Koronakriisi on todennäköisesti monella ollut aikaa, jonka haluaisi jo jättää taaksepäin. Pandemia on korostanut yhteiskunnan ongelmakohtia ja vahvistanut joitain pitkään jatkuneita kehityssuuntia, mutta toisaalta se on auttanut kyseenalaistamaan muuttumattominakin pidettyjä trendejä. On mahdollista, että pandemian väistyttyä voi avautua mahdollisuuksia myös positiiviselle muutokselle.

Kansallisen muuttoliikkeen suunta on ainakin hetkeksi muuttunut. On havaittavissa, että koronakriisi on lisännyt muuttovirtoja tai -puroja pienille paikkakunnille ja erityisesti pääkaupunkiseudulla maan sisäiset muutot ovat vähentyneet dramaattisesti. Ennakkotietojen mukaan Etelä-Pohjanmaan väestökehitys tulee olemaan huomattavasti edellisiä vuosia parempi, vaikka maakunnan väkiluku tuskin kokonaisuudessaan kääntyy kasvuun. Maltillinen väestötappio poikkeaisi kuitenkin huomattavasti tilastokeskuksen väestöennusteesta.

Suomessa kaupungistuminen jatkuu ja suuret kaupungit ovat kaikkein muuttovetovoimaisimpia. Seinäjoki sijoittuu korkealle kaupunkien välisessä muuttoliikkeessä. Etätyö ja monipaikkaisuus on lisääntynyt ja aiemmin haastavana nähty digiloikka on monilta osin toteutunut. Maakunnalla on tässä asiassa kuitenkin runsaasti kehitettävää: kiinteän verkon laajakaistasaatavuus on maakuntien matalin ja yritysten digitalisaatiossa olemme yhä takamatkalla. Pandemian aikana niin sanottu vartin kaupungin tai maakunnassa vartin taajaman periaate on korostunut: elämisen peruspalikoiden ja -palveluiden tulisi olla 15 minuutin kulkuetäisyydellä kodista. Etelä-Pohjanmaalla vartin taajama on usealla paikkakunnalla toteutettavissa, ja maakunnan liikennehankkeiden on tuettava tätä kehitystä. Etätyönteon lisääntyessä voidaan myös vähentää työmatkaliikennettä ja pyrkiä kehittämään kunkin asuinpaikkakunnan palveluita sellaisiksi, että ne vastaavat asukkaidensa tarpeisiin. Pandemia on murtanut käsityksen siitä, että esimerkiksi nuoren perheen toive on asua ahtaasti kaupungin keskustassa. Etelä-Pohjanmaalla on mahdollisuus tarjota ratkaisuja käsitysten muuttuessa.

Pandemia on opettanut myös sen, milloin etäyhteyksiä ei tule lisätä. Lasten perusopetusta ei pystytä järjestämään etäyhteyksin, mutta korkeakouluopintoihin etäopiskelun mahdollistama monipaikkaisuus sopii hyvin, kunhan pidetään huolta opiskelijoiden kiinnittymisestä opiskeluyhteisöön erityisesti uudelle paikkakunnalle muutettaessa. Etäopetuksen kasvattaminen vapauttaa pitkällä aikavälillä taloudellisia resursseja muuhun käyttöön ja avaa entistä paremmin mahdollisuuksia jatkuvaan osaamisen päivittämiseen. On löydettävä tasapaino lähi- ja etäopiskelujen osalta.

Vaikka koronapandemia on vaikuttanut maanlaajuisesti työmarkkinoihin, on Etelä-Pohjanmaa selvinnyt kriisistä tähän mennessä melko hyvin. Työllisyys on Manner-Suomen korkeinta ja työttömyys matalinta. Rakennetyöttömyys on pysynyt aika lailla samoissa lukemissa kuin ennen kriisiä ja on koko maan keskiarvoa matalampi. Nuorten työttömyys on saatu käännettyä laskuun, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä on yhä ollut kasvussa. Siltikin Etelä-Pohjanmaan ongelma on pikemminkin laaja työvoimapula, joka koskee etenkin sote-alaa, teollisuutta, rakentamista ja kuljetus- ja varastointialaa. Koronapandemia on korottanut kotimaisuuden ja turvallisuuden arvostusta – ja tästä maakunnan elintarviketeollisuuden tulisi ottaa koppia.

Jos jotakin, on koronakriisi osoittanut yhteisöllisyyden merkityksen. Yksinasuvien ja yksinäisten ongelmat ovat korostuneet pandemian aikana. Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2021 tulosten mukaan yksinäisyys on suurin eteläpohjalaisten hyvinvointia uhkaava ongelma, suurempi kuin sairaudet, rikokset tai työttömyys. Tulevaisuudessa yksinäisyys tulee koskemaan etenkin ikääntyneitä, joiden osuus väestöstä kasvaa. Väestön ikääntyminen lisää myös sote-palvelujen tarvetta. Jo lähitulevaisuuden teot tulevat vahvasti vaikuttamaan hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen. Väestön polarisaatiokehitystä ja hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuutta on pyrittävä ehkäisemään.

Pandemiaa on kohta takana kaksi vuotta ja on mahdollista, että jotkin viimeaikaisista muutoskuluista jäävät pysyvämmäksi trendiksi, kun taas toiset voivat kääntyä takaisin kriisiä edeltävään aikaan nopeastikin. Etelä-Pohjanmaan liitto käynnisti vuoden 2020 tammikuussa laajan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia luotaavan skenaariotyön, jonka yhteydessä laadittiin kolme vuoteen 2050 ulottuvaa skenaariota. Koronaviruksen aiheuttama epävarmuus jatkuu, jonka vuoksi on tehtävä skenaarioiden välitarkastelu. On pohdittava ovatko skenaariot yhä pandemian oppien myötä sisällöltään uskottavia, paikkansa pitäviä ja onko niitä päivitettävä vai jopa laadittava uusia.

Teksti: Essi Vallbacka, Miika Laurila