Työvoimapula on kiihtynyt Etelä-Pohjanmaalla. Vuoden 2016 ensimmäisellä puolikkaalla Etelä-Pohjanmaalla oli 15 ammattia, joiden työntekijöistä oli pulaa. Vuoden 2021 toisella puolikkaalla vastaava luku on 73. Työntekijöitä hakeneista maakunnan yrityksistä lähes puolella on ollut ongelmia löytää työvoimaa, ja vuonna 2020 yli viidesosassa yrityksistä työpaikat jäivät osittain tai kokonaan täyttämättä. Aloittain tarkasteltuna tarve on laajinta sosiaali- ja terveysalalla sekä teollisuudessa, mutta työvoimapula ei rajoitu näihin aloihin. Maakunnassa kaivataan niin sovellussuunnittelijoita ja lastentarhanopettajia kuin toimistosiivoojia ja pikaruokatyöntekijöitä. Työvoimapulan taustalla on useita tekijöitä, kuten myönteinen suhdannetilanne ja rakenteelliset haasteet, eikä kaikkia voida tavoittaa tilastoja tutkimalla. Kuitenkin tilastojen valossa työvoimapulan taustatekijöinä ovat erityisesti nuorten muutto muihin maakuntiin ja väestön ikääntyminen, korkeakoulualoituspaikkojen väheneminen, maahanmuuttajien pieni osuus väestöstä sekä työpaikkojen sijainti.
Muuttoliike pois Etelä-Pohjanmaalta on korkeimmillaan 15–24-vuotiaiden keskuudessa, eikä paluumuutto korvaa poismuuttoa. Vuonna 2020 lähes 800 nuorta muutti maakunnasta. Maakuntaan muuttaa eniten 30–39-vuotiaita, mutta heitä oli vain vajaa kymmenesosa (79 hlö) poismuuttaneista nuorista. Ulkomaan kansalaiset eivät myöskään lisää työntekijöiden määrää kovinkaan paljoa Etelä-Pohjanmaalla, sillä maakunnittain tarkasteltuna vuonna 2020 ulkomaalaisten osuus väestöstä oli pienin Etelä-Pohjanmaalla (2 %). Koko maan keskiarvo oli 5 prosenttia. Vaikka yrityksiä on maakunnassa runsaasti, ovat ne painottuneet muuta maata enemmän alkutuotantoon (8 % yrityksistä) ja jalostukseen (24 %), eikä niiden sijainti välttämättä houkuttele työntekijöitä. Esimerkiksi teollisuuden alan yrityksiä on runsaasti myös maakuntakeskuksen ulkopuolella, mutta vain Seinäjoen väestönmuutos on positiivinen muiden paikkakuntien kokiessa lähinnä väestökatoa. Väestön poismuuton takia osaavia tekijöitä ei yksinkertaisesti löydy täyttämään tehtäviä. Työvoimapulaa on myös korkeakoulutusta vaativilla aloilla, mutta Etelä-Pohjanmaan (26 %) korkeakoulutettujen osuus 15 vuotta täyttäneistä on koko maata (33 %) matalampi. Lisäksi ammattikorkeakoulun peruskoulutuksen aloituspaikat ovat vähentyneet vuodesta 2010 327 paikalla ollen 753 vuonna 2019.
Työttömyys on Etelä-Pohjanmaalla tunnetusti vähäistä ja työllisyysaste oli 76,0 vuonna 2020, joka on kuluvan vuoden aikana parantunut entisestään (76,4 % Q3). Työllisyyden ja työttömyyden osalta tilanne on poikkeuksellinen, mutta nyt olemme hukkaamassa edessä olevan nousukauden mahdollisuudet. Työvoiman ja työikäisen väestön osalta tilanne on ainoastaan heikentymässä tulevina vuosina samaan aikaan kun eläköityminen kiihtyy. Etelä-Pohjanmaan työvoimarakenne ei pysty vastaamaan alueen yritysten rekrytointitarpeisiin, joka myös jarruttaa yritysten investointipäätöksiä.
Maakunnan tilanne ei kuitenkaan ole vain synkän työvoimapulan sanelema. Vaikka maakunnan yrityskanta on pysynyt melko samana vuodesta 2013, on yrittäjien osuus työllisistä yhä suurin maakunnittain tarkasteltuna, missä on huomattava kasvupotentiaali. Pk-yrityssektorilla ei ole tapahtunut massairtisanomisia tai laajoja konkursseja ja kriisin keskellä on panostettu vahvasti uudistumiseen ja uudella tavalla tekemiseen. Työvoiman hankinnan osalta on tiedostettava tosiasiat ja panostettava vahvasti työvoiman hankintaan niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Se edellyttää uusia toimintamalleja ja tiivistä yhteistyötä julkisen sektorin, koulutustoimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa, jotta orastava kasvu ei tyrehdy työvoimapulaan.
Teksti: Essi Vallbacka