Muuttoliike Etelä-Pohjanmaalla – näkevätkö nuoret maakunnassa mahdollisuuksia

Suomessa kaikkein muuttoaltteimpia ovat nuoret aikuiset eli noin 20-30 vuotiaat. Tuohon aikaan nuoret hakevat vielä paikkaansa maailmassa eikä asuntolaina tai perheenlisäys sido heitä yhteen paikkaan. Uusia mahdollisuuksia voidaan lähteä matalammalla kynnyksellä hakemaan muualta.

Etelä-Pohjanmaalta kuten muistakin samankaltaisista maakunnista suuri osa nuorista muuttaa aikuistuttuaan suurempiin kaupunkeihin tai toisiin maakuntiin ja pääsääntöisesti se on nähty hyvänä asiana. Uudet ajatukset tai ihmiset tarttuvat mukaan muualta Suomesta ja maailmalta. Uusia asukkaita ja ideoita on paluumuuttojen myötä tuotu myös takaisin maakuntaan. Tästä on hyviä esimerkkejä viime vuosisadan alusta saakka Yhdysvaltoihin suuntautuneesta muuttoliikkeestä, josta tuomisina on monen maakunnan yrityksen perustaa lähdetty rakentamaan.

Muuttoliike on yksi keskeisimpiä väestökehityksen osatekijöitä, jonka trendeissä on tapahtunut viime vuosien ja vuosikymmenien aikana huomattaviakin muutoksia. Laaja kuva on, että maaseudulta muutetaan kaupunkeihin ja laskeneen syntyvyyden myötä väestökehitys huolettaa erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolisilla alueilla. Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus. Pandemian myötä yhä useampi kunta on saanut muuttovoittoa, muuttotappiot ovat pienentyneet ja Uudellamaalla kuntien välinen muuttoliike kääntyi jopa negatiiviseksi. Etelä-Pohjanmaan osalta huoli kuitenkin jatkuu, koska muuttotappio 15-24 vuotiaiden ikäryhmässä on yhä merkittävä

Yksilöjen tekemien muuttopäätösten takana on hyvin kirjavia syitä. Korkeakoulutukseen hakeutuminen ja uusien työmahdollisuuksien etsiminen ovat merkittäviä tekijöitä. Lisäksi muuttopäätöksen tekemiseen voi vaikuttaa vahvasti mielikuvat tai uskomukset alueesta. Etelä-Pohjanmaan muuttovetovoima on ollut heikko ja sen haasteet ovat monisyisiä.

Maakuntakeskus Seinäjoki on monella mittarilla yksi väkevimmistä kasvukaupungeista ja Seinäjoen kaupunkiseudun väestönkasvu oli 2020-luvulla maan paras. Muualta maasta katsottuna Seinäjoki ja koko maakunta ei ole kuitenkaan tarpeeksi houkutteleva, joka osaltaan on vaikuttanut maakunnan heikkoon väestökehitykseen.

Muuttovetovoiman kasvattaminen on kuntien tulevaisuuden kannalta ehkä keskeisin haaste. Kuntien on löydettävä ratkaisuja vastata potentiaalisten muuttajien toiveisiin ja odotuksiin. Imagon parantaminen, asuntopolitiikka tai palvelut ovat tekijöitä, joiden kautta on mahdollista edistää omaa muuttovetovoimaa. Pandemian myötä muuttoliikkeen suunta on kääntynyt hetkellisesti, monipaikkaisuus on yleistynyt ja ihmisten toiveet ja tarpeet asumisen suhteen ovat muuttuneet. On tehtävä kriittistä pohdintaa ja pyrittävä tarkasti selvittämään mitkä ovat ne tekijät, joihin on puututtava joita pystytään toteuttamaan. Nyt on mahdollisuus muutokselle.

Huomionarvoista kuitenkin on, että Etelä-Pohjanmaan tilannetta muuttoliikkeen osalta kärjistää se, että maakunnassa on suhteessa nuoriin ikäluokkiin huomattavasti vähemmän korkeakoulutuksen aloituspaikkoja kuin muissa maakunnissa. Etelä-Pohjanmaan nuorilla ei ole yhtä paljon valinnan mahdollisuuksia kuin muualla Suomessa. Tämän vuoksi olekaan ihme, että Etelä-Pohjanmaan muuttotappio 15-24 vuotiaiden ikäryhmässä on yksi maan pahimmista.

Suomessa on nähty tärkeinä periaatteina väestön koulutustason nostaminen, koulutusjärjestelmän tasa-arvo ja koulutuksen hyvä saavutettavuus ympäri maan. Viime vuosina on nähty, että koulutustason periytyvyys on kasvanut ja Suomi on jäänyt kansainvälisellä tasolla kilpailijamaista jälkeen. Nämä haasteet koskevat erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolisia alueita. Osaamisen eriarvoistumiskehityksestä on muodostunut kansallinen haaste.

Etelä-Pohjanmaalla on selvä rakenteellinen takamatka koulutusmahdollisuuksissa muihin maakuntiin verrattuna. Tämä on seurausta kansallisen tason päätöksistä, johon ei yksistään alueen omilla ratkaisuilla voida vaikuttaa. Potentiaali maakunnassa on kuitenkin huomattava. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on suosittu hakukohde, valmistuneiden työllistyminen on maan huippua ja monella mittarilla kyseessä on Suomen paras ammattikorkeakoulu. Lisäksi maakunnan työllisyysaste on ollut jo vuosia yksi maan korkeimmista, työttömyysaste hyvin matala ja työvoimapula on vuosi vuodelta pahentunut. Aloituspaikkojen lisäämiselle on vankat perusteet.

Valtiolta tarvitaan lisäpanostuksia Etelä-Pohjanmaan korkeakoulutusmahdollisuuksien lisäämiseen, mutta samalla varmistettava, että maakunta näyttäytyy mahdollisille muuttajille houkuttelevana asuinpaikkana.  Maakuntien ja maaseudun tyhjenemisestä on puhuttu vuosikymmeniä, joiden aikana on esitetty varsin synkkiä ennusteita tulevaisuudesta. Näistä jokainen on mennyt pieleen. Huolena kuitenkin on, vahvistamme itse näitä murheellisia näkemyksiä tulevaisuudesta, jolloin nuorten muuttaessa pois kotikunnastaan työn tai opiskelujen perässä he eivät näe mahdollisuuksia paluumuutolle. Tulevaisuususkon vahvistaminen on kaiken muun ohella yksi keskeisimpiä tekijöitä elinvoiman vahvistamisessa.

Teksti: Miika Laurila, yhteyspäällikkö, Etelä-Pohjanmaan liitto