Koulutus ja osaaminen
Suomen väestö on kansainvälisesti mitattuna korkeasti koulutettua ja osaavaa. Suomessa nuorten ikäluokkien koulutustason kasvu on kuitenkin pysähtynyt, sillä ikäryhmittäin tarkasteltuna 1970-luvulla syntyneet ovat jääneet korkeimmin koulutetuiksi ikäluokiksi. Myös lasten koulutustason heikkenemisestä on viitteitä heikentyneiden Pisa-tulosten muodossa. Koulutukseen panostaminen onkin tärkeää kaikilla koulutusasteilla, sillä koulutus ja tiede tukevat teknologista kehitystä, joka on talouskasvun keskeisin tekijä.
Koulutuksella on myös merkittävä yhteiskuntapoliittinen rooli. Koulutus linkittyy vahvasti työllisyyteen, ja työllisyyden kautta pystytään samalla myös ehkäisemään syrjäytymisestä aiheutuvia haittoja sekä parantamaan ihmisten sosioekonomista asemaa. Vuonna 2022 korkeasti koulutetun väestön osuus 15 vuotta täyttäneistä oli koko maassa 33,3 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla vastaava osuus oli maakuntien toiseksi alhaisin (26,9 %).
Etelä-Pohjanmaan osaamisperustan kehittäjänä Seinäjoen ammattikorkeakoululla ja yliopistokeskuksella on merkittävä rooli. Väestön koulutustason nostamisessa kompastuskivenä on etenkin ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen määrän matala osuus alueella asuvaan nuoreen väestöön suhteutettuna. Tämä ajaa nuoria aikuisia hakemaan korkeakoulutusta maakunnan ulkopuolelta, erityisesti Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakunnista. Koulutuksen perässä pois muuttaneista vain osa palaa takaisin maakuntaan. Korkeakoulutuksen lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulu yhdessä yliopistokeskuksen kanssa ovat merkittäviä tutkimus- kehittämistoiminnan toteuttajia maakunnassa.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Etelä-Pohjanmaalla käyvin hinnoin tarkasteltuna olivat 41,8 miljoonaa euroa vuonna 2022. Vuosien 2012–2022 aikana vuosittaiset T&K-menot ovat vaihdelleet noin 40 ja 50 miljoonan euron välillä. Menojen osuus suhteessa maakunnan väestöön oli kaikista maakunnista kolmanneksi pienin vuonna 2022.
Maakunnan kärkialoja ovat elintarviketalous, metalli- ja teknologiateollisuus sekä puuteollisuus. Etelä-Pohjanmaalla strategisina kehityskohteina ovat kestävät ruokajärjestelmät ja biotalous, digitaalinen valmistus, energiatehokkaat järjestelmät, tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistaminen ja uudistuva palvelu- ja elämystuotanto. Nämä kehityskohteet kytkeytyvätkin suoraan maakunnan kärkialoihin. Etelä-Pohjanmaalla hyödynnetään tehokkaasti luotua verkostomaista korkeakouluyhteistyön mallia ja yhteistyö eri sektoreiden välillä on ehdottomasti maakunnan vahvuus. Rahoituksiin tehdyt leikkaukset haastavat kuitenkin tutkimus- ja kehittämistoiminnan eteenpäin viemistä.
Etelä-Pohjanmaan menestys on myönteistä monilla talouden mittareilla, ja sijoitus yrittäjämyönteisyydessä on korkea. Maakunta on kuitenkin samanaikaisesti häntäpäässä perinteisten innovaatiomittausten saralla. Uusien tuotteiden tai prosessien kehittämiselle ei välttämättä löydy varsinaista tutkimusyksikköä, ja alueella tehtävä innovaatiotoiminta onkin usein käytännönläheistä ja soveltavaa. Tämä näkyy mm. maakuntaan myönnettyjen patenttien luonteessa: ne ovat usein hyvin konkreettisia ja käytännönläheisiä. Pk-yritysten keskuudessa tehtävä käytännönläheinen innovaatiotoiminta realisoituu taloudellisina vaikutuksina ja vaikuttaa myös työllisyyteen, mutta toiminta ei näy välttämättä innovaatiotilastoissa.