Väestö
Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Etelä-Pohjanmaan väkiluku jatkaa laskuaan ja syyskuun 2025 ennakkotietojen mukaan väkiluvuksi arvioidaan 189 486 henkilöä. Vuonna 2024 maakunnan kolmessa suurimmassa kunnassa, Seinäjoella, Kurikassa ja Kauhavalla, asui yhteensä 53,3 prosenttia koko maakunnan väestöstä. Seutukunnista väkirikkain oli Seinäjoen seutukunta, jossa asui 69,5 prosenttia maakunnan väestöstä.
Vuosien 2014–2024 välillä kaikki muut Etelä-Pohjanmaan seutukunnat paitsi Seinäjoen seutukunta menettivät väestöään. Suurinta väestökato on ollut Järviseudun seutukunnassa, jossa väkiluku laski 13,7 prosenttia vuosina 2014–2024.
Vuonna 2024 Etelä-Pohjanmaan väestöstä 43,4 prosenttia asui ydinmaaseudulla, mikä tekee siitä Suomen maaseutuvaltaisimman maakunnan. Ydinmaaseudulle on ominaista intensiivinen maankäyttö, keskikokoiset keskukset, kirkonkylät sekä tiheä pienten taajamien verkosto.
Suomessa väestönkasvu keskittyy suurimpiin kaupunkeihin ja niiden läheisyyteen. Koronapandemian aikana mahdollisuudet etätyöhön kasvoivat, ja esimerkiksi Uusimaa menetti poikkeuksellisesti vuonna 2021 muuttotappiona väestöään muualle Suomeen ensimmäistä kertaa yli 70 vuoteen. Pandemian väistyttyä tilanne alkoi normalisoitua. Etelä-Pohjanmaalla lähes kymmenen vuotta pakkasella ollut kokonaisnettomuutto, eli kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton summa, kääntyi samoihin aikoihin positiiviseksi. Vuonna 2024 kokonaisnettomuutto oli jo 414 muuttoa plussan puolella, mikä johtui lähinnä viime vuosina voimakkaasti kasvaneesta nettomaahanmuutosta (1 226 muuttoa vuonna 2024). Samaan aikaan Etelä-Pohjanmaan nettomuutto muualle Suomeen oli kuitenkin tappiollinen yhteensä 812 muuton verran.
Suosituimmat maakunnat Etelä-Pohjanmaalta muuttaneiden keskuudessa olivat Pirkanmaa (1 107), Uusimaa (919) ja Pohjanmaa (586 muuttoa). Erityisesti maakunnasta muuttaneita oli 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä ja tämä ilmiö on pysynyt lähes vakiona jo ainakin 20 vuoden ajan. Ilmiön taustalla on opiskelijoiden muutto toisen ja kolmannen asteen oppilaitosten sijaintipaikkakunnille. Vuonna 2024 Etelä-Pohjanmaan lakeuksille muutettiin aktiivisimmin Pirkanmaalta (760), Uudeltamaalta (709) ja Pohjanmaalta (622 muuttoa).
Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus koko maakunnan väestöstä on hiljalleen kasvanut 2000-luvun alusta lähtien. Vuonna 2024 ulkomaalaistaustaista väestöä oli 4,5 prosenttia koko maakunnan väestöstä. Osuus ja sen kasvu oli edelleen Etelä-Pohjanmaalla merkittävästi alhaisempi kuin koko maassa (11,1 %) keskimäärin. Ulkomaalaistaustaiseksi katsotaan henkilö, jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.
Vaikka nettomaahanmuutto on ollut Etelä-Pohjanmaalla positiivista joka vuosi 2000-luvun alusta lähtien, vuosina 2023–2024 se on ollut ennätyksellisen korkealla. Vuonna 2023 nettomaahanmuutto oli 1 892 muuttoa ja vuonna 2024 1 226 muuttoa positiivinen. Syynä tähän oli Venäjän hyökkäyssodasta johtuva poikkeuksellisen suuri ukrainalaisten maahanmuuttajien määrä. Vuonna 2024 Etelä-Pohjanmaalla noin joka neljäs ulkomaan kansalainen oli Ukrainan kansalainen. Maahanmuuton viimeaikainen kasvu on hidastanut työikäisen väestön supistumista.
Nettomaahanmuutto oli positiivista kaikissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa vuonna 2024, vaikkakin 45,8 prosenttia koko maakunnan maahanmuuttajista muutti maakuntakeskus Seinäjoelle ja 13,5 prosenttia Kauhavalle.
Vieraskielisiä Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2024 4,3 prosenttia väestöstä, mikä on koko maan alhaisin osuus. Valtakunnallinen keskiarvo oli 10,8 prosenttia ja suurin vieraskielisten osuus sekä samalla suurin vaikutus keskiarvoon oli Uudellamaalla, jossa 19 prosenttia väestöstä oli vieraskielisiä.
Luonnollisen väestönkehityksen näkökulmasta Etelä-Pohjanmaan väestö on selkeästi vähenevä. Syntyvyys on tippunut vuonna 2016 alle 2000 syntyneeseen lapseen ja on ollut vuoteen 2024 asti jatkuvasti vähenevä lukuun ottamatta vuotta 2021. Vuonna 2024 Etelä-Pohjanmaalla syntyi 1 369 lasta, joka on 40 lasta edellisvuotta vähemmän. Kuolleiden määrä laski vuonna 2024 (2 405 kuollutta) edellisvuoteen 2023 verrattuna (2 581 kuollutta).
Väestöllinen huoltosuhde kuvaa sitä, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta on sataa työikäistä (15–64-vuotiaat) kohti. Vuonna 2024 väestöllinen huoltosuhde oli Etelä-Pohjanmaalla 74,3, kun koko maassa se oli huomattavasti alhaisempi, 61,6. Korkeampi huoltosuhde aiheuttaa paineita julkisten palveluiden, erityisesti terveydenhuollon ja sosiaaliturvan, rahoitukseen, koska pienempi työikäinen väestö tarkoittaa verotulojen laskua ja samalla suurempaa palvelutarvetta ikääntyvässä väestössä. Ennusteiden mukaan väestöllinen huoltosuhde pysyy lähes nykyisellä tasolla seuraavat 20 vuotta sekä Etelä-Pohjanmaalla, että koko Suomessa – ellei esimerkiksi kuolleisuudessa tai syntyvyydessä tapahdu merkittäviä muutoksia ja maahanmuuton määrä pysyy väestöennusteiden mukaisena.