Etelä-Pohjanmaan innovaatiotilannekuva 2023

Koristeellinen.

Innovaatiotoiminnan tilannekuvaa on laadittu vuodesta 2017 saakka. Kokonaisuuden muodostaa laaja tilastopohja, jota tarkastellaan ajankohtaisten muutosilmiöiden kautta. Tilannekuvassa muodostetaan päätelmiä maakunnan nykytilasta ja tulevaisuudesta, jotta muuttuviin kehityskulkuihin voidaan reagoida ja rakentaa polkuja myönteiseen tulevaisuuteen.

Globaalit kriisit ovat tuoneet tilannekuvatyöhön huomattavia epävarmuustekijöitä, joiden myötä lähitulevaisuuden ennakointi on muuttunut entistä haasteellisemmaksi. Yhteenvetona tilannekuvasta voidaan todeta, että Etelä-Pohjanmaalla pandemian, sodan ja energiakriisin vaikutukset ovat olleet pelättyä pienemmät. Työllisyys ja talouskasvu on ollut myönteistä, mutta työllisyyskehityksessä varjopuolena on jatkuvasti hankaloituva työvoimapula ja rekrytointihaasteet. Innovaatiotoiminnassa on pysyviä haasteita, mutta nähtävissä on myös valonpilkahduksia

Etelä-Pohjanmaan merkittävimmät haasteet kytkeytyvät monin tavoin matalaan tuottavuuteen, jota voidaan vauhdittaa mm. investoinneilla, uusilla työpaikoilla, innovaatiotoiminnalla ja koulutuspanostuksilla.

Suomessa tarvitaan työllisyyttä ja tuottavuutta

Etelä-Pohjanmaa on ollut tuottavuuden eri mittareilla maan häntäpäässä jo vuosikaudet, joskin joillakin toimialoilla, kuten ruoka-alalla, on tapahtunut myös myönteistä kehitystä. Eurostatin tuottavuutta mittaavien tilastojen perusteella vuonna 2020 pohjoismaiden välisessä vertailussa vain Etelä-Pohjanmaa ja Kainuu erottuvat matalamman tuottavuuden alueina.

Myönteistä on, että Etelä-Pohjanmaalla investointien osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut ja tällä hetkellä voidaan puhua orastavasta investointibuumista. Julkisista lähteistä selviää, että Etelä-Pohjanmaalle on lähivuosina suunnitteilla noin kahdeksan miljardin edestä investointeja kestävään energian tuotantoon. Näiden lisäksi valmisteilla on lukuisia hankkeita, joista ei ole vielä julkisesti ilmoitettu.

Työttömyys on Etelä-Pohjanmaalla pysytellyt matalalla tasolla ollen lähes joka kuukausi maan toiseksi matalimmalla tasolla. Työllisyysasteen osalta Etelä-Pohjanmaa putosi vuonna 2022 kärkisijoilta ensimmäistä kertaa moneen vuoteen huolimatta siitä, että viime vuosi oli uusien avoimien työpaikkojen huippuvuosi. Työvoimapulan myötä työpaikkoja jäi täyttämättä, mutta työttömyys pysytteli yhä hyvin matalalla tasolla.

Etelä-Pohjanmaalla työmarkkinat ovat epätasapainossa, mikä on yritysten kasvun kannalta huomattava ongelma. Uusia työpaikkoja syntyy, mutta tekijöitä tarvitaan. Työvoiman ja työpaikkojen kohtaantotilanne on poikkeuksellisen vinoutunut.

Korkeakoulutuksen saatavuus on maan heikoin, mutta tki-panostukset ovat kasvussa

Panostukset tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaan ovat olleet Etelä-Pohjanmaalla asukasta kohti maan matalimpien joukossa. Tilanne johtuu monilta osin julkisen ja korkeakoulusektorin vähäisistä resursseista. Tuoreimpien tietojen mukaan erityisen ilahduttavaa oli, että yritysten T&K-panostukset kasvoivat 7,2 milj. euroa ja julkisen sektorin ja korkeakoulutoimijoiden 1,1 milj. euroa. Etelä-Pohjanmaalla on saatu Euroopan alue- ja rakennepolitiikan rahoitukseen huomattava tasokorotus, joiden vipuvaikutus voi olla maakunnassa merkittävä. Se kuitenkin edellyttää, että entistä suurempi osa pk-yrityksistä saadaan panostamaan T&K-toimintaan.

Yksi merkittävimmistä innovaatiotoiminnan haasteista on, että Etelä-Pohjanmaalla on ollut vuodesta 2010 kaikkein vähiten korkeakoulupaikan vastaanottaneita suhteutettuna 15–24-vuotiaiden ikäryhmään ja tilanne on heikentynyt huomattavasti. Vuoden 2022 tietojen perusteella edes viidensadan uuden opiskelijan vuosittainen lisäys ei nostaisi Etelä-Pohjanmaata toiseksi viimeisen maakunnan tasolle. Ero muihin maakuntiin, joissa ei ole omaa yliopistoa on huomattavan suuri.

Etelä-Pohjanmaan takamatka tulee pysymään myös tulevaisuudessa, mikäli ikäluokat pienevät tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti. Osaamisen eriarvoistumiskehityksestä on muodostunut kansallinen haaste ja on vaarana, että Etelä-Pohjanmaan työllisyys- ja osaamispotentiaali hukataan.

Etelä-Pohjanmaan innovaatio- ja kasvupotentiaali on hyödynnettävä

Etelä-Pohjanmaan pk-yritysvaltaisessa elinkeinoelämässä ja maakunnan metalli-, ruoka- ja puutuoteteollisuudessa on huomattava potentiaali uudistumiselle ja kasvulle. Se kuitenkin edellyttää, että maakunnassa saadaan osaamis- ja koulutustasoa kasvatettua ja edistettyä T&K-toimintaa. Nämä ovat kriittisen tärkeitä tekijöitä tuottavuuskasvun aikaansaamisessa.

Kansallisesti koulutustason nostaminen edellyttää, että korkeakoulutuksen lisäpanostukset ovat tehokkaita ja ne vastaavat elinkeinoelämän tarpeisiin. Etelä-Pohjanmaan osalta opiskelijamäärien lisääminen on kaikilla mahdollisilla mittareilla perusteltua.

Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat todistetusti tyytyväisiä opintoihinsa ja heidän työllistymisensä on maan kärkeä. Yrittäjämaakunnan korkeakoulusta valmistuneiden arvosta kertoo myös se, että SeAMKista valmistuneet ryhtyvät kaikkein useimmiten yrittäjiksi. Nämä ovat juuri niitä yksityisen sektorin työpaikkoja, joita Suomi tarvitsee. Toivottavasti myös pian työnsä aloittavan hallituksen ohjelmassa huomioidaan Etelä-Pohjanmaan ja koko Länsi-Suomen potentiaali kestävän kasvun rakentajana.

Teksti: Miika Laurila