Innovaatiotilannekuvan tarkoituksena on määrittää mahdollisimman ajantasainen tilannekuva, muodostaa päätelmiä kehityksen suunnasta ja yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista maakunnallisen päätöksenteon, aluekehittämisen ja edunvalvonnan tueksi. Koronaviruksesta aiheutunut pandemia on luonut poikkeuksellisen epävarmuuden lähitulevaisuuden näkymien luotaamiseen. Kriisi on tuonut oman vahvan näkökulmansa tilannekuvassa esiin nostettuihin päätelmiin, kuten odottaa saattaa. Innovaatiotilannekuvassa on kiinnitetty huomiota maakunnan rakenteellisiin haasteisiin ja viimeisimpiin kehityskulkuihin. Esiin on nostettu kasvun esteitä mutta myös mahdollisuuksia.
Tässä vaiheessa voidaan todeta, että Etelä-Pohjanmaa on selvinnyt koronakriisistä pienemmin vaurioin kuin moni muu maakunta. Tilanne ei kuitenkaan ole ollut tasa-arvoinen, vaan erityisesti pienyrittäjät sekä kulttuuri- ja palvelualat ovat kärsineet. Elinkeinoelämässä tilanne on johtanut vahvaan polarisaatioon, joka näkyy jopa toimialojen sisällä. Toiset ovat selvinneet pienillä vaurioilla, kun taas toisiin kriisi iski rajusti. Kriisin inhimillinen hinta paljastuu vasta tulevien vuosien aikana.
Näkymät ovat kesän kynnyksellä kirkastuneet. Paluu vanhaan, pandemiaa edeltävään tilanteeseen ei kuitenkaan ole vielä näköpiirissä.
Työllisyys ja yritykset
Tuoreimmat suhdannetiedot ovat olleet positiivisia, ja kesän ja syksyn osalta odotetaan myönteisten signaalien vahvistuvan. On odotettavissa, että pandemiaa seuraa nopea kasvun aika, johon Suomen ja Etelä-Pohjanmaan on päästävä mukaan. Maakunnan vahvuutena on poikkeuksellisen korkea työllisyysaste, matala työttömyys ja yrittäjien suuri määrä. Teollisuuden työllisyyskehitys on ollut parempaa kuin maassa keskimäärin samoin kuin viennin kasvu. Viimeisimpien työllisyystietojen mukaan työllisyyskehitys teollisuuden parissa on ollut poikkeuksellisen vahva verrattuna muihin maakuntiin.
Varjon tilanteeseen luo työvoimapula ja yritysten rekrytointiongelmat, jotka jopa korona-aikana ovat pysyneet korkealla tasolla. Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan vuoden 2020 aikana eteläpohjalaisilla yrityksillä oli toiseksi eniten rekrytointiongelmia, joka yhdistettynä maan korkeaan työllisyysasteen kertoo alati pahenevasta haasteesta ja kasvun esteestä.
Korkeakoulutus ja TKI
Etelä-Pohjanmaan kannalta huolestuttavaa on koulutustason kehitys 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana nuorten aikuisten koulutustaso on heikentynyt Etelä-Pohjanmaalla erityisesti keskuskaupunki Seinäjoen ulkopuolella. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä maakunnan tilannetta kohensi myönteinen muuttoliike korkeakoulutettujen osalta. Tilanne kuitenkin kääntyi, ja huomattavan haasteen toivat myös korkeakoulutuksen leikkaukset. Tilanne on johtanut siihen, että Etelä-Pohjanmaalla on korkeakoulutuksen aloituspaikkoja selvästi vähiten suhteessa15-24-vuotiaaseen väestöön tai vastavalmistuneisiin ylioppilaisiin. Takamatka on huomattava jopa toiseksi viimeisenä olevan Kymenlaaksoon.
TKI-toiminnan osalta voidaan todeta, että 2000-luvun aikana maakunnan innovaatioekosysteemi on vahvistunut huomattavasti, ja takamatka muihin maakuntiin on kaventunut. Tuoreimpien tietojen mukaan TKI-resurssit ovat kuitenkin laskeneet, ja tällä hetkellä TKI-panostukset asukasta kohden ovat maan matalimmat. Huolestuttavaa on, että yritysten panostukset ovat laskeneet.
Matala koulutustaso ja TKI-resurssien vähäinen määrä ovat yhteydessä myös työn tuottavuuteen. Tuoreimpien tietojen mukaan työn tuottavuus on Etelä-Pohjanmaalla maan matalin. Teknologian kehitys ja käyttöönotto, koulutus, osaaminen ja henkinen pääoma ovat tuottavuuskasvun keskeisiä tekijöitä, joihin on panostettava, jotta alueen yritysten kilpailukyvyn vahvistuu. Lisäpanostuksia tarvitaan valtion tasolta koulutusvajeen kuromiseksi, mutta myös alueen yritysten ja koulutustoimijoiden keskeistä yhteistyötä on vahvistettava osaamispääoman vahvistamiseksi.
Muutokset mahdollistajat
Synkkien tilastotietojen ohella on syytä muistaa maakunnan vahvuudet: Etelä-Pohjanmaan keskeinen vahvuus on laadukas toisen asteen oppilaitosten verkosto. Maakunnassa on maan paras ammattikorkeakoulu, josta valmistuneet työllistyvät erinomaisesti ja sijoittuvat usein maakuntaan asumaan. Seinäjoen yliopistokeskus ja EPANET-professuurit ovat vahvistaneet maakunnan innovaatioekosysteemiä, ja korkeakouluyhteisön ympärille on mahdollista saada aikaan uutta TKI-toiminnan kasvua ja korkea-asteen koulutusta.
Etelä-Pohjanmaa on maan parhaimpia alueita yritystoiminnalle, josta osoituksena on mm. vahva teollisuus erityisesti, metalli-, puutuote- ja ruoka-aloilla. Lisäksi edellytykset biotalouden alan kasvulle ja uudistumiselle ovat erinomaiset. Jälleenrakennuksen aika voi olla uusi mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle.
Teksti: Miika Laurila