Koulutus ja osaaminen
Suomen väestö on kansainvälisesti mitattuna korkeasti koulutettua ja osaavaa. Työn ja taloudentutkimus Labore avaa vuoden 2020 OECD-maiden väestön koulutustasoa mittaavaa selvitystä, joka toi mukanaan myös osaltaan hälyttäviä uutisia. Suomessa nuorten ikäluokkien koulutustason kasvu on pysähtynyt. Ikäryhmittäin tarkasteltuna 25-34 vuotiaiden koulutustaso on vanhempia ikäluokkia alhaisempi. Lisää selvityksen tuloksista suomen kielellä löytyy Laboren sivuilta. Myös lasten koulutustason heikkenemisestä on signaaleja, kuten heikentyneet Pisa-tulokset. Koulutukseen panostaminen onkin tärkeää kaikilla koulutusasteilla.
Koulutuksella on merkittävä rooli yhteiskunnassa. Koulutus linkittyy vahvasti työllisyyteen ja työllisyyden kautta pystytään myös suitsimaan syrjäytymisestä aiheutuvaa haittaa yhteiskunnassa ja parantamaan ihmisten sosioekonomista asemaa. Marinin hallitus linjasi, että vuoteen 2030 mennessä korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan 50 prosenttiin. Toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat muun muassa koulutuspaikkojen lisääminen ja aloituspaikkojen kohdentaminen ensimmäistä korkeakoulututkintoaan suorittaville. Lisäksi tavoitteena on turvata tilanne, jossa jokaisessa maakunnassa on korkeakoulu. Hallitusohjelmaan voi tutustua tarkemmin täältä. Heijastaen tähän tavoitteeseen, Etelä-Pohjanmaalla on myös tehtävää korkeasti koulutetun väestön osuuden nostamisessa. Vuonna 2020 korkeasti koulutetun väestön osuus 15 vuotta täyttäneistä oli Etelä-Pohjanmaalla maakuntien toiseksi alhaisin (26,5 %). Nuorten pääseminen jatko-opintoihin riippuu tulevaisuudessa tehtävistä koulutuspoliittisista päätöksistä. Lukiokoulutuksen jälkeisen välivuoden pitäminen on ollut paljon puheenaiheena ja vaikuttaisi, että välivuoden suosio on kasvanut viime vuosina. Tähän vaikuttavat monet tekijät, kuten tiukentuneet hakukriteerit korkeakouluissa ja hakusysteemin muutokseen liittyvät ensikertalaisuuskiintiöt ja todistusvalinnat.
Maakunnan osaamisperustan kehittäjänä Seinäjoen ammattikorkeakoululla ja yliopistokeskuksella on merkittävä rooli. Väestön koulutustason nostamisessa kompastuskivenä on etenkin ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen määrän matala osuus alueella asuvaan nuoreen väestöön. Tämä ajaa nuoria aikuisia hakemaan koulutusta maakunnan ulkopuolelta. Koulutuksen perässä pois muuttaneista vain osa palaa takaisin maakuntaan. Vuonna 2021 SeAMK sai 55 aloituspaikkaa lisää helpottamaan tilannetta. SeAMK yhdessä yliopistokeskuksen kanssa ovat myös merkittäviä tutkimus- kehittämistoiminnan tuottajia maakunnassa
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot käyvin hinnoin tarkasteltuna olivat nousseet vuoteen 2021 mennessä vuoden 2012 tasolle eli 49,8 miljoonaan euroon. Kymmenen vuoden aikana meno ovat olleet pienimmillään vuonna 2014 ollen 39,8 miljoonaa euroa. Menojen osuus suhteessa maakunnan väestöön on maakuntien kolmanneksi pienin.
Maakunnan kärkialoja ovat elintarviketalous, metalli- ja teknologiateollisuus sekä puuteollisuus. Etelä-Pohjanmaalla strategisina kehityskohteina ovat kestävät ruokajärjestelmät ja biotalous, digitaalinen valmistus, energiatehokkaat järjestelmät, tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistaminen ja uudistuva palvelu- ja elämystuotanto. Nämä kehityskohteet kytkeytyvätkin suoraa maakunnan kärkialoihin. Etelä-Pohjanmaalla hyödynnetään tehokkaasti luotua verkostomaista korkeakouluyhteistyön mallia ja yhteistyö eri sektoreiden välillä on ehdottomasti maakunnan vahvuus. Rahoituksiin tehdyt leikkaukset haastavat kuitenkin tutkimus- ja kehittämistoiminnan eteenpäin viemistä.
Etelä-Pohjanmaan menestys on myönteistä monilla talouden mittareilla, ja sijoitus yrittäjämyönteisyydessä on korkea. Maakunta on kuitenkin samanaikaisesti häntäpäässä perinteisten innovaatiomittausten saralla. Uusien tuotteiden tai prosessien kehittämiselle ei välttämättä löydy varsinaista tutkimusyksikköä, ja alueella tehtävä innovaatiotoiminta onkin usein käytännönläheistä ja soveltavaa. Tämä näkyy mm. maakuntaan myönnettyjen patenttien luonteessa: ne ovat usein hyvin konkreettisia ja käytännönläheisiä. Pk-yritysten keskuudessa tehtävä käytännönläheinen innovaatiotoiminta realisoituu taloudellisina vaikutuksina ja vaikuttaa myös työllisyyteen, mutta toiminta ei näy välttämättä innovaatiotilastoissa.