Hyvinvointi

Koristeellinen.

Osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä eriarvoistumisen ehkäisy

Vuonna 2016 Etelä-Pohjanmaan sairastavuusindeksi oli 107,8, eli korkeampi kuin maassa keskimäärin. Alavudella sairastavuusindeksi on ollut 2008–2016 joka vuosi maakunnan kolmen korkeimman indeksiluvun joukossa. Soinissa ja Kauhajoella indeksiluku on ollut joka vuosi ajanjaksolla 2012–2016 yli 120. Vastaavasti Seinäjoki ja Ilmajoki ovat olleet maakunnan kolmen matalimman joukossa. Maakunnassa on työkyvyttömyyseläkkeellä olevia keskimääräistä enemmän.

Etelä-Pohjanmaalla väestö on pienituloisempaa kuin maassa keskimäärin. Kuntien yleinen pienituloisuusaste on ollut vuosina 1995–2018 joka vuosi korkeampi kuin koko Suomen väestössä. Vuonna 2018 maakunnan korkein pienituloisuusaste oli Soinissa (20,2 %). Maakunnan pienimmät pienituloisuusasteet ovat useimmiten olleet Lapualla, Ilmajoella ja Seinäjoella. Vuonna 2018 matalin pienituloisuusaste oli Ilmajoella (10,6 %).

THL:n kyselyn mukaan vuonna 2018 20 vuotta täyttäneistä maakunnan asukkaista elämänlaatunsa tunsi hyväksi 58,5 %. Osuus vastasi varsin hyvin valtakunnallista 60 prosentin osuutta. Etelä-Pohjanmaalla asuntokuntien väliset tuloerot ovat pienemmät kuin Suomessa keskimäärin. Kaikkiaan kuntien väliset tuloerot näyttävät viime vuosina pienentyneen jonkin verran.

Etelä-Pohjanmaalla toteutetun Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2017 -tutkimuksen mukaan väestöryhmiä, joiden hyvinvoinnin nähdään poikkeavan selkeimmin muusta väestöstä heikompaan suuntaan, ovat erityisesti yksinhuoltajaperheet, ikääntyvät ja vanhukset sekä yksinasuvat. Lähivuosina muistisairaudet ja psyykkiset pitkäaikaissairaudet on koettu lisääntyvinä ongelmina barometriin vastanneiden asiantuntijoiden arvioissa. Myös yksinäisyyttä pidetään edelleen vaikeutuvana ongelmana.

Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut merkittävästi alueella viimeisten vuosien aikana, mutta pandemiatilanne muutti tilannetta: pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut yli neljänneksen vuoden takaiseen verrattuna ja nuorisotyöttömyys on kasvanut vuodentakaisesta 23,5 %. Asumistukihakemusten määrä on kasvanut viime vuoteen verrattuna Etelä-Pohjanmaalla 2. voimakkaimmin. Kevään poikkeusolot toivat haasteita kuntouttavan työtoiminnan järjestäjille ja koko palvelutuotannolle. Osatyökykyisten työllistyminen on merkittävä haaste. Erityisesti nuorten integroiminen maakuntaan ja työmarkkinoille on tärkeä edistettävä tavoite, sillä maakunnan korkeakoulutustarjonta on suppea. Etelä-Pohjanmaalla nuorista työttömistä työnhakijoista iso osa on pelkän peruskoulun varassa olevia nuoria. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tukeminen, yksilöllisen tarpeen ja vaiheiden mukaisesti yhteensovittamalla eri palveluita, tukee työmarkkinoille sijoittumista ja ehkäisee syrjäytymistä. Palvelupolkuihin tulisi pystyä liittämään myös riittävät sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelut