Työmarkkinat ja elinkeinoelämä
Etelä-Pohjanmaan työllisyysaste (75,5 %) oli Manner-Suomen toiseksi korkein vuonna 2021. Ohi oli mennyt Pohjanmaa, jossa työllisyysaste oli 77,1. Koronaa edeltävä työllisyyden taso saavutettiin vuoden 2021 aikana Etelä-Pohjanmaan lisäksi 11 maakunnassa. Etelä-Pohjanmaalla oli kolmanneksi korkein työllisten osuus työvoimasta (89 %) Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan jälkeen (90 % molemmissa maakunnissa). Työllisyyden nousuun vaikuttaa osaltaan työikäisen väestön väheneminen, mikä on koko maassa vaikuttava ilmiö. Maakunnassa työvoiman määrä vähenee etenkin maakunnan reuna-alueilla. Näille alueille syntyy helpommin myös työvoimapulaa kuin kasvavaan maakuntakeskukseen ja sen lähikuntiin.
Työ- ja elinkeinoministeriön raportista (2022) selviää, että vuonna 2021 Etelä-Pohjanmaalla olevista toimipakoista lähes 30 prosenttia näki työvoiman saatavuudessa olevat ongelmat toiminnan laajenemisen esteenä. Samana vuonna julkaistuista ammattibarometreistä on nähtävissä, että niiden ammattien määrä, joissa oli pulaa työntekijöistä, oli korkeampi kuin viitenä aikaisempana vuotena. Syksyn 2022 ammattibarometristä selviää, että maakunnassa on pulaa työntekijöistä etenkin teollisuudessa ja ICT-alalla.
Tietoa työpaikoista ja työvoimasta ja työttömyydestä löytyy Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston lisäksi myös työvoimatutkimuksesta sekä työ- ja elinkeinoministeriön kuukausittain julkaistavasta työnvälitystilastosta. Eri tilastointitapojen takia tilastot eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Tilastokeskuksen sivuilta(linkki) löytyy lisätietoa tilastojen vertailukelpoisuudesta.
Elinkeinoelämän vahvuudet ja haasteet
Etelä-Pohjanmaalla vallitsee hyvin yrittäjämyönteinen ilmapiiri, joka tukee pk-yritysten toimintaa ja tarjoaa niille vahvan alustan toiminnan kehittämiselle. Etelä-Pohjanmaalla onkin maan korkein yrittäjien osuus työllisistä (13,9 %). Pienyritysvaltaisena maakuntana Etelä-Pohjanmaa on osoittanut talouskriisien aikaista resilienssiä monia muita maakuntia paremmin ja tämä onkin yksi maakunnan vahvuuksista. Vuosi 2020 oli kuitenkin haastava yritysten näkökulmasta. Koko maassa yritysten toimipaikkojen liikevaihto pieneni 3,5 % suhteessa edelliseen vuoteen. Etelä-Pohjanmaalla tilanne oli hieman parempi, mutta kasvua oli vaatimattomat 0,01 % vuoteen 2019 nähden.
Maakunnan elinkeinorakenteessa työpaikat painottuvat etenkin alkutuotannon ja teollisuuden ympärille. Alueella onkin kansallisesti merkittävä ruoka-alan ja -teollisuuden keskittymä. Teollisuuden merkitys on huomattava eteläpohjalaisessa elinkeinoelämässä. Maakunnan työpaikoista 17 prosenttia oli teollisuuden alalla vuonna 2020. Vain terveys- ja sosiaalialalla oli enemmän työpaikkoja. Teollisuuden osuus maakunnan yritysten toimipaikkojen liikevaihdosta oli lähes 40 % vuonna 2020 ja teollisuusyritysten osuus maakunnan yrityskannasta vuoden 2021 lopussa oli neljänneksi suurin (10,5 %).
Etelä-Pohjanmaalla on keskeinen rooli Suomen ruokaosaamisen ja -vakauden ylläpitäjänä. Maakunnassa toteutuvat kaikki ketjun vaiheet ja osapuolet alkutuotannosta, jalostavasta teollisuudesta ja teknologisista ratkaisuista kuluttajakäyttäytymiseen. Tuotannon laadunhallinta, jäljitettävyys, turvallisuus, puhtaus ja palveluratkaisut ovat ruoka-alan vahvuutena Etelä-Pohjanmaalla. Ruokateollisuuden lisäksi koneiden, laitteiden ja metallituotteiden valmistus ja puutuoteteollisuus ovat maakunnan vahvimpia teollisuuden aloja.
Haasteita maakunnan elinkeinoelämään tuo heikko kansainvälistymisen taso, matala tuottavuus ja elinkeinoelämän yksipuolisuus. Palveluiden tuottama arvonlisäys on kasvanut 2010-luvulla, mutta silti 40 prosenttia vuoden 2019 arvonlisäyksestä tuli alkutuotannosta (7,3 %) ja jalostuksesta (35,7). Ruoka-alan ja teollisuuden kehitys tulevaisuudessa on merkittävässä roolissa elinkeinoelämän uudistamisessa ja koko maakunnan kehittämisessä. Kansainväliset laajenemismahdollisuudet ovat merkittävä kasvupotentiaali Etelä-Pohjanmaan yritystoiminnalle.