Koulutus ja osaaminen

Ihmisen aivot, joissa pyörivät rattaat. Koristeellinen.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Etelä-Pohjanmaalla maakunnista toiseksi matalin. Kuitenkin 2002-2010 vuosien välillä maakunnan koulutustaso kasvoi 25–34-v. ikäryhmässä maakunnista kaikkein eniten.  Seinäjoen ammattikorkeakoululla ja yliopistokeskuksella on ollut keskeinen rooli alueen osaamisperustan ja tutkimusyhteisön kehityksessä. 2010-luvulla koulutustason kehityksessä tapahtui hätkähdyttävä muutos. Nuorten aikuisten koulutustaso on E-P:llä laskenut 2010-luvun aikana maakunnista kolmanneksi eniten. Etelä-Pohjanmaalla on tällä hetkellä yli tuhat nuorta korkeakoulutettua vähemmän kuin 2010. Etelä-Pohjanmaalla on Suomen maakunnista kaikkein vähiten korkeakoulujen aloituspaikkoja suhteessa uusien ylioppilaiden määrään (2017). Erot maakuntien välillä voivat olla jopa kolminkertaiset. Koulutustason romahdus on aiheutunut 2010-luvun koulutusleikkauksista ja suurten kaupungin pitovoiman kasvusta Tilannetta on heikentänyt, että jo lähtökohtaisesti maakunnassa on korkeakoulutusta ollut niukasti saatavilla suhteessa vastavalmistuneiden nuorten ikäluokkaan.

Etelä-Pohjanmaan ja koko Suomen vähenevän väestön osaamispotentiaali on pyrittävä täysimittaisesti hyödyntämään. Etelä-Pohjanmaalla on panostettava koulutustason nostamiseen ja osaamisen vahvistamiseen kaikilla koulutustasoilla. Korkeakoulutuksen resurssit ja aloituspaikkojen määrä ovat selkeästi alimitoitetut. Maakunnan matala koulutustaso ja T&K-resurssien vähäinen määrä hidastavat elinkeinoelämän uudistumista. Etelä-Pohjanmaan koulutusvaje kytkeytyy tuottavuuskysymykseen. Huomionarvoista on, että teollisuuden osuus yritysten työllisistä on Etelä-Pohjanmaalla maakunnista kolmanneksi korkein, mutta esimerkiksi taas diplomi-insinöörien osuus työllisistä on maakunnista kaikkein pienin.

TKI-toiminnan vauhdittaminen

Etelä-Pohjanmaalla on koko 2000-luvun panostettu tutkimus- ja koulutusympäristöjen kehittämiseen. EPANET-professuurit ja SeAMK:n TKI-ympäristöt ovat vahvistaneet alueen tutkimusyhteisöä. T&K-menojen kasvuvauhti on ollut E-P:llä maakunnista 2. korkein 2010-luvulla. (39,3 %). Asukasta kohden T&K-menot ovat toiseksi matalimmat, mikä johtuu julkisen sektorin ja korkeakoulujen T&K-resurssien (mm. rakennerahastovarat) vähäisyydestä. Etelä-Pohjanmaan yritysten T&K-panostukset asukasta kohden ovat kohtuullisen hyvää tasoa, ja ne ovat n. 80 % alueen kokonaispanostuksista. Elinkeinoelämän panostukset ovat E-P:llä esimerkiksi suuremmat kuin Pohjois-Karjalassa (195 vs. 177 euroa/asukas), mutta julkisen sektorin ja korkeakoulujen T&K resurssit ovat E-P:llä vain n. kymmenesosa siitä, mitä ne ovat Pohjois-Karjalassa (49 vs. 420 euroa/asukas). Patentteja E-P:lle myönnetään vuosittain noin 10-20 kpl. Niukat tutkimusresurssit käytetään maakunnassa tehokkaasti hyödyksi. Suhteessa T&K resursseihin, myönnettyjen patenttien määrä on E-P:llä korkea.

Etelä-Pohjanmaalla on vahva yhteinen tahtotila innovaatioekosysteemin kehittämisestä. Yhteistyö julkisen sektorin, koulutustoimijoiden ja elinkeinoelämän kesken on merkittävä vahvuustekijä. Etelä-Pohjanmaan yrityskeskittymillä ja eri kehitysasteen ekosysteemeillä on kiinteät yhteydet alueen korkeakoulutoimijoihin mm. professuurien rahoituksen ja TKI-toiminnan kautta. Seinäjoen kaupungin ekosysteemisopimuksen teemat kytkeytyvät ruoka-alan ja teollisuuden uudistumiseen ja kasvuun. Yhteistyö on tiivistä yrityksistä ja oppilaitoksista koostuvien FoodTeam ja TechTeam -verkostojen kanssa. Järviseudulla toimii vakiintunut ja kasvava 11 yrityksestä koostuva metalliteollisuuden ekosysteemi on La Alucenter. Lisäksi SeAMK:n IoT-Compass Hub kehittää digitaalisen valmistuksen ja teollisen internetin ekosysteemiä tukemaan valmistavaa pk-teollisuutta. Älykäs ja uudistuva teollisuus on vahvasti kehittämisen kohteena koko maakunnassa.