Hyvinvointi

Koristeellinen.

Osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä eriarvoistumisen ehkäisy

Vuonna 2016 Etelä-Pohjanmaan sairastavuusindeksi oli 107,8, eli korkeampi kuin maassa keskimäärin. Alavudella sairastavuusindeksi on ollut 2008–2016 joka vuosi maakunnan kolmen korkeimman joukossa. Soinissa ja Kauhajoella indeksiluku on ollut joka vuosi ajanjaksolla 2012–2016 yli 120. Vastaavasti Seinäjoki ja Ilmajoki ovat olleet maakunnan kolmen matalimman joukossa. Lisäksi maakunnassa oli koko maata suhteellisesti enemmän sairauspäivärahaa ja mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneita vuonna 2020. Maakunnassa on työkyvyttömyyseläkkeellä olevia keskimääräistä enemmän.

Etelä-Pohjanmaalla (14 %) väestö on hieman pienituloisempaa kuin koko maassa keskimäärin (13 %). Kuntien yleinen pienituloisuusaste on ollut vuosina 1995–2019 joka vuosi korkeampi kuin koko Suomen väestössä. Maakunnittain tarkasteltuna erot ovat suuria: Uudenmaan pienituloisuusaste oli 10 prosenttia, kun taas Pohjois-Karjalan vastaava luku oli 19 prosenttia. Vuonna 2018 maakunnan korkein pienituloisuusaste oli Soinissa (20,2 %). Maakunnan pienimmät pienituloisuusasteet ovat useimmiten olleet Lapualla, Ilmajoella ja Seinäjoella. Vuonna 2018 matalin pienituloisuusaste oli Ilmajoella (10,6 %). Vuonna 2019 maakunnan korkeimmat pienituloisuusasteet olivat Isojoella ja Soinissa (19 %). Matalimmat pienituloisuusasteet olivat Ilmajoella (11 %), Seinäjoella ja Lapualla (molemmissa 12 %).

Vaikka sairastavuus on Etelä-Pohjanmaalla koko maata korkeampaa, eteläpohjalaisten elämänlaatu on koko maata korkeampaa eri mittareilla tarkasteltuna. Vuonna 2020 55,7 prosenttia eteläpohjalaisista koki elämänlaatunsa hyväksi, mikä oli samalla tasolla koko maan keskiarvon (56,3 %) kanssa. Etelä-Pohjanmaalla on koko maata vähemmän yksinäiseksi itsensä kokevia ja niitä, jotka kokevat merkittävää psyykkistä kuormitusta. Tuloerot ovat Etelä-Pohjanmaalla koko maata pienemmät.

Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometrissa 2021 selvitetään hyvinvointia, hyvinvointipalveluita ja niiden kehitystä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Etelä-Pohjanmaan osalta barometriin vastasi 141 eri alojen ammattilaisia muun muassa sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon alalta. Tutkimustulosten mukaan keskimääräistä heikompaa hyvinvointi on päihdeongelmista kärsivillä, asunnottomilla, ylivelkaantuneilla, työkyvyttömillä ja mielenterveyden ongelmista kärsivillä. Näistä ryhmistä etenkin asunnottomien sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien hyvinvointi on heikentynyt viime vuosina. Etelä-Pohjanmaalla hyvinvointi on korkeinta keski-ikäisillä ja lapsiperheillä. Yksinäisyys, pitkäaikaistyöttömyys ja alhainen tulotaso nähdään vakavimpina eteläpohjalaisten hyvinvointia uhkaavina ongelmina.

Pitkäaikais- eli rakennetyöttömyys on Etelä-Pohjanmaalla muuta maata matalampaa. Vuonna 2020 3,1 prosenttia työikäisistä oli rakennetyöttömiä Etelä-Pohjanmaalla, kun koko maan vastaava luku oli 4,6 prosenttia. Koronapandemian aiheuttamat poikkeusolot toivat haasteita kuntouttavan työtoiminnan järjestäjille ja koko palvelutuotannolle. Osatyökykyisten työllistyminen on merkittävä haaste maakunnassa. Erityisesti nuorten integroiminen maakuntaan ja työmarkkinoille on tärkeä edistettävä tavoite, sillä maakunnan korkeakoulutustarjonta on suppea. Etelä-Pohjanmaalla nuorista työttömistä työnhakijoista iso osa on pelkän peruskoulun varassa olevia nuoria. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tukeminen, yksilöllisen tarpeen ja vaiheiden mukaisesti yhteensovittamalla eri palveluita, tukee työmarkkinoille sijoittumista ja ehkäisee syrjäytymistä. Palvelupolkuihin tulisi pystyä liittämään myös riittävät sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelut