Koronapandemian vaikutuksista Etelä-Pohjanmaan työmarkkinoihin

Keväällä 2020 Suomessa alkanut koronapandemia on vaikuttanut merkittävällä tavalla myös Etelä-Pohjanmaan työmarkkinoihin. Ennen pandemiaan liittyvän sulkutilan alkua, helmikuussa 2020, maakunnan työttömyysaste oli 7,7 % ja työttömiä oli 6 656 henkeä. Miesten osuus työttömistä työnhakijoista oli tuolloin hieman yli 62 prosenttia ja naisten vajaat 38. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli 12,8 prosenttia. Korkeimpia kunnittaiset työttömyysasteet olivat Soinissa (10.3 %), Kauhajoella (9.7 %) ja Alajärvellä (8.9 %).

Helmikuussa 2021, eli vuotta myöhemmin, maakunnan työttömyysaste oli noussut 9,0 prosenttiin ja työttömiä oli 7 726 henkeä. Miehiä oli työttömistä työnhakijoista hieman yli 61 %, mutta naisten osuus oli noussut vajaaseen 39 prosenttiin. Kunnittaiset työttömyysasteet olivat tuolloin korkeimpia Alajärvellä (10.6 %), Soinissa (10.5 %) ja Kauhajoella (10.4 %). Erityisesti lomautukset ovat kasvaneet, sillä helmikuussa 2020 koko maakunnassa oli lomautettuina 912 henkeä, mutta 12 kuukautta myöhemmin luku oli kasvanut 1 505 henkeen. Pitkäaikaistyöttömiä oli 18,6 % työttömistä eli myös pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut.

Koronapandemian vaikutukset ovat näkyneet myös maakunnan 15-64-vuotiaiden työllisyysasteessa. Viimeisellä vuosineljänneksellä vuonna 2020 se oli 77,6 % ja vuotta myöhemmin 76,2  %.

Koronapandemian aikana asetetut rajoitukset ovat kohdistuneet ennen muuta palvelualoihin, erityisesti matkailuun sekä majoitus- ja ravitsemusalaan sekä tapahtumatuotantoon. Myös liikenteen ja logistiikan aloilla työllisyyden on kuluvana vuonna ennakoitu laskevan.

Sen sijaan yhä useammalla asiantuntijapalvelualalla on jo pulaa työvoimasta ja Etelä-Pohjanmaalla pulaa on esimerkiksi kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijoista. Myös sosiaali- ja terveyspalveluissa osaajapula on varsin suurta, sillä pulaa on esimerkiksi lähihoitajista sekä lääkäreistä. Osaajapulan on ennakoitu entisestään hankaloituvan kun talous alkaa elpyä koronasta.

Koronakriisi vaikuttaa myös nuorten kesätyömahdollisuuksiin. Kesätyöpaikoista kolmasosa on yksityisillä palvelualoilla (pl. kauppa).

Teksti: Marko Rossinen