Koulutus ja osaaminen

Ihmisen aivot, joissa pyörivät rattaat. Koristeellinen.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Etelä-Pohjanmaalla maakunnista toiseksi matalin yhdessä Keski-Pohjanmaan kanssa (26,2 %) vuonna 2020. Vain Kainuussa korkeakoulutusaste oli matalampi, 25,6 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla on lisäksi suurta kunnittaista vaihtelua: Karijoella vain 13 prosentilla 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli korkea-asteen tutkinto, kun Seinäjoella vastaava luku oli 34 prosenttia. Vaihteluun vaikuttaa alueellinen työpaikkarakenne.

Seinäjoen ammattikorkeakoululla ja yliopistokeskuksella on ollut keskeinen rooli alueen osaamisperustan ja tutkimusyhteisön kehityksessä. 2010-luvulla koulutustason kehityksessä tapahtui hätkähdyttävä muutos. Nuorten aikuisten koulutustaso on Etelä-Pohjanmaalla laskenut 2010-luvun aikana maakunnista kolmanneksi eniten. Maakunnassa on tällä hetkellä yli tuhat nuorta korkeakoulutettua vähemmän kuin 2010. Etelä-Pohjanmaalla on Suomen maakunnista kaikkein vähiten korkeakoulujen aloituspaikkoja suhteessa uusien ylioppilaiden määrään vuonna 2017. Vuosien 2010–2019 välillä ammattikorkeakoulutuksen peruskoulutuksen aloituspaikat vähenivät 327:llä. Erot maakuntien välillä voivat olla jopa kolminkertaiset. Koulutustason romahdus on aiheutunut 2010-luvun koulutusleikkauksista ja suurten kaupungin pitovoiman kasvusta. Tilannetta on heikentänyt se, että jo lähtökohtaisesti maakunnassa on korkeakoulutusta ollut niukasti saatavilla suhteessa vastavalmistuneiden nuorten ikäluokkaan.

Etelä-Pohjanmaan ja koko Suomen vähenevän väestön osaamispotentiaali on pyrittävä täysimittaisesti hyödyntämään. Etelä-Pohjanmaalla on panostettava koulutustason nostamiseen ja osaamisen vahvistamiseen kaikilla koulutustasoilla. Korkeakoulutuksen resurssit ja aloituspaikkojen määrä ovat selkeästi alimitoitetut. Maakunnan matala koulutustaso ja T&K-resurssien vähäinen määrä hidastavat elinkeinoelämän uudistumista. Etelä-Pohjanmaan koulutusvaje kytkeytyy tuottavuuskysymykseen. Huomionarvoista on, että teollisuuden osuus yritysten työllisistä on Etelä-Pohjanmaalla maakunnista kolmanneksi korkein, mutta esimerkiksi taas diplomi-insinöörien osuus työllisistä on maakunnista kaikkein pienin.

TKI-toiminnan vauhdittaminen

Etelä-Pohjanmaalla on koko 2000-luvun panostettu tutkimus- ja koulutusympäristöjen kehittämiseen. EPANET-professuurit ja SeAMK:n TKI-ympäristöt ovat vahvistaneet alueen tutkimusyhteisöä. Tutkimus- ja kehittämismenot ovat vähentyneet Etelä-Pohjanmaalla vuosien 2011–2020 aikana 11 prosenttia, kun koko maassa keskimäärin menot ovat vähentyneet noin 3 prosenttia. Lisäksi asukasta kohden tarkasteltuna menot ovat olleet maakunnista toiseksi matalimmat, mikä johtuu julkisen sektorin ja korkeakoulujen T&K-resurssien (mm. rakennerahastovarat) vähäisyydestä. Etelä-Pohjanmaan yritysten T&K-panostukset asukasta kohden ovat kohtuullisen hyvää tasoa, ja ne ovat noin 72 prosenttia alueen kokonaispanostuksista. Patentteja Etelä-Pohjanmaalle myönnetään vuosittain noin 10–20 kappaletta. Niukat tutkimusresurssit käytetään maakunnassa tehokkaasti hyödyksi. Suhteessa T&K-resursseihin myönnettyjen patenttien määrä on Etelä-Pohjanmaalla korkea.

Eri toimijat ovat Etelä-Pohjanmaalla sitoutuneet kehittämään innovaatioekosysteemiä. Yhteistyö julkisen sektorin, koulutustoimijoiden ja elinkeinoelämän kesken on merkittävä vahvuustekijä. Etelä-Pohjanmaan yrityskeskittymillä ja eri kehitysasteen ekosysteemeillä on kiinteät yhteydet alueen korkeakoulutoimijoihin muun muassa professuurien rahoituksen ja TKI-toiminnan kautta. Seinäjoen kaupungin ekosysteemisopimuksen teemat kytkeytyvät ruoka-alan ja teollisuuden uudistumiseen ja kasvuun. Yhteistyö on tiivistä yrityksistä ja oppilaitoksista koostuvien FoodTeam ja TechTeam -verkostojen kanssa. Järviseudulla toimii vakiintunut ja kasvava 11 yrityksestä koostuva metalliteollisuuden ekosysteemi La Alucenter. Lisäksi SeAMK:n IoT-Compass Hub kehittää digitaalisen valmistuksen ja teollisen internetin ekosysteemiä tukemaan valmistavaa pk-teollisuutta. Älykäs ja uudistuva teollisuus on vahvasti kehittämisen kohteena koko maakunnassa.