Suomen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan volyymi ei ole toipunut 2010-luvun kriiseistä, ja haaste on yhteinen koko Suomelle. Nokian romahduksen ja finanssikriisin myötä tutkimus- ja kehitystoiminnan (t&k) määrä väheni sadoilla miljoonilla euroilla eikä viime vuosien kehitys ole ollut riittävää suunnan kääntämiseksi. Viime hallituskaudella saavutettiin parlamentaarinen sopu siitä, että Suomen t&k-toiminnan rahoitusosuus olisi neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2030. […]
Ajankohtaista
Ajankohtaista
Muutosta vai hiljaista hiipumista?
Maakuntien väkiluvun kehityksen kautta on mahdollista tehdä päätelmiä elinvoiman kehityksestä. Pelkästään väestön lukumäärän muutoksesta ei tule tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, vaan on tarkasteltava pidemmän aikavälin kehitystä ja lukujen taustalla vaikuttavia laajempia globaaleja tai yhteiskunnallisia muutosilmiöitä. Tilastokeskus on julkistanut väestönmuutosten ennakkotiedot vuoden 2023 ensimmäiseltä puoliskolta. Keskeisimmät osatekijät ovat luonnollinen väestökehitys (syntyvyys-kuolleisuus), maan sisäinen muuttoliike ja […]
Etelä-Pohjanmaan innovaatiotilannekuva 2023
Innovaatiotoiminnan tilannekuvaa on laadittu vuodesta 2017 saakka. Kokonaisuuden muodostaa laaja tilastopohja, jota tarkastellaan ajankohtaisten muutosilmiöiden kautta. Tilannekuvassa muodostetaan päätelmiä maakunnan nykytilasta ja tulevaisuudesta, jotta muuttuviin kehityskulkuihin voidaan reagoida ja rakentaa polkuja myönteiseen tulevaisuuteen. Globaalit kriisit ovat tuoneet tilannekuvatyöhön huomattavia epävarmuustekijöitä, joiden myötä lähitulevaisuuden ennakointi on muuttunut entistä haasteellisemmaksi. Yhteenvetona tilannekuvasta voidaan todeta, että Etelä-Pohjanmaalla pandemian, […]
Väestökehitys Etelä-Pohjanmaalla – mikä muuttui vuonna 2022?
Koko Suomen väestökehityksen osalta voidaan todeta, että vuonna 2022 väestökehityksessä palattiin hieman vanhaan tuttuun kehitykseen. Suurimmat yliopistomaakunnat ja erityisesti Uusimaa menestyivät ja suuressa osassa maata väestön väheneminen jatkui. Tällä kertaa kuitenkin merkittävimpänä tekijänä oli erityisesti luonnollinen väestökehitys. Suurin yksittäinen muutos vuonna 2022 näkyi Uudellamaalla, jossa väkiluvun kasvu kiihtyi kaikkein eniten maahanmuuton huomattavan kasvun ansiosta ja […]
Väestönkehityksen valonpilkahdukset ja haasteet
2020-luvun alku on haastanut monella tapaa ja kriisinkestävyyttä on koeteltu usealla tasolla. Koronapandemian aiheuttamasta poikkeusolosta ollaan siirtymässä kohti uutta normaalia, vaikka virus ei keskuudestamme ole kadonnutkaan. Keväällä 2022 Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut Euroopan turvallisuustilannetta sekä taloudellista ja poliittista kenttää. Myös ilmastokriisin ratkaisemiseksi on koetettu lyödä suurempaa vaihdetta sisään. Vaikka väestönkehityksen suuret linjat ovat […]
Muuttoliike Etelä-Pohjanmaalla – näkevätkö nuoret maakunnassa mahdollisuuksia
Suomessa kaikkein muuttoaltteimpia ovat nuoret aikuiset eli noin 20–30-vuotiaat. Tuohon aikaan nuoret hakevat vielä paikkaansa maailmassa eikä asuntolaina tai perheenlisäys sido heitä yhteen paikkaan. Uusia mahdollisuuksia voidaan lähteä matalammalla kynnyksellä hakemaan muualta. Etelä-Pohjanmaalta kuten muistakin samankaltaisista maakunnista suuri osa nuorista muuttaa aikuistuttuaan suurempiin kaupunkeihin tai toisiin maakuntiin ja pääsääntöisesti se on nähty hyvänä asiana. Uudet […]
Väestökehitys pandemian aikana – käänne parempaan
Tilastokeskuksen tuottamat väestöennusteet ovat viime vuosina luoneet murheellista kuvaa Etelä-Pohjanmaan maakunnan pitkän aikavälin kehityksestä. Kuntien osalta ainoastaan Seinäjoen kohdalla ennusteet ovat olleet myönteisiä ja maakuntakeskus kestää vertailun hyvin samaa kokoluokkaa edustavien yliopistokaupunkien kanssa, ollen joidenkin osalta jopa parempi. Vuonna 2021 julkaistu tuorein väestöennuste ei tuonut suurta muutosta edelliseen. Mikäli väestöennuste toteutuisi, vuonna 2030 Etelä-Pohjanmaan asukasluku […]
Korona-ajan opit maakunnan tulevaisuustyöhön
Koronakriisi on todennäköisesti monella ollut aikaa, jonka haluaisi jo jättää taaksepäin. Pandemia on korostanut yhteiskunnan ongelmakohtia ja vahvistanut joitain pitkään jatkuneita kehityssuuntia, mutta toisaalta se on auttanut kyseenalaistamaan muuttumattominakin pidettyjä trendejä. On mahdollista, että pandemian väistyttyä voi avautua mahdollisuuksia myös positiiviselle muutokselle. Kansallisen muuttoliikkeen suunta on ainakin hetkeksi muuttunut. On havaittavissa, että koronakriisi on lisännyt […]
Työvoimapulan taustalla poismuuttavat nuoret ja osaavan työvoiman puute
Työvoimapula on kiihtynyt Etelä-Pohjanmaalla. Vuoden 2016 ensimmäisellä puolikkaalla Etelä-Pohjanmaalla oli 15 ammattia, joiden työntekijöistä oli pulaa. Vuoden 2021 toisella puolikkaalla vastaava luku on 73. Työntekijöitä hakeneista maakunnan yrityksistä lähes puolella on ollut ongelmia löytää työvoimaa, ja vuonna 2020 yli viidesosassa yrityksistä työpaikat jäivät osittain tai kokonaan täyttämättä. Aloittain tarkasteltuna tarve on laajinta sosiaali- ja terveysalalla […]
Mitä Tilastokeskuksen uusi väestöennuste kertoo Etelä-Pohjanmaasta vuonna 2040?
Tilastokeskus julkaisi uuden väestöennusteensa 30.9.2021. Ennusteen mukaan Etelä-Pohjanmaan väkiluku, joka oli vuoden 2020 lopulla 192 150 henkeä, alentuisi vuoden 2040 loppuun mennessä 173 749 henkeen eli noin kymmenen prosenttia. Etelä-Pohjanmaa olisi edelleen väestöltään yhdeksänneksi suurin maakunta Satakunnan jälkeen, ennen Pohjanmaata. Koko Suomessa asuisi ennusteen mukaan tuolloin 5 588 011 henkeä. Maakuntakeskus Seinäjoen asukasluku kasvaisi ennusteen mukaan 68 […]