Suomen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan volyymi ei ole toipunut 2010-luvun kriiseistä, ja haaste on yhteinen koko Suomelle. Nokian romahduksen ja finanssikriisin myötä tutkimus- ja kehitystoiminnan (t&k) määrä väheni sadoilla miljoonilla euroilla eikä viime vuosien kehitys ole ollut riittävää suunnan kääntämiseksi.

Viime hallituskaudella saavutettiin parlamentaarinen sopu siitä, että Suomen t&k-toiminnan rahoitusosuus olisi neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2030. Nykyinen hallitus on myös vahvasti sitoutunut tähän tavoitteeseen, jonka saavuttaminen edellyttää satojen miljoonien eurojen lisäystä t&k-menoihin vuosittain. Julkisen sektorin ja korkeakoulutoimijoiden panostuksia tarvitaan lisää, joiden myötä odotetaan merkittäviä lisäpanostuksia myös elinkeinoelämältä.

Tilastokeskuksen uusimpien tilastojen mukaan t&k-toiminnan menot olivat vuonna 2022 yhteensä 7,9 miljardia euroa ja kasvua edelliseen vuoteen oli 5,9 %. Hinnat nousivat kuitenkin poikkeuksellisen paljon vuonna 2022 ja t&k-menojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta jopa hieman väheni (-0,04 %) edellisestä vuodesta.

Kansallinen tavoite t&k-menojen 4 %:n bkt-osuudesta on siis hieman kauempana.

Etelä-Pohjanmaalla t&k-panostuksissa maltillista laskua

Kokonaisuutena Etelä-Pohjanmaan t&k-toiminnan kehitys on ollut myönteistä pitemmällä aikavälillä, mutta voidaan todeta, että t&k-panostukset ovat yhä liian matalalla tasolla. Takamatka muihin maakuntiin on pienentynyt, mutta maakunnan sijoitus keskinäisissä vertailuissa ei ole parantunut.

Etelä-Pohjanmaa on pysytellyt viimeisenä tai toiseksi viimeisenä maakuntien välisessä vertailussa t&k-menojen määrässä asukasta kohti. Vuonna 2022 t&k-menojen kokonaismäärä oli maakunnassa 48,1 miljoonaa euroa (252 euroa/asukas). Panostukset vähenivät edellisestä vuodesta 1,7 miljoonaa euroa.

Huomionarvoista on, että Etelä-Pohjanmaalla on maan toiseksi vähiten julkisia t&k-resursseja (81 €/asukas). Merkittävä syy taustalla on ollut rakennerahastovarojen vähäinen määrä, mutta myös merkittävä osa yliopistokeskuksen toiminnasta ja henkilöstöstä tilastoituu yliopistojen päätoimipaikkojen mukaisesti.

Elinkeinoelämän panostukset ovat olleet paremmalla tasolla (171 €/asukas), mutta yhä vähäisellä tasolla suhteessa verrokkimaakuntiin. Yhtenä syynä on yritysrakenne. Maakunnan yritykset ovat pieniä ja alueen teknologiateollisuudessa on kaikkein vähiten osaamisintensiivisiä yrityksiä (mm. ICT-, suunnittelu- ja konsultointialat).

Varovaisuus on lisääntynyt elinkeinoelämässä, mikä voi selittää t&k-panostusten vähenemistä useissa maakunnissa, mukaan lukien Etelä-Pohjanmaalla. Suhdannenäkymien heikentyessä yritykset välttävät riskejä ja keskittyvät ymmärrettävästi ydinliiketoimintaan.

Etelä-Pohjanmaalla on potentiaalia

Teollisuuden rakennemuutos on viime vuosikymmenen aikana ollut poikkeuksellisen voimakasta ja näyttäisi, että työttömyys on monessa maakunnassa jumiutunut pysyvästi korkealla tasolle. Tässä suhteessa Etelä-Pohjanmaan ennätyksellisen matalat työttömyysluvut ovat myönteinen poikkeus. Pk-yritysvaltainen teollisuussektori onkin yksi merkittävä potentiaalinen kasvuala.

Potentiaalin ulosmittaaminen edellyttää kuitenkin, että jatkossa entistä suurempi osa maakunnan yrityksistä saataisiin tekemään yhteistyötä maakunnan korkeakoulujen kanssa ja lisäämään t&k-panostuksiaan. Tärkeää on, että jatkossa pystyttäisiin enemmän hyödyntämään kansallisia ja kansainvälisiä rahoitusmahdollisuuksia.

Kansallisessa t&k-politiikassa tulisikin tavoitella samaa mitä maakunnassamme, eli pk-yritykset kaikkialla Suomessa tulisi saada panostamaan t&k-toimintaan ja lisäämään yhteistyötä korkeakoulutoimijoiden kanssa. Tämä edellyttäisi rahoitusinstrumenttien kriteerien uudelleentarkastelua ja palvelujen saatavuuden varmistamista eri puolella Suomea.  Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla Business Finlandin pk-yritysten rahoituskriteerit ovat ongelmallisia, sillä niissä painotetaan erityisesti vientipotentiaalia.

Uusi hallitus on sitoutunut lisäämään merkittävästi julkisen sektorin panostuksia tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimintaan. Etelä-Pohjanmaan kannalta tärkeää on, että näitä resursseja ei suunnata pelkästään yliopistoille ja akateemiseen tutkimukseen. Enemmän huomiota tulisi kiinnittää teollisuuden uudistumiseen ja tuottavuuden kasvattamiseen.

Teksti
Miika Laurila
yhteyspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan liitto