Työmarkkinat ja elinkeinoelämä

Kaksi päätä, joissa on rataskuvio. Koristeellinen.

Osaaminen ja sivistys aluekehityksen voimavarana

Työllisyysaste oli työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2019 Etelä-Pohjanmaalla Manner-Suomen korkein (76,9 %) ja työttömyysaste 2. matalin (4,4 %).  Työmarkkinat ovat dynaamiset. Työvoimaosuus oli maakunnista 2. korkein (67,8 %, 2019), rakennetyöttömyys on vähäistä ja työttömyysjaksot maan lyhimmät. Avoimen sektorin osuus työpaikoista on 71,3 %, joka on maakunnista 6. korkein (2017). Valtion työpaikkojen osuus on 2,2 %, joka on maakunnista toiseksi matalin.

Koronakriisin myötä työllisyys on notkahtanut ja lomautettujen määrä on kasvanut suuresti. Lomautettujen osuus yritysten henkilöstöstä keskimäärin oli syyskuussa Etelä-Pohjanmaalla 2. korkein (Helsinki GSE). Lisäksi nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on merkittävä huolenaihe. Elokuussa 2020 E-P:llä oli maan matalin työttömyysaste (8,4 %), mutta syksyllä on odotettavissa, että tilanne voi heiketä huomattavasti. Osaavan työvoiman saatavuus voi muodostua merkittäväksi ongelmaksi erityisesti maakunnan reuna-alueilla, joissa työvoiman määrä vähenee keskuskaupunki Seinäjoen seutua nopeammin.

Työllisyysaste on Etelä-Pohjanmaalla ollut hyvää pohjoismaista tasoa. Uusien työpaikkojen lisäksi työllisyysastetta on nostanut työikäisen väestön väheneminen, joka leimaa koko Suomen kehitystä. Etelä-Pohjanmaalla osaavan työvoiman saatavuuden haasteet ovat kärjistyneet viime vuosina ja ennen koronakriisiä. Työvoimapulaa kokeneiden toimipaikkojen osuus oli Etelä-Pohjanmaalla kaikkein korkein 2018 (22 %). Tuoreimpien tietojen mukaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusalueella yritysten kokemat rekrytointiongelmat ovat olleet Kainuun jälkeen viimeisen. 4 vuosineljänneksen keskiarvon perusteella kaikkein suurimmat. Työvoiman voimakkaasti heikentynyt saatavuus tulee jatkossakin muodostamaan kasvun esteen alueen elinkeinoelämälle ja yritysten kasvusuunnitelmille. Eläköityvien määrä teknologiateollisuudessa on jo suurempi kuin alalle tulevien nuorten määrä.

Etelä-Pohjanmaalla teollisuuden työllisyyskehitys oli vuosien 2008–2017 välillä parempi kuin maassa keskimäärin. Teollisuudessa työskentelevien määrä on kasvanut viime vuosina samoin kuin heidän osuutensa yrityksissä työskentelevistä. Jälleenrakennuksen aikana tarvitaan uusia työpaikkoja, joita Etelä-Pohjanmaan pk-yritysvaltainen elinkeinoelämä ja teollisuus voivat synnyttää. TEM:n selvityksessa Etelä-Pohjanmaalla oli mm. Uuttamaata korkeampi riskisuhde uusien työpaikkojen syntymiselle (Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2018, s. 54, TEM).

Uudistuva elinkeinoelämä

Etelä-Pohjanmaalla on maan korkein yritystiheys ja yrittäjien osuus työllisistä on kaikkein suurin.  Pk-yritysvaltainen ja monipuolinen yritysrakenne on maakunnan vahvuus, mikä aikaisemmissa talouskriiseissä on osoittautunut hyvin muutoskestäväksi. Etelä-Pohjanmaan BKT/asukas on 32 341€, joka on maakunnista 4. matalin. Elinkeinoelämän kasvuvauhti on viime vuosina ollut tasaista. Maakunnassa kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi 2,4 % vuonna 2019, joka oli kuudenneksi eniten maakunnista.

Teollisuuden merkitys on Etelä-Pohjanmaalla huomattava. Eri puolilla maakuntaa sijaitsee merkittäviä erikoistuneen teollisuuden keskittymiä. Teollisuusyritysten osuus yrityskannasta on E-P:llä kaikkein korkein, ja teollisuudessa työskentelevien osuus toimipaikkojen työllisistä on maakunnista 3. korkein (28,8 %, 2018). Toimialarakenteessa korostuu erityisesti ruoka- ja kone- ja metallituoteteollisuus. Etelä-Pohjanmaalla teollisuuden yritysten liikevaihto ja vienti ovat olleet kasvussa viime vuosina. Vuonna 2019 teollisuuden liikevaihdon kasvu oli maakunnista 6. paras (2,5 %) ja vientiliikevaihdon kasvu 3. paras (8,4 %).

Etelä-Pohjanmaalla on keskeinen rooli maamme ruokaosaamisen ja -vakauden ylläpitäjänä. Alueella on kansallisesti merkittävä ruoka-alan ja -teollisuuden keskittymä. Etelä-Pohjanmaalla teknologiateollisuuden yrityksistä yli 80 % kuuluu kone- ja metalliteollisuuden toimialaan, jossa suunnittelu, konsultointi ja tietotekniikka -alojen osuus on hyvin vähäistä. Teollisuuden tuottavuus on viime vuosina kehittynyt myönteisesti, mutta on yhä matala suhteessa muihin maakuntiin. Teollisuuden jalostusasteen ja tuottavuuden kasvattaminen ovat tärkeitä kehittämiskohteita, jotka vaativat panostuksia osaamisperustan ja korkeakoulutuksen vahvistamiseen sekä tuotekehitykseen ja tutkimusympäristöihin.

Elinkeinoelämän uudistuminen on keskeinen haaste. Omistajanvaihdokset tulevat maakunnassa kiihtymään lähivuosina. Mikäli siirtymässä onnistutaan, on tuleva kehitys mahdollisuus yrityskentän uudistumiselle ja kasvulle. Maatalouden rooli ravinnontuotannossa, kestävän energian tuottamisessa ja hiilipäästöihin vaikuttamisessa tulee kasvamaan. Lisäksi huoltovarmuuden vahvistaminen eri aloilla tulee olemaan entistä tärkeämpää.  Ruoka-alan vahvuutena E-P:llä ovat tuotannon laadunhallinta, jäljitettävyys, turvallisuus, puhtaus ja palveluratkaisut.