Koko Suomen väestökehityksen osalta voidaan todeta, että vuonna 2022 väestökehityksessä palattiin hieman vanhaan tuttuun kehitykseen. Suurimmat yliopistomaakunnat ja erityisesti Uusimaa menestyivät ja suuressa osassa maata väestön väheneminen jatkui. Tällä kertaa kuitenkin merkittävimpänä tekijänä oli erityisesti luonnollinen väestökehitys.
Suurin yksittäinen muutos vuonna 2022 näkyi Uudellamaalla, jossa väkiluvun kasvu kiihtyi kaikkein eniten maahanmuuton huomattavan kasvun ansiosta ja maan sisäisen muuttoliikkeen kääntymisestä maltilliseen kasvuun. Pirkanmaa menestyi jälleen poikkeuksellisen hyvin maan sisäisissä muutoissa, joka näkyi yli viiden tuhannen asukkaan nettomuuttovoittona.
Maakuntien väestökehityksen eri osatekijöissä on viime vuosina ollut havaittavissa huomattaviakin eroja, jotka voivat mahdollisesti kertoa suuremmistakin muutoksista maan sisäisessä kehityksessä tuleville vuosille. Ennen kuin lähtee tekemään pidemmälle vedettyjä johtopäätöksiä, on huomioitava, että viimekin vuosi voidaan lukea poikkeusvuosiin.
Etelä-Pohjanmaan tilanne
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Etelä-Pohjanmaan väkiluvun vähenisi tällä vuosikymmenellä noin tuhannella asukkaalla vuodessa. Vuosi 2021 oli huomattavasti tätä parempi (-388 asukasta), mutta nyt on palattu perusuralle. Vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaan väkiluku väheni -959 asukkaalla.
Huomionarvoista väkiluvun muutoksessa on, että luonnollisesta väestönmuutoksesta on tullut maakunnassa kaikkein merkittävin tekijä väestömäärän laskussa. Vielä muutamia vuosia sitten merkittävimmät tappiot tulivat muuttoliikkeestä muualle Suomeen. Vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaan väkiluku väheni luonnollisen väestönkehityksen vuoksi -1171 henkilöllä. Väestöennusteissa ei yhtenäkään vuonna oletettu näin tapahtuvan.
Etelä-Pohjanmaan maan sisäiset muuttotappiot vähentyivät vuonna 2021 huomattavasti. Vuonna 2022 alkuvuosi oli hyvin positiivinen ja edellisen vuoden kaltainen, mutta syksyllä muuttotappiot kasvoivat. Kokonaisuutena nettotappio -437 asukasta oli kuitenkin kohtuullinen, koska muutamia vuosia sitten nettomuuttotappiot olivat yli kaksinkertaiset. Maakunnan muuttotappiot aiheutuvat lähes kokonaisuudessaan 15-24-vuotiaiden ikäryhmässä. Ennakkotietiedoista on pääteltävissä, että muuttotappiot eivät ole kasvaneet 15-24-vuotiaissa, mutta viralliset tiedot ilmestyvät vasta myöhemmin keväällä.
Maan sisäisen muuttoliikkeen kääntäminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista Etelä-Pohjanmaalle. Maakunnan muuttotappio 15-24 vuotiaiden ikäryhmässä vuosien 2017-2021 välillä oli yhteensä -3596 asukasta. Yhteenlaskettu muuttotappio on maakunnista kaikkein suurin.
Vuosittainen nettomaahanmuutto on pysytellyt pitkään +200-+400 asukkaan välillä. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 nettomaahanmuutto oli Etelä-Pohjanmaalla +694, joka melkein kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Kyseessä mittaushistorian korkein luku.
Syntyvyyteen vaikuttaminen lyhyellä tähtäimellä on haasteellista ja kuolleiden määrä tulee kasvamaan ikärakenteesta johtuen. Muuttotappioiden väheneminen ja huippuvuosi maahanmuutossa kuitenkin osoittaa, että ennustettu kehitys ei ole vääjäämätöntä. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä ja maahanmuutossa voi tapahtua huomattaviakin muutoksia ja omilla toimilla on mahdollista kasvattaa kuntien vetovoimaa. Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategiassa minimitavoitteena asetettiin maahanmuuton kaksinkertaistaminen ja maan sisäisten muuttotappioiden pysäyttäminen. Maahanmuuton osalta tavoite saavutettiin nyt ensimmäistä kertaa ja vuosi 2021 osoitti, että maan sisäisessä muuttoliikkeessä tavoitteen saavuttaminen on mahdollista.
Alkuvuoden ennakkotiedot tammi-helmikuun ajalta osoittavat, että väkiluvun lasku on jatkunut Etelä-Pohjanmaalla. Positiivisena kehityksenä näkyy, että 15-24-vuotiaiden määrä on kasvanut, mutta 0-9-vuotiaiden määrä taas on laskenut.
Työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton huomattava kasvu on pienentänyt Etelä-Pohjanmaan muuttotappioita. Myönteistä myös on, että muuttotappiot muualle Suomeen ovat pienentyneet, joskaan nykytilanteeseen ei voi olla tyytyväinen. Kasvun aikaansaaminen kansallisessa ja kansainvälisessä muuttoliikkeessä on elintärkeää Etelä-Pohjanmaan työmarkkinoiden ja kuntien elinvoiman näkökulmasta. Työikäinen väestö on vähentynyt Etelä-Pohjanmaalla kymmenessä vuodessa yli kymmenellä tuhannella henkilöllä ja sama tahti tulee jatkumaan, mikäli muutosta ei saada aikaan muuttoliikkeessä.
Teksti: Miika Laurila