Etelä-Pohjanmaan väestökehityksen osalta alkuvuosi oli monelta osin kohtuullisen hyvä ja selkeästi parempaa kuin valtaosassa muita maakuntia. Kuitenkin väkiluvun vakiinnuttamiseksi parempaan pitäisi pystyä, koska oletettavaa on, että erityisesti maan sisäisen muuttoliikkeen osalta tilanne heikkenee huomattavasti loppuvuonna. 

Syntyvyys kääntyi kasvuun 

Positiivista on, että alkuvuonna 2025 syntyi 701 lasta, joka tarkoittaa, että syntyneiden lasten määrä kasvoi +41 verrattuna vuoden 2024 alkupuoliskoon. Etelä-Pohjanmaan kunnista Kauhavalla ja Seinäjoella oli kasvua kaikkein eniten, joissa lapsia syntyi noin parikymmentä enemmän kuin viime vuonna. Suhteellisesti paras kasvu oli Evijärvellä ja Vimpelissä.  

Mahdollista on, että syntyvyys jatkaa kasvuaan myös loppuvuonna, koska useimmiten vuoden toisella puoliskolla syntyy enemmän lapsia. Mielenkiintoista on seurata mitä tulee tapahtumaan. 

Kuolleisuus oli maakunnassa samaa tasoa kuin viime vuonna ja se tulee yhä olemaan merkittävästi syntyvyyttä suurempi, jonka myötä luonnollinen väestönlisäys (syntyneet-kuolleet) tulee olemaan tänäkin vuonna merkittävin väkilukua alentava tekijä. 

Merkittävää muuttovoittoa muuttovoittoa kotimaasta ja ulkomailta 

Muuttoliikkeen osalta tilanne pysyi hyvänä. Etelä-Pohjanmaa sai kotimaan muuttoliikkeestä muuttovoittoa +39 hlö, joka on viisi asukasta enemmän kuin vuosi sitten. Vain neljä muuta maakuntaa sai muuttovoittoa samalla ajanjaksolla (Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme). 

Etelä-Pohjanmaa sai maahanmuutosta muuttovoittoa +394 asukasta, jossa oli hiukan laskua edellisestä vuodesta (-33 vs. 2024).  

2010-luvulla muuttovoitto jäi useimmiten 200-300 henkilöön vuodessa, joten nykyinen taso on selvästi aiempaa korkeampi. Vuodesta 2021 lähtien nettomaahanmuuton määrä on riittänyt kattamaan maan sisäisen muuttoliikkeen tappiot. 

Loppuvuonna on odotettavissa heikompaa kehitystä 

Väestökehityksen osalta kohtuullisen hyvät luvut tulevat loppuvuonna olemaan heikompia. Nimittäin syksyn tullen Etelä-Pohjanmaa on jälleen kärsimässä maan merkittävimpiin lukeutuvat muuttotappiot, koska maakunnan korkeakoulutuksen aloituspaikkamäärät ovat selkeästi väestöllisesti alimitoitetut. Maakuntien välisessä vertailussa Etelä-Pohjanmaan tilanne on kiistatta maan heikoin. Tämän vuoksi pelkästään elo-syyskuussa Etelä-Pohjanmaa tulee kokemaan n. -500 asukkaan muuttotappion, kun nuoret muuttavat korkeakouluopintojen perässä muualle Suomeen. 

 Seinäjoen ammattikorkeakoulu on lisännyt aloituspaikkoja, mutta lisäresursseja tarvitaan valtion suunnalta, koska takamatka aloituspaikoissa on niin mittava. Huomionarvoista on, että mikäli ikäluokat pienenevät ennustetusti, niin Etelä-Pohjanmaalla ei tule edes vuonna 2045 olemaan yhtä aloituspaikkaa jokaista 19-vuotiasta kohti. Samaan aikaan joissain maakunnissa aloituspaikkoja voi olla kaksi jokaista nuorta kohti. 

Tekijöitä tarvitaan 

Edellä mainittujen lukujen perusteella voi todeta, että Etelä-Pohjanmaalla on kohtuullisen hyvin vetovoimaa ja pitovoimaa. Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisäyksellä olisi mahdollista tilanne kääntää erinomaiseksi. Se parantaisi maakunnan nuorten mahdollisuuksia saada opiskelupaikka omasta kotimaakunnasta ja tarjoaisi mahdollisuuden houkutella entistä useampia muualta muuttaneita opiskelijoita jäämään maakuntaan asumaan opintojen jälkeen.  

Opiskelijamäärän kasvattaminen toisi myös kaivattua työvoimaa maakuntaan. Myönteistä on, että Etelä-Pohjanmaalla on yhä heikoista suhdanteista huolimatta maan toiseksi matalin työttömyysaste. Etelä-Pohjanmaa poikkeaa kuitenkin monista muista maakunnista siinä, että meillä työmarkkinoiden erityshaasteena on kohtaannon lisäksi ollut nimenomaan pula työvoimasta, toisin kuin monissa muissa maakunnissa. 

Tekijöitä tullaan tarvitsemaan, koska nykykehityksen jatkuessa työikäisten määrä tulee vähenemään useilla sadoilla vuositasolla tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Syntyvyyden kasvu ei tuo nopealla aikavälillä ratkaisuja maakunnan työvoimatarpeisiin vaan suurin potentiaali on maahanmuutossa. Toiveikkuutta herättää se, että maahanmuuton määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina ja maakunnan pitovoima on pysynyt hyvänä. Etelä-Pohjanmaalla on aito mahdollisuus kääntää väestökehityksen suuntaa, kunhan panostamme jatkossakin määrätietoisesti maakunnan houkuttelevuuden parantamiseen ja elinvoiman vahvistamiseen. 

Teksti: Miika Laurila