelä-Pohjanmaalla on keskeinen rooli maamme ruokaosaamisen ja -vakauden ylläpitäjänä. Alueella on kansallisesti merkittävä ruoka-alan ja -teollisuuden keskittymä. Ruoka-alaan kuuluvat maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikekauppa, ravitsemispalvelut ja näiden välilliset vaikutukset muihin aloihin. Elintarvikkeita ja juomia valmistavia yrityksiä oli vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä 116, mikä oli 7 prosenttia teollisuuden alan yrityksistä. Niiden liikevaihto muodosti 41 prosenttia koko teollisuuden liikevaihdosta vuonna 2019. Ruoka-alan osuus koko maakunnan arvonlisäyksestä on lähes 15 prosenttia.

Elinkeinoelämän uudistuminen on keskeinen haaste. Työn tuottavuus on Etelä-Pohjanmaalla maakunnittain tarkasteluna heikointa, mutta tuottavuuden kasvu 2010-luvulla on lähellä koko maan keskiarvoa. Alkutuotanto (9 %) ja jalostus (40 %) muodostavat lähes puolet maakunnan arvonlisäyksestä, joten muun muassa ruoka-alan ja laajemmin teollisuuden kehitys tulevat määrittelemään paljon maakunnan tulevaisuutta. Omistajanvaihdokset tulevat maakunnassa kiihtymään lähivuosina. Mikäli siirtymässä onnistutaan, on tuleva kehitys mahdollisuus yrityskentän uudistumiselle ja kasvulle. Maatalouden rooli ravinnontuotannossa, kestävän energian tuottamisessa ja hiilipäästöihin vaikuttamisessa tulee kasvamaan. Lisäksi huoltovarmuuden vahvistaminen eri aloilla tulee olemaan entistä tärkeämpää.  Ruoka-alan vahvuutena Etelä-Pohjanmaalla ovat tuotannon laadunhallinta, jäljitettävyys, turvallisuus, puhtaus ja palveluratkaisut.