10.8.2023

Maakuntien väkiluvun kehityksen kautta on mahdollista tehdä päätelmiä elinvoiman kehityksestä. Pelkästään väestön lukumäärän muutoksesta ei tule tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, vaan on tarkasteltava pidemmän aikavälin kehitystä ja lukujen taustalla vaikuttavia laajempia globaaleja tai yhteiskunnallisia muutosilmiöitä. Tilastokeskus on julkistanut väestönmuutosten ennakkotiedot vuoden 2023 ensimmäiseltä puoliskolta. Keskeisimmät osatekijät ovat luonnollinen väestökehitys…

14.6.2023

Innovaatiotoiminnan tilannekuvaa on laadittu vuodesta 2017 saakka. Kokonaisuuden muodostaa laaja tilastopohja, jota tarkastellaan ajankohtaisten muutosilmiöiden kautta. Tilannekuvassa muodostetaan päätelmiä maakunnan nykytilasta ja tulevaisuudesta, jotta muuttuviin kehityskulkuihin voidaan reagoida ja rakentaa polkuja myönteiseen tulevaisuuteen. Globaalit kriisit ovat tuoneet tilannekuvatyöhön huomattavia epävarmuustekijöitä, joiden myötä lähitulevaisuuden ennakointi on muuttunut entistä haasteellisemmaksi. Yhteenvetona tilannekuvasta…

26.4.2023

Koko Suomen väestökehityksen osalta voidaan todeta, että vuonna 2022 väestökehityksessä palattiin hieman vanhaan tuttuun kehitykseen. Suurimmat yliopistomaakunnat ja erityisesti Uusimaa menestyivät ja suuressa osassa maata väestön väheneminen jatkui. Tällä kertaa kuitenkin merkittävimpänä tekijänä oli erityisesti luonnollinen väestökehitys. Suurin yksittäinen muutos vuonna 2022 näkyi Uudellamaalla, jossa väkiluvun kasvu kiihtyi kaikkein eniten…